ainutlaatuinen

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

ainutlaatuinen (38)

  1. uniikki, sellainen, jonka kaltaisia ei ole muita, ainoa laatuaan

Etymologia[muokkaa]

Yhdyssanan alkuosa on germaanisperäisen ainoa-sanan johdos. Jälkiosan venäläisperäinen laatu on alun perin tarkoittanut 'järjestystä'.[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Lähteet[muokkaa]

  1. Haapala, Vesa; Hellström, Inkeri & Kantola, Janna & Kaseva, Tuomas & Korhonen, Riitta & Kärki, Heidi & Maijala, Minna & Mustonen, Harri & Puolitaival, Heleena & Saarikivi, Janne & Salo, Merja & Torkki, Juhana: Särmä: Suomen kieli ja kirjallisuus, s. 279. 4.–7. painos. Keuruu: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2014.

Aiheesta muualla[muokkaa]