aitaaminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- jotakin ympäröivän aidan eli aitauksen rakentaminen, jonkin sulkeminen aidan sisään
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | aitaaminen | aitaamiset |
| genetiivi | aitaamisen | aitaamisten aitaamisien |
| partitiivi | aitaamista | aitaamisia |
| akkusatiivi | aitaaminen; aitaamisen |
aitaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | aitaamisessa | aitaamisissa |
| elatiivi | aitaamisesta | aitaamisista |
| illatiivi | aitaamiseen | aitaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | aitaamisella | aitaamisilla |
| ablatiivi | aitaamiselta | aitaamisilta |
| allatiivi | aitaamiselle | aitaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | aitaamisena (aitaamisna) |
aitaamisina |
| translatiivi | aitaamiseksi | aitaamisiksi |
| abessiivi | aitaamisetta | aitaamisitta |
| instruktiivi | – | aitaamisin |
| komitatiivi | – | aitaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | aitaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
aitaamis- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. aitaaminen
|