alkeet

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

alkeet (48) (monikollinen)

  1. perusosaaminen
    Oppilas hallitsee matematiikan alkeet.
    Oppilas hallitsee alkeet saksasta.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈɑlkeːt̪/
  • tavutus: al‧keet

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi alkeet
genetiivi alkeiden
alkeitten
partitiivi alkeita
akkusatiivi –;
alkeet
sisäpaikallissijat
inessiivi alkeissa
elatiivi alkeista
illatiivi alkeisiin
alkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi alkeilla
ablatiivi alkeilta
allatiivi alkeille
muut sijamuodot
essiivi alkeina
translatiivi alkeiksi
abessiivi alkeitta
instruktiivi alkein
komitatiivi alkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo alkee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
alket-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • alkeet Kielitoimiston sanakirjassa