alitus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

alitus (39)

  1. alittaminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈɑlit̪us/
  • tavutus: a‧li‧tus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi alitus alitukset
genetiivi alituksen alitusten
alituksien
partitiivi alitusta alituksia
akkusatiivi alitus;
alituksen
alitukset
sisäpaikallissijat
inessiivi alituksessa alituksissa
elatiivi alituksesta alituksista
illatiivi alitukseen alituksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi alituksella alituksilla
ablatiivi alitukselta alituksilta
allatiivi alitukselle alituksille
muut sijamuodot
essiivi alituksena alituksina
translatiivi alitukseksi alituksiksi
abessiivi alituksetta alituksitta
instruktiivi alituksin
komitatiivi alituksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo alitukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
alitus-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

rimanalitus

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • alitus Kielitoimiston sanakirjassa