ahavoiminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]ahavoiminen (38)
- teonnimi verbistä ahavoida
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ahavoiminen | ahavoimiset |
| genetiivi | ahavoimisen | ahavoimisten ahavoimisien |
| partitiivi | ahavoimista | ahavoimisia |
| akkusatiivi | ahavoiminen; ahavoimisen |
ahavoimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ahavoimisessa | ahavoimisissa |
| elatiivi | ahavoimisesta | ahavoimisista |
| illatiivi | ahavoimiseen | ahavoimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ahavoimisella | ahavoimisilla |
| ablatiivi | ahavoimiselta | ahavoimisilta |
| allatiivi | ahavoimiselle | ahavoimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ahavoimisena (ahavoimisna) |
ahavoimisina |
| translatiivi | ahavoimiseksi | ahavoimisiksi |
| abessiivi | ahavoimisetta | ahavoimisitta |
| instruktiivi | – | ahavoimisin |
| komitatiivi | – | ahavoimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ahavoimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
ahavoimis- | |