aikaisuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

aikaisuus (40)

  1. se, että on aikainen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈɑi̯kɑi̯suːs/
  • tavutus: ai‧kai‧suus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi aikaisuus aikaisuudet
genetiivi aikaisuuden aikaisuuksien
partitiivi aikaisuutta aikaisuuksia
akkusatiivi aikaisuus;
aikaisuuden
aikaisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi aikaisuudessa aikaisuuksissa
elatiivi aikaisuudesta aikaisuuksista
illatiivi aikaisuuteen aikaisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi aikaisuudella aikaisuuksilla
ablatiivi aikaisuudelta aikaisuuksilta
allatiivi aikaisuudelle aikaisuuksille
muut sijamuodot
essiivi aikaisuutena aikaisuuksina
translatiivi aikaisuudeksi aikaisuuksiksi
abessiivi aikaisuudetta aikaisuuksitta
instruktiivi aikaisuuksin
komitatiivi aikaisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo aikaisuude-
vahva vartalo aikaisuute-
konsonantti-
vartalo
aikaisuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan aikainen vartalosta aikais- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]