alistuskonjunktio

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

alistuskonjunktio

  1. (kielitiede) konjunktioihin kuuluva eri tyyppisiä alisteisuuksia osoittava sidesana, jolla alkava sivulause ei voi esiintyä yksinään vaan se tulee sitoa päälauseeseen.
    alistuskonjunktio osoittaa aloittamansa lauseen (tai lausekkeen) olevan osa toista lausetta (tai lauseketta)
    Suomen kielen alistuskonjunktioita ovat: että, jotta, koska, kun, kunnes, jos, vaikka, kuin

Etymologia[muokkaa]

yhdyssana sanoista alistus ja konjunktio

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Lähteet[muokkaa]

Tieteen termipankki 20.01.2016: Kielitiede:alistuskonjunktio. (Tarkka osoite: http://www.tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:alistuskonjunktio.)