alttius
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Sisällysluettelo
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- piirre tai ominaisuus, taipumus, joka tekee herkäksi ja auliiksi johonkin suuntautumiseen tai tapaan toimia
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | alttius | alttiudet |
| genetiivi | alttiuden | alttiuksien |
| partitiivi | alttiutta | alttiuksia |
| akkusatiivi | alttius; alttiuden | alttiudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | alttiudessa | alttiuksissa |
| elatiivi | alttiudesta | alttiuksista |
| illatiivi | alttiuteen | alttiuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | alttiudella | alttiuksilla |
| ablatiivi | alttiudelta | alttiuksilta |
| allatiivi | alttiudelle | alttiuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | alttiutena | alttiuksina |
| translatiivi | alttiudeksi | alttiuksiksi |
| abessiivi | alttiudetta | alttiuksitta |
| instruktiivi | – | alttiuksin |
| komitatiivi | – | alttiuksine- + omistusliite |
Etymologia[muokkaa]
Käännökset[muokkaa]
1. piirre tai ominaisuus, herkäksi ja auliiksi johonkin suuntautumiseen tai tapaan toimia
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40
