aavistanut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
aavistanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä aavistaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | aavistanut | aavistaneet |
| genetiivi | aavistaneen | aavistaneiden aavistaneitten |
| partitiivi | aavistanutta | aavistaneita |
| akkusatiivi | aavistanut; aavistaneen | aavistaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | aavistaneessa | aavistaneissa |
| elatiivi | aavistaneesta | aavistaneista |
| illatiivi | aavistaneeseen | aavistaneisiin aavistaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | aavistaneella | aavistaneilla |
| ablatiivi | aavistaneelta | aavistaneilta |
| allatiivi | aavistaneelle | aavistaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | aavistaneena | aavistaneina |
| translatiivi | aavistaneeksi | aavistaneiksi |
| abessiivi | aavistaneetta | aavistaneitta |
| instruktiivi | – | aavistanein |
| komitatiivi | – | aavistaneine |