Siirry sisältöön

ainsus

Wikisanakirjasta

Viro

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

ainsus (gen ainsuse, part ainsust)

  1. (kielitiede) yksikkö
    ainsuse osastav ‒ yksikön partitiivi
    ainsuse kolmas pööre ‒ yksikön kolmas persoona
  2. (harvoin) ykseys, ainous, "ainoana oleminen"
    Usub jumalasse ja tema ainsusesse.

Taivutus

[muokkaa]
  Näytä/piilota taivutustaulukko
yksikkö monikko
nominatiiviainsusainsused
genetiiviainsuseainsuste
partitiiviainsustainsusi
illatiiviainsusse
ainsusesse
ainsustesse
ainsusisse
inessiiviainsusesainsustes
ainsusis
elatiiviainsusestainsustest
ainsusist
allatiiviainsuseleainsustele
ainsusile
adessiiviainsuselainsustel
ainsusil
ablatiiviainsuseltainsustelt
ainsusilt
translatiiviainsuseksainsusteks
ainsusiks
terminatiiviainsuseniainsusteni
essiiviainsusenaainsustena
abessiiviainsusetaainsusteta
komitatiiviainsusegaainsustega
  Näytä/piilota taivutustaulukko
yksikkö monikko
nominatiiviainsusainsused
genetiiviainsuseainsuste
partitiiviainsustainsuseid
illatiiviainsusesseainsustesse
ainsuseisse
inessiiviainsusesainsustes
ainsuseis
elatiiviainsusestainsustest
ainsuseist
allatiiviainsuseleainsustele
ainsuseile
adessiiviainsuselainsustel
ainsuseil
ablatiiviainsuseltainsustelt
ainsuseilt
translatiiviainsuseksainsusteks
ainsuseiks
terminatiiviainsuseniainsusteni
essiiviainsusenaainsustena
abessiiviainsusetaainsusteta
komitatiiviainsusegaainsustega

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Lyhenteet
Synonyymit
[muokkaa]
Vieruskäsitteet
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • ainsus Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
  • ainsus sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)