ango
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]ango (1)
- (historia) pitkäkaulainen keihästyyppi, joka oli tyypillinen Suomen alueella merovingiajalla
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ango | angot |
| genetiivi | angon | angojen |
| partitiivi | angoa | angoja |
| akkusatiivi | ango; angon |
angot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | angossa | angoissa |
| elatiivi | angosta | angoista |
| illatiivi | angoon | angoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | angolla | angoilla |
| ablatiivi | angolta | angoilta |
| allatiivi | angolle | angoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | angona | angoina |
| translatiivi | angoksi | angoiksi |
| abessiivi | angotta | angoitta |
| instruktiivi | – | angoin |
| komitatiivi | – | angoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ango- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. keihästyyppi
|
Latina
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]angō (III) (akt. prees. inf. angere, ind. perf. y. 1. p. ānxī, part. perf. ānctus) (taivutus[luo])