ainuke

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Viro[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

ainuke (ainukene, gen ainukese, part ainukest)

  1. ainoa, ainut
    ainuke poeg – ainoa poika

Taivutus[muokkaa]

Sijamuotoja Yksikkö Monikko
Nominatiivi ainuke
ainukene
ainukesed
Genetiivi ainukese ainukeste
Partitiivi ainukest ainukesi
Illatiivi ainukesse
ainukesesse
inukesisse
ainukestesse

Liittyvät sanat[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

ainuke (ainukene, gen ainukese, part ainukest)

  1. ainoa, ainokainen, rakkain
    minu oma ainuke – ainokaiseni
    Tüdruk ootas oma ainukest sõjast koju. –Tyttö odotti rakkaintaan sodasta kotiin.

Taivutus[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik : ainuke [1]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • ainuke Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa