algebra

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: álgebra


Wikipedia
Katso artikkeli Algebra Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

algebra (13)

  1. (matematiikka) matematiikan osa-alue, jossa tarkastellaan lukujen yleisiä ominaisuuksia korvaamalla luvut muuttujilla ja manipuloimalla niitä laskusääntöjen mukaan
  2. (matematiikka) yhtälöoppi, jossa aritmeettisten laskutoimitusten lisäksi käytetään potenssiin korottamista ja juurenottoa
  3. (matematiikka) algebrallinen rakenne; joukko, jossa on määritelty yksi tai useampi binäärioperaatio
  4. (matematiikka) algebrallisiin rakenteisiin kohdistuva tutkimus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi algebra algebrat
genetiivi algebran algebroiden
algebroitten
algebrojen
(algebrain)
partitiivi algebraa algebroita
algebroja
akkusatiivi algebra; algebran algebrat
sisäpaikallissijat
inessiivi algebrassa algebroissa
elatiivi algebrasta algebroista
illatiivi algebraan algebroihin
ulkopaikallissijat
adessiivi algebralla algebroilla
ablatiivi algebralta algebroilta
allatiivi algebralle algebroille
muut sijamuodot
essiivi algebrana algebroina
translatiivi algebraksi algebroiksi
abessiivi algebratta algebroitta
instruktiivi algebroin
komitatiivi algebroine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

latinan algebra < arabian ‘ilm al-jabr ’palauttamisen tiede’, joka esiintyy al-Khwarizmin matematiikan oppikirjan nimessä n. vuonna 820; < sanasta al-jabr ’palauttaminen, (murtuneen luun) yhteensovittaminen’[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

joukkoalgebra, lineaarialgebra, sigma-algebra, vektorialgebra

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • algebra Kielitoimiston sanakirjassa

Englanti[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

algebra

  1. (matematiikka) algebra

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈæl.dʒɪ.bɹə/

Liittyvät sanat[muokkaa]

Hollanti[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

algebra f.

  1. (matematiikka) algebra

Latina[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi algebra algebrae
akkusatiivi algebram [luo] algebrās [luo]
genetiivi algebrae [luo] algebrārum [luo]
datiivi algebrae algebrīs
ablatiivi algebrā algebrīs [luo]

algebra f. (1)

  1. algebra

Ruotsi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

algebra (1) (yks. määr. algebran, mon. epämäär. algebror, mon. määr. algebrorna)

  1. (matematiikka) algebra

Viitteet[muokkaa]

  1. Klaus Karttunen: Orientin etymologinen sanakirja. Helsinki: Gaudeamus, 2013. ISBN 978-952-495-306-1.