ahdistuminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
ahdistuminen (38)
- teonnimi verbistä ahdistua
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ahdistuminen | ahdistumiset |
| genetiivi | ahdistumisen | ahdistumisten ahdistumisien |
| partitiivi | ahdistumista | ahdistumisia |
| akkusatiivi | ahdistuminen; ahdistumisen |
ahdistumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ahdistumisessa | ahdistumisissa |
| elatiivi | ahdistumisesta | ahdistumisista |
| illatiivi | ahdistumiseen | ahdistumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ahdistumisella | ahdistumisilla |
| ablatiivi | ahdistumiselta | ahdistumisilta |
| allatiivi | ahdistumiselle | ahdistumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ahdistumisena (ahdistumisna) |
ahdistumisina |
| translatiivi | ahdistumiseksi | ahdistumisiksi |
| abessiivi | ahdistumisetta | ahdistumisitta |
| instruktiivi | – | ahdistumisin |
| komitatiivi | – | ahdistumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ahdistumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
ahdistumis- | |