aivastaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
aivastaminen (38)
- teonnimi verbistä aivastaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | aivastaminen | aivastamiset |
| genetiivi | aivastamisen | aivastamisten aivastamisien |
| partitiivi | aivastamista | aivastamisia |
| akkusatiivi | aivastaminen; aivastamisen |
aivastamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | aivastamisessa | aivastamisissa |
| elatiivi | aivastamisesta | aivastamisista |
| illatiivi | aivastamiseen | aivastamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | aivastamisella | aivastamisilla |
| ablatiivi | aivastamiselta | aivastamisilta |
| allatiivi | aivastamiselle | aivastamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | aivastamisena (aivastamisna) |
aivastamisina |
| translatiivi | aivastamiseksi | aivastamisiksi |
| abessiivi | aivastamisetta | aivastamisitta |
| instruktiivi | – | aivastamisin |
| komitatiivi | – | aivastamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | aivastamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
aivastamis- | |