aistimus

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

aistimus (39)

  1. aistintoiminne, aistien välityksellä koettu fysiologinen tai psyykkinen havainto t. tuntemus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi aistimus aistimukset
genetiivi aistimuksen aistimusten
aistimuksien
partitiivi aistimusta aistimuksia
akkusatiivi aistimus; aistimuksen aistimukset
sisäpaikallissijat
inessiivi aistimuksessa aistimuksissa
elatiivi aistimuksesta aistimuksista
illatiivi aistimukseen aistimuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi aistimuksella aistimuksilla
ablatiivi aistimukselta aistimuksilta
allatiivi aistimukselle aistimuksille
muut sijamuodot
essiivi aistimuksena aistimuksina
translatiivi aistimukseksi aistimuksiksi
abessiivi aistimuksetta aistimuksitta
instruktiivi aistimuksin
komitatiivi aistimuksine-
+ omistusliite

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

harha-aistimus, kipuaistimus, lämpöaistimus

Aiheesta muualla[muokkaa]