aitaus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Aitaus
Aitaus

Substantiivi[muokkaa]

aitaus (39)

  1. aidattu alue tai aluetta ympäröivä aita
  2. aitaamisen toteutus; se, että aidataan

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈɑi̯t̪ɑus/ tai /ˈɑi̯t̪ɑu̯s/, [ˈɑi̯.t̪ɑu̯s]
  • tavutus: ai‧ta‧us / ai‧taus

Etymologia[muokkaa]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi aitaus aitaukset
genetiivi aitauksen aitausten
aitauksien
partitiivi aitausta aitauksia
akkusatiivi aitaus;
aitauksen
aitaukset
sisäpaikallissijat
inessiivi aitauksessa aitauksissa
elatiivi aitauksesta aitauksista
illatiivi aitaukseen aitauksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi aitauksella aitauksilla
ablatiivi aitaukselta aitauksilta
allatiivi aitaukselle aitauksille
muut sijamuodot
essiivi aitauksena aitauksina
translatiivi aitaukseksi aitauksiksi
abessiivi aitauksetta aitauksitta
instruktiivi aitauksin
komitatiivi aitauksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo aitaukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
aitaus-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Rinnakkaiset kirjoitusasut[muokkaa]
  • (vanha kirjasuomi) aitaus (aitauxen : aitauxia : aitaxesa)[1]
Yhdyssanat[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]