aivastus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
aivastus (39)
- nenän limakalvolla vaikuttavan ärsykkeen refleksimäisesti aiheuttama kouristuksen tapainen äkillinen uloshengitys
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈɑi̯ʋɑst̪us/
- tavutus: ai‧vas‧tus
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | aivastus | aivastukset |
genetiivi | aivastuksen | aivastusten aivastuksien |
partitiivi | aivastusta | aivastuksia |
akkusatiivi | aivastus; aivastuksen |
aivastukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | aivastuksessa | aivastuksissa |
elatiivi | aivastuksesta | aivastuksista |
illatiivi | aivastukseen | aivastuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | aivastuksella | aivastuksilla |
ablatiivi | aivastukselta | aivastuksilta |
allatiivi | aivastukselle | aivastuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | aivastuksena | aivastuksina |
translatiivi | aivastukseksi | aivastuksiksi |
abessiivi | aivastuksetta | aivastuksitta |
instruktiivi | – | aivastuksin |
komitatiivi | – | aivastuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | aivastukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
aivastus- |
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
aivastuskohtaus, aivastuspulveri, aivastustauti
Aiheesta muualla[muokkaa]
- aivastus Kielitoimiston sanakirjassa