aapinen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
aapinen (38)
- oppikirja, jonka avulla opetellaan lukemaan
- (kuvaannollisesti) alkeisopas, perusteos
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈɑːpinen/
- tavutus: aa‧pi‧nen
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | aapinen | aapiset |
genetiivi | aapisen | aapisten aapisien |
partitiivi | aapista | aapisia |
akkusatiivi | aapinen; aapisen |
aapiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | aapisessa | aapisissa |
elatiivi | aapisesta | aapisista |
illatiivi | aapiseen | aapisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | aapisella | aapisilla |
ablatiivi | aapiselta | aapisilta |
allatiivi | aapiselle | aapisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | aapisena (aapisna) |
aapisina |
translatiivi | aapiseksi | aapisiksi |
abessiivi | aapisetta | aapisitta |
instruktiivi | – | aapisin |
komitatiivi | – | aapisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | aapise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
aapis- |
Etymologia[muokkaa]
Sanan aapiskirja alkuosasta erilliseksi sanaksi eriytynyt. Itsenäisenä sanana sana on ollut käytössä Gananderin sanakirjasta 1786 lähtien.[1]
Käännökset[muokkaa]
1. oppikirja, jonka avulla opetellaan lukemaan
Liittyvät sanat[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana aapinen.