anomaalisuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

anomaalisuus (40)

  1. se, että on anomaalinen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈɑnoˌmɑːlisuːs/
  • tavutus: a‧no‧maa‧li‧suus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi anomaalisuus anomaalisuudet
genetiivi anomaalisuuden anomaalisuuksien
partitiivi anomaalisuutta anomaalisuuksia
akkusatiivi anomaalisuus;
anomaalisuuden
anomaalisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi anomaalisuudessa anomaalisuuksissa
elatiivi anomaalisuudesta anomaalisuuksista
illatiivi anomaalisuuteen anomaalisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi anomaalisuudella anomaalisuuksilla
ablatiivi anomaalisuudelta anomaalisuuksilta
allatiivi anomaalisuudelle anomaalisuuksille
muut sijamuodot
essiivi anomaalisuutena anomaalisuuksina
translatiivi anomaalisuudeksi anomaalisuuksiksi
abessiivi anomaalisuudetta anomaalisuuksitta
instruktiivi anomaalisuuksin
komitatiivi anomaalisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo anomaalisuude-
vahva vartalo anomaalisuute-
konsonantti-
vartalo
anomaalisuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan anomaalinen vartalosta anomaalis- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]