ajoittuva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
ajoittuva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä ajoittua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ajoittuva | ajoittuvat |
| genetiivi | ajoittuvan | ajoittuvien (ajoittuvain) |
| partitiivi | ajoittuvaa | ajoittuvia |
| akkusatiivi | ajoittuva; ajoittuvan | ajoittuvat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ajoittuvassa | ajoittuvissa |
| elatiivi | ajoittuvasta | ajoittuvista |
| illatiivi | ajoittuvaan | ajoittuviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ajoittuvalla | ajoittuvilla |
| ablatiivi | ajoittuvalta | ajoittuvilta |
| allatiivi | ajoittuvalle | ajoittuville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ajoittuvana | ajoittuvina |
| translatiivi | ajoittuvaksi | ajoittuviksi |
| abessiivi | ajoittuvatta | ajoittuvitta |
| instruktiivi | – | ajoittuvin |
| komitatiivi | – | ajoittuvine |