Zeus

Suomi

Erisnimi

Zeus

(mytologia) kreikkalaisen jumaltaruston ylijumala ja samalla taivaan, tuulen, pilvien, sateen ja ukkosen jumala.

Taivutus

-us-loppuiset nimet taipuvat säännöllisesti -ks:llisinä: Zeus : Zeuksen : Zeusta : Zeukseen^[1].

Joissakin vanhoissa teksteissä on käytetty tapaa, jossa perusmuodon loppu-s (joka voidaan kreikassa tulkita nominatiivin päätteeksi), jää pois taivutusmuodoista – esimerkiksi Zeus : Zeun tai Kypros : Kypron – mutta nykysuomessa näiden nimien taivutus on -kse-vartaloinen (Zeuksen, Kyproksen) ^[2].

Käännökset

1. mytologia: kreikkalaisen jumaltaruston ylijumala ja samalla taivaan, tuulen, pilvien, sateen ja ukkosen jumala

kreikka: Ζευς

latina: Iuppiter m.

[1] ttp://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/197#brutus

[2] ttp://jkorpela.fi/kielenopas/8.4.html#kreikk-s

[1]

[2]