Wikisanakirja:Kahvihuone/arkisto9

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sisällysluettelo

Sanaluokista[muokkaa]

Onko hyväksytty käytäntö merkitä sanaluokaksi substantiivisanaliitto tai adjektiivisanaliitto? Ohje sivulla Wikisanakirja:Sana-artikkelin malli ei sellaista tunne, mutta kun kirjoittaa hakuruutuun "substantiivisanaliitto" saa 157 osumaa, haulla "adjektiivisanaliitto" tulee 15 osumaa ja haulla "sanaliitto" muutama osuma. Jos käytäntö on hyväksyttävä ja vakiintunut, niin eikö ohjetta pitäisi päivittää.-Sanastaja 20. kesäkuuta 2011 kello 07.12 (UTC)

Ne voi muuttaa ihan substantiiveiksi ja adjektiiveiksi. Eräs käyttäjä noita yhdessä vaiheessa tänne kylvi kysymättä keneltäkään mitään. --Hanna V 20. kesäkuuta 2011 kello 07.19 (UTC)

Tuotemerkit yms.[muokkaa]

Onko joku käytäntö tuotemerkkien yms. nimien lisäämisestä tänne? Tuli nyt mieleen noista Resilarista ja Marzinesta. Kun nuo on kuitenkin vain eri valmistajien myyntinimiä lääkkeille... --Hanna V 22. kesäkuuta 2011 kello 06.43 (UTC)

Ainakin tavaramerkit Time, Times, Amnesty International, Duodecim, IKEA on poistettu, mutta toisaalta Amoco, BMW jääneet äänestyksessä. Eivät nuo lääkemerkit minusta mitenkään erikoisia ole, ja niitä vältetään myös Wikipediassa, koska valmistajat myyvät samaa ainetta jokainen eri tuotemerkillään. Se että jotain lääkkeitä voi käyttää pään vetämiseen sekaisen ei ole mielestänyt sisällytysperuste sanakirjaan. --Mikko Paananen 4. heinäkuuta 2011 kello 15.36 (UTC)
Pistän ihan yleisen keskustelun pystyyn, että mihin pisteeseen asti täällä hyväksytään erisnimet. Lukekaa tuolta alta... -- Puisque 12. elokuuta 2011 kello 02.48 (UTC)

Kasvisukuja koskevien artikkelien nimeäminen[muokkaa]

Miten nimetyissä artikkeleissa pitäisi esitellä kasvisuvut?

Ne on yleensä Wikipedian puolella kirjattu monikkomuotoiseen artikkeliin. Mutta miten tehdään täällä esim. salvia-kasvin ja salvioitten kasvisuvun kanssa? Yleensä kaikin keinoin sanakirjassa pyritään luomaan artikkeli perusmuodon nimellä, mutta toimiiko se käytäntö tässä? Eli pitääkö suvun selitys tunkea jotenkin mukaan kasvin selitykseen (esim. artikkeliin salvia)?

Olisko jotakin esimerkkiä, miten on ennen tehty - vai onko toistaiseksi edes kasvisuvuista juurikaan artikkeleja? --Aulis Eskola 29. kesäkuuta 2011 kello 23.19 (UTC)

Suvut ovat käytännössä aina suomen yhteyksissä monikossa, minusta vähintään ohjaus ja suvuusmaininta yksikössä ja se että se on monikossa. Sen sijaan täällä on kyllä esim tällaisia ilman mitään suku-mainintaa olleskaan. -Asian tuntiij 29. kesäkuuta 2011 kello 23.28 (UTC)
Mielestäni kasvisukujen nimistä voisi olla omat artikkelit, esim. ruusut [Rosa, ruusukasvien heimon kasvisuku], salviat, [Salvia, huulikukkaiskasvien heimon suku]. Toki kasvi- ja eläinsukuja ja lajeja on vallan tolkuton määrä, olisi ehkä järkevää tehdä artikkeleita vain yleisimmistä vastaantulevista kasvilajeista. Eri Wiktionaryissä on aika vaihtelevia käytäntöjä, parhaiten mielestäni toimivat sellaiset, joissa on selvästi erotettu kasvien tai eläinten yleiskielen nimet ('ruusu'; 'karhu') ja lajien nimet ('kurtturuusu', Rosa rugosa; 'ruskeakarhu' - Ursus arctos. Tämän lisäksi sopivat hyvin tarvittavat sukujen (Rosa, Ursus jne.) omakieliset nimet (ruusut, karhut). Tulihan tämä nyt tarpeeksi monimutkaisesti?--Pjr 30. kesäkuuta 2011 kello 07.43 (UTC)
Esimerkki ruusut.--Pjr 30. kesäkuuta 2011 kello 08.41 (UTC)
Tässä esimerkissä, ja muutenkin olen vetänyt linkkien rajan termien suomenkielisiin nimiin, en siis linkitä latinankielistä suvun nimeä Rosa.--Pjr 30. kesäkuuta 2011 kello 08.44 (UTC)
Jätetäänkö sivu Rosa sitten osalta tyhjilleen? -Asian tuntiij 30. kesäkuuta 2011 kello 09.26 (UTC)
Harkinnan mukaan , tarkoitin että en pidä tarpeellisena lisätä kaikkia latinankielisiä tieteellisiä nimiä wikisanakirjaan omina artikkeleinaan, viittaus lisäisi artikkelin tarvetta. Sanahaullan ne löytyvät näinkin. Olemassaoleviin artikkeleihin voi, ja pitäisikin viitata.--Pjr 30. kesäkuuta 2011 kello 09.33 (UTC)
Tieteellisissä nimissä suku ja ylemmät taksonit pitäisi kirjoittaa isolla. Suomeksi käännetyissä nimissä noin näkyy tehtävän aika harvoin. (vrt. Rosa vs. ruusut) Pitäisikö ne silti kirjoittaa isolla? --Mikko Paananen 4. heinäkuuta 2011 kello 14.31 (UTC)
Taksonit ovat yleisnimiä, alkuun suomen kieliopin mukainen pienaakkonen. Olisiko Linné kirjoittanut isolla ihan vain samalla logiikalla jolla nykyäänkin saksaksi substantiivit alkavat isolla, vai oliko ajatuksena että kyseessä olivat taksonien erisnimet, en tiedä. --PeeKoo 11. heinäkuuta 2011 kello 18.44 (UTC)
Pongasin tuon Wikipediasta johon sille on lähde. En.wiktionaryssa nimet näyttävät noudattavan tuota logiikkaa. suvun tai sitä suuremman taksonin nimi alkaa isolla alkukirjaimella ja kaikki muut kirjaimet ovat pieniä sanoo Korpela ja Korpelahan on Internetissä aina oikeassa. Tieteellisissä nimissä suvun nimi kirjoitetaan aina isolla alkukirjaimella ja lajiepiteetti pienellä. metla.fi, sukunimi aloitetaan aina isolla kirjaimella joku jyu:n kurssi. --Mikko Paananen 11. heinäkuuta 2011 kello 21.33 (UTC)
"Latinankielisten" taksonien osalta asia on selvä, lajia suuremmat isolla alkukirjaimella. Suomenkielisten nimitysten kohdalla asia on jo epäselvempi. Korpelalla esimerkki "Anas, sorsat" Taksonomian tasoja ja normeja. Wikipedia vähän horjuu, aloittaa pienillä alkukirjaimilla mutta käyttää mallineessa isoja alkukirjaimia Wikiprojekti Kasvit. Mielestäni suomenkielisissä taksoneissa mennään läpi linjan pienillä alkukirjaimilla. --Pjr 12. heinäkuuta 2011 kello 18.35 (UTC)
Linkittämälläsi Metlan sivulla: Suomen- ja ruotsinkielisten nimien oikeinkirjoituksesta on huomattava, että ne kirjoitetaan virkkeen keskellä aina pienellä alkukirjaimella, vaikka nimi johdettaisiinkin erisnimestä (vrt. englanninkieliset nimet). --PeeKoo 21. heinäkuuta 2011 kello 10.48 (UTC)

Korjailin pari sivua ja laitoin ne kansainvälisiksi erisnimiksi ja luokkaan Eliöiden tieteelliset nimet. Vaikuttaako tuo järkevältä? --Mikko Paananen 5. elokuuta 2011 kello 13.57 (UTC)

Vaikuttaa.--Pjr 6. elokuuta 2011 kello 10.46 (UTC)
Mikko mä itse asias oon jo tsiljoona vuotta miettiny et voisko noist latinankielisist nimist tehdä tollasii artikkeleit ja luokkii. Kiitos! :) -- Puisque 11. elokuuta 2011 kello 04.57 (UTC)

Kutsu äänestykseen kuvasuodattimesta[muokkaa]

Wikimedia-säätiö järjestää johtokunnan toivomuksesta äänestyksen siitä, kannattavatko yhteisön jäsenet vapaavalintaisen henkilökohtaisen kuvasuodattimen luomista. Kuvasuodatin antaisi lukijalle mahdollisuuden vapaavalintaisesti suodattaa tietyntyyppiset kuvat oman tunnuksensa näkyvistä.

Lisätietoja ja opetusmateriaalia aiheesta tulee saataville myöhemmin. Äänestys on ajoitettu pidettäväksi 12.–27. elokuuta 2011, ja se pidetään puolueettoman kolmannen osapuolen ylläpitämillä palvelimilla. Äänestyksen yksityiskohdat, valvojat, äänioikeusvaatimukset ja lisämateriaalit julkaistaan Meta-Wikin Image filter referendum -sivulla vähän myöhemmin.

Äänestystä koordinoivan komitean puolesta,
Philippe (WMF)
Cbrown1023
Risker
Mardetanha
PeterSymonds
Robert Harris

Eihän tuolla ole mitään äänestyssivun peruukkaakaan? Joka tapauksessa ehdoton vastustus. -Asian tuntiij 3. heinäkuuta 2011 kello 23.54 (UTC)

Yhdyssanojen taivutus[muokkaa]

En löytänyt aiempaa keskustelua enkä ohjetta yhdysnominien taivutuksen merkitsemisestä numeroilla. Liite:Suomen sanojen taivutustyypit antaa niille vain kaksi taivutustyyppiä eli numerot 50 ja 51. Mielestäni olisi myös havainnollista merkitä taivutus yhdyssanan jälkiosan mukaan kuten esimerkiksi kaksoistähti (7) tai keräkaali (5). Onko käytäntö yleisesti hyväksytty? Minä ainakin kannatan sitä, vaikka Kielitoimiston sanakirja jättääkin yleensä yhdyssanojen taivutuksen merkitsemättä ja Wikisanakirjassakin niiden taivutuksen merkitseminen on harvinaista. Osaisiko joku kirjoittaa aiheesta ohjeisiin? -Sanastaja 4. heinäkuuta 2011 kello 06.35 (UTC)

Tarvittaessa olen käyttänyt [lähinnä viron sanoissa] yhdyssanan genetiivimuodon merkitsemistä sulkuihin sanariville, esim.: siivetönruokki--Pjr 4. heinäkuuta 2011 kello 07.16 (UTC)
Kätevä tapa olisi että yhdyssanan osat löytyisivät linkitettyinä artikkelista, näin sanan loppuosan mukainen taivutus löytyy kätevästi, eikä tule ylimääräisiä taivutusmuodon hakemisia ja merkitsemisiä (jos kantasana on taivutusmerkitty).--Pjr 4. heinäkuuta 2011 kello 07.36 (UTC)

Ilmoitus ylläpitäjille sotkijasta[muokkaa]

Pjr kirjoittaa jatkuvasti epäsopivia korjattavuuksia kaikenlaisiin sivuihin. Vaikkapa nyt Rosaleksissä, joissa kerrottiin mikä se on, ja mitä siihen kuuluu, eli kaikki mitä tarvitsee, ominaisuuksia tms. kuuluu Wikipedian sivuun jonne myös oli linkki. -Asian tuntiij 12. heinäkuuta 2011 kello 15.56 (UTC)

Pjr ei näytä edes viitsi lukea mitä häneltä kysytään. -Asian tuntiij 12. heinäkuuta 2011 kello 16.50 (UTC)

Korjausmallineiden ja niihin reagoimisen kauttahan artikkelit kehittyvät - viitattukin artikkeli on nyt paremmassa kunnossa. --Aulis Eskola 13. heinäkuuta 2011 kello 19.20 (UTC)

Puolueet[muokkaa]

Olisiko syytä tehdä jokin luokka noille puolueille, kun niistä on nyt näköjään luotu artikkeleita tänne? Metsola 3. elokuuta 2011 kello 15.37 (UTC)

Suomen kielen politiikan sanasto varmaan riittää? --Mikko Paananen 5. elokuuta 2011 kello 12.48 (UTC)
En huomannutkaan tuota, mutta se varmasti riittää. Metsola 5. elokuuta 2011 kello 16.54 (UTC)
Jos tätä kukaan huomaa lukea, niin ehdotin niitä poistettaviksi. -- Puisque 12. elokuuta 2011 kello 02.31 (UTC)

Translitterointi venäjänkielisissä sanoissa?[muokkaa]

On tullut keskustelua translitteroinnistä venäjänkielisissä artikkeleissa: onko sellaiselle mitään tarvetta, onko siitä mitään hyötyä?

Esimerkki: ruokapöytä. --81.19.115.130 4. elokuuta 2011 kello 14.12 (UTC)

Vielä yksityiskohtaisemmin: jos translitterointia tehtäisiinkin, eikö se kuuluisi venäjänkielisiin sanoihin eikä suomenkielisten sanojen käännöksiin? --81.19.115.130 4. elokuuta 2011 kello 14.18 (UTC)
Käännöksissä pidän translitteraatioita hyödyllisenä erilaisilla useille vierailla kirjaimistoilla (kiina, japani, thai, kyrilliset...) kirjoitetuissa sanoissa. Sana-artikkelissakin translitteraatio voi usein olla tarpeellinen, joskus välttämätön. Ohjeita ja käytäntöjä olisi syytä kehittää. Ainakin sana-artikkelissa käytettävä translitteraatio olisi jotenkin kerrottava.--Pjr 5. elokuuta 2011 kello 06.11 (UTC)
Mitä konkreettista hyötyä venäjän kohdalla translitteraatiosta on yleiskielen sanoissa, kun venäjää vähänkin osaavat tuntevat kirjaimet? Mihin tuota translitteroitua venäjän kieltä tarvitaan? Kohtuullisen helposti opeteltavan kyrillisen kirjaimiston tuntevat eivtä tarvitse translitteraatiota - onko venäjän kieltä ja venäläistä kirjoitusjärjestelmää täysin tuntemattomien tarve asiasta mitään ymmärtääkään? --81.19.115.130 5. elokuuta 2011 kello 14.49 (UTC)
Joo. Venäjän ja kreikan kirjaimet ovat aika helpot opetella, eikä niitä tarvitse merkitä. Merkintätavat kun näyttävät olevan aika vaihtelevat, kun venäjässä näkyy käytettävän c ja č-kirjaimia ja kreikassa x:ää, jotka eivät ainakaan suomalaiseen systeemiin kuuluu. --Mikko Paananen 5. elokuuta 2011 kello 15.40 (UTC)
Olen myös sitä mieltä, että venäjää saati muitakaan slaavilaisia kieliä ei tarvitse translitteroida. Sen sijaan esim. kiinan, korean, japanin, arabian, persian, thain, ym. muiden kielien sanat kylläkin. Metsola 5. elokuuta 2011 kello 16.57 (UTC)
En oikein ymmärrä eri vieraskirjaimistojen eroja tässä asiassa. Kaikki kirjaimistothan ovat opeteltavissa, eikä kieltä taitamattomien tarvitse sanoja hahmottaa millään lailla?--Pjr 6. elokuuta 2011 kello 10.54 (UTC)
Käännösten kohdalla translitteraation hyöty on mielestäni erilaisilla kirjaimistoilla kirjoitettujen sanojen "ilmiasun" vertailun helpottuminen, tarvitsematta perehtyä kieleen ja ääntämissääntöin jne. sen kummoisemmin. Esimerkkinä vaikka venäjän стол (stul) vrt. ruotsin stol:)--Pjr 6. elokuuta 2011 kello 11.08 (UTC)
Näen translitteraation käännöksissä käytettynä myös helppona välineenä ohimennen perehtyä, ja ehkä myöhemmin tarkemmin opiskella, "vieraita" sanoja ja kieliä.--Pjr 6. elokuuta 2011 kello 11.18 (UTC)

Sanalistat[muokkaa]

Moi. Hei mihin noita sanalistoja oikeen tarvitaan sitten kun niiden (kaikista artikkelin arvoisista...krhömhöm) sanoista on luotu artikkelit? Esmeks saksa. Voiko listan vaan poistaa ku sanat joka tapauksessa löytyvät Saksan sanat -luokista? -- Puisque 11. elokuuta 2011 kello 04.56 (UTC)

Monet "pienten kielten" sanalistat ovat aivan tynkiä , esim. Wikisanakirja:Viron kielen sanalista, Wikisanakirja:Marin kielen sanalista. [Suomen]] Wikisanakirjan tapa aakkosluokitella sanat ryhmiin kahden ensimmäisen alkukirjaimen mukaan tekee * kielen sanat -luokkien käytön sanalistoina vaikeaksi, vertaa esim. [en.wiktionary Estonian nouns] ja Viron sanat. Kattavat sanalistat olisivat siis tarpeen, en ole keksinyt tapaa miten Wikisanakirjan sanalistat päivittyisivät automaattisesti, jonkin sortin mallineella asia varmaan hoituisi.--Pjr 18. elokuuta 2011 kello 06.33 (UTC)
Tästä keskusteltiin jossain aikaisemmin ja sanalistojen hyöty todettiin vähäiseksi ja automaattinen päivitys hankalaksi (koska niissä on tekemättömiä sanoja, joita ei voi erottaa virheellisinä poistetuista sanoista). Tekemättömät sanat voisi siirtää johonkin haluttujen sanojen listaan ja poistaa nuo olemassa olevat.
Tuosta luokittelusta kahden ensimmäisen kirjaimen perusteella on kanssa oikeastaan aika vähän hyötyä. Jos projekti aloitettaisiin nyt, ei siihen kannattaisi lähteä. --Mikko Paananen 18. elokuuta 2011 kello 13.37 (UTC)

The "Katso myös" part of article.[muokkaa]

Sorry for English. In the kulttuuri article I added the "Katso myös" part with templates with links to other FI Wiki projects. Is it correct? Please update that part for correct view. I will use it in future. Is the "Aiheesta muualla" name of part more preferable? --Averaver 11. elokuuta 2011 kello 15.01 (UTC)

The links to Wikipedia articles are placed in the beginning of the language-specific entry. The exact location doesn't seem to be very established, but the guideline says it goes before the language header, first the template katso (the "See also" for the same words but with diacritics), then the Wikipedia link and then the language header. -- Puisque 12. elokuuta 2011 kello 02.28 (UTC)
Thank you. --Averaver 12. elokuuta 2011 kello 03.39 (UTC)

Wikisanakirjan sisällytysperusteet: erisnimet[muokkaa]

Eli moi vaan. Oon jo aika liudan lyhenteitä ja muita laittanu poistoäänestykseen, koska ne kuuluu Wikipedian puolelle. Eli mitä mieltä olette tällaisesta yksiselitteisestä listasta erisnimiä, jotka hyväksytään?

  • (kaikki paitsi aivan harvinaisimmat?) etunimet
  • (kaikki paitsi aivan harvinaisimmat?) sukunimet
  • itsenäiset valtiot
  • edellisten pääkaupungit
  • valtioiden sisältä osavaltiot, autonomiset tasavallat, läänit, provinssit, departementit, kunnat (myönnetään, ei mitään hajua miten noita kutsutaan eri maissa...)
  • edellisten viralliset nimet (SuomiSuomen tasavalta)
  • edellisten valtion osien pääkaupungit
  • (suurimmat?) joet
  • (suurimmat?) järvet
  • meret
  • (suurimmat?) saaret
  • (suurimmat, merkittävimmät?) kaupungit
  • (suurimmat, merkittävimmät?) tähdet, planeetat, tähtikuviot ja muut taivaankappaleet

Ja ton listan ulkopuolelle jäävistä analogiana:

Ei (ei-hyväksyttävien) erisnimien lyhenteitä?

Koska jos British Broadcasting Companysta ei voi tehdä artikkelia koska Amnesty Internationalkin on poistettu, niin miks ihmeessä sen lyhennettäkään (BBC) pitäis tänne jättää?

Jos lyhenne tarkoittaa sekä jotain yleisnimeä että erisnimeä, niin sen erisnimen voi omalla sanaselitysrivillä mainita, mutta se selitys pitää linkata Wikipediaan.

Kommentoikaahan. -- Puisque 12. elokuuta 2011 kello 03.01 (UTC)

Kirjoitin tänne ehdotukseni. Olisi mukava, että vihdoin viimein loppuisi jahkailu noista yrityksistä, kun aletaan lähestyä jo 200 000 artikkelia... -- Puisque 17. elokuuta 2011 kello 16.11 (UTC)
Kaikista kaikkien maiden kunnista ei ole järkevää tehdä artikkelia. Kuntia on Ranskassa n. 36000 ja Kreikassa on ollut 5000. Joissain ei asu enää yhtään ihmistä. Kaikki Suomen kunnat on jostain syystä tänne listattu ja nyt niitä saa päivitellä kuntaliitosten vuoksi. Läänit ja vastaavat ovat joissain maissa muuttuneet täysin byrokraattiksi olioiksi (Länsi-Suomen lääni, nyk. Lounais-Suomen aluehallintovirasto) tai ne on nimetty pelkästään pääkaupunkinsa mukaan.
Kaupungeista voi varmaan lisätä kaikki merkittävimmät (> 1 milj asukasta, > 500 000 vai > 100 000?) olivat ne sitten pääkaupunkeja tai ei. --Mikko Paananen 18. elokuuta 2011 kello 13.55 (UTC)

Please create the "Wikiopisto/Wikiversity" template[muokkaa]

Please create the "Wikiopisto/Wikiversity" template with link to FI Wikiversity project. Examples see on my page - Käyttäjä:Averaver. --Averaver 12. elokuuta 2011 kello 07.48 (UTC)

Aakkostuksen mukaiset alaluokat[muokkaa]

Miksi Wikisankirjassa on aakkostuksen kahden ensimmäisen kirjaimen mukaisia alaluokkia? Katso esimerkiksi "Luokka:Englannin kielen substantiivit-qu" [suora linkkaus ei toimi]. Jossain historian hämärissä lienee jonkinlainen looginen selitys tällelkin asialle, olisi mielenkiintoista tietää perustelut.--Pjr 23. elokuuta 2011 kello 16.54 (UTC)

Sanalistojen tekeminen ja kehnojen sanojen löytäminen olisi mielestäni paljon helpompaa ilman näitä alkukirjainalaluokkia.--Pjr 23. elokuuta 2011 kello 16.58 (UTC)
Lisäksi sanojen luokittelun kannalta on hyvin hankalaa, jos tarpeettomia alkukirjainalaluokkia pitäisi/voi lyhennellä kielen sanojen esiintymisen mukaan, esimerkkitapauksena jo mainittu Englannin kielen substantiivit-qu. mielestäni siis joko kaikkien sanojen luokittelu kahden alkukirjaimen mukaan tai sitten ei!--Pjr 23. elokuuta 2011 kello 17.55 (UTC)
(Asian sivusta: laitoin Mikko Paanasen keskustelusivulle kysymystä tuosta qu-luokittelusta, jos asia ketään kiinnostaa.) -- Puisque 23. elokuuta 2011 kello 22.35 (UTC)

Minä en ymmärrä, mihin näitä kaikkia sanojen luokitteluja tarvitaan. Etenkään en ymmärrä, miksi ei sellaisia rutiiniluokituksia kuin jonkin kielen sanat aakkostettuina tahi jonkin kielen substantiivit voi jättää botin hommiksi. --Aulis Eskola 23. elokuuta 2011 kello 19.19 (UTC)

En nyt muista, milloin tästä viimeksi keskusteltiin, mutta argumenttina aakkosellisen luokittelun puolesta oli muistaakseni käyttäjän mukavuus eli että, jos kaikki sadattuhannet sanat roudataan yhteen luokkaan niin nettiselain hidastuu kun käyttäjä klikkailee listaa eespäin ja taaspäin. Ja noh...jos luokan kautta haluaa päästä aakkosien peräpäässä olevaan sanaan, niin saa klikkailla ihan tuhottoman kauan (tätä tosin nopeuttaa CategoryTOC-mallineet). -- Puisque 23. elokuuta 2011 kello 22.35 (UTC)

Etymologia Wikisanakirjan käyttömuodoksi (etusivulle)?[muokkaa]

Heippa taas. Paneeko kukaan pahakseen, jos lisään etusivulle, että Wikisanakirjaa voi käyttää myös etymologisena sanakirjana? Sopisi sanakirjan luonteeseen siinä missä synonyymit sun muut. Jos asia ei uuteenvuoteen mennessä herätä erityisen suurta vastustusta, niin laittaisin sen sinne. -- Puisque 23. elokuuta 2011 kello 22.24 (UTC)

Onhan tämä tuotakin eli etymologinen sanakirja - voisit varmaan olla vähän rohkeampikin muutoksissa eli ei tuollaista muutosta nyt kovin montaa kuukautta tarvitse pantata... --Aulis Eskola 25. elokuuta 2011 kello 18.14 (UTC)

Terms of Use update[muokkaa]

I apologize that you are receiving this message in English. Please help translate it.

Hello,

The Wikimedia Foundation is discussing changes to its Terms of Use. The discussion can be found at Talk:Terms of use. Everyone is invited to join in. Because the new version of Terms of use is not in final form, we are not able to present official translations of it. Volunteers are welcome to translate it, as German volunteers have done at m:Terms of use/de, but we ask that you note at the top that the translation is unofficial and may become outdated as the English version is changed. The translation request can be found at m:Translation requests/WMF/Terms of Use 2 -- Maggie Dennis, Community Liaison 27. lokakuuta 2011 kello 00.44 (UTC)

Taivutusmallineeseen näytä-piilota-toiminto?[muokkaa]

Tämä saattaa olla jo moneen kertaan kaluttu aihe, mutta kysynpä, kun vuosien jälkeen palasin vilkaisemaan tätä paikkaa ja heräsi toive uudistuksesta. Esimerkki suomen wikisanakirjan substantiivien taivutustaulukosta on vaikkapa sanassa kalleus. Sama asia on toteutettu mielestäni paremmin, show-hide-tyyppisenä, englannin wiktionaryssa: http://en.wiktionary.org/wiki/kalleus. Voisiko tämä taivutusosio olla meilläkin näytä-piilota-tyyppinen?--Tiku 9. marraskuuta 2011 kello 20.12 (UTC)

No ainakin oliko nyt 2008, kun aloin tekemään ja käyttämään noita taivutustaulukkomallineita, Mikko Paananen taisi tuoda esiin sen, että niiden avattavien ja suljettavien kanssa leikkiminen on kosketushiirellä aika helvettiä. Silloin en sitä pitäny (muistaakseni?) tarpeeksi merkittävänä ongelmana, mutta olen kyllä nykyisin Paanasen kannalla. -- Puisque (keskustelu) 1. maaliskuuta 2012 kello 00.37 (UTC)

ÄITI (englanninkielen wiktionary)[muokkaa]

Englanninkielen wikisanakirjassa kirjotettan että Aiti merkitsee ALFA ECHO (= Ä) suomenkielessä radiopuhelun koodissa. Varmasti ÄITI voisi olla Ä, mutta kirjoitettiinko myös AE (alpha echo) (esim. kun Ä ei oli vanhassa kirjoituskoneessa)? Jos on väarin voiko joku vaihtaa sen koska olen ip käyttäjä ja en aio tulla takaisin tähän sivuun. Kiitos (sorri jos olen kirjotin jokin väärin - äidinkieleni on englanti)--84.250.230.158 9. joulukuuta 2011 kello 18.50 (UTC)

Open Call for 2012 Wikimedia Fellowship Applicants[muokkaa]

Wikimedia Foundation RGB logo with text.svg

I apologize that you are receiving this message in English. Please help translate it.

  • Do you want to help attract new contributors to Wikimedia projects?
  • Do you want to improve retention of our existing editors?
  • Do you want to strengthen our community by diversifying its base and increasing the overall number of excellent participants around the world?

The Wikimedia Foundation is seeking Community Fellows and project ideas for the Community Fellowship Program. A Fellowship is a temporary position at the Wikimedia Foundation in order to work on a specific project or set of projects. Submissions for 2012 are encouraged to focus on the theme of improving editor retention and increasing participation in Wikimedia projects. If interested, please submit a project idea or apply to be a fellow by January 15, 2012. Please visit https://meta.wikimedia.org/wiki/Wikimedia_Fellowships for more information.

Thanks!

--Siko Bouterse, Head of Community Fellowships, Wikimedia Foundation 21. joulukuuta 2011 kello 12.58 (UTC)

Distributed via Global message delivery. (Wrong page? Fix here.)

Uskonto vai uskontotiede[muokkaa]

IP loi nyt luokkia "uskontotieteelle" ja laittoi niihin artikkeleita, jotka ovat aiemmin olleet "N:n kielen uskonto" tai "N:n kielen uskonnon sanasto" -luokissa. Niitä on kai tähän asti pyritty siirtämään noista edellisistä muotoon 2 nimettyyn luokkiin.

Mikä näistä nyt on paras. Ainakaan uutta nimeä luokalle ei ole hyvä keksiä, koska mm. käyttöyhteyden mallineet luokittelevat sanoja automaattisesti tavan 2 mukaan. --Mikko Paananen 21. joulukuuta 2011 kello 23.28 (UTC)

X:n kielen uskonto nyt on aivan dorka nimi luokalle. Henkt. koht. en kyllä oikeastaan keksi mitään eroa luokkanimillä uskonnon sanasto ja uskontotieteen sanasto. Jos ajatellaan laatikon ulkopuolelta, minkä alan erikoissanastoa reinkarnaatio olisi jos joku sulta sitä kysyis? Ton tieteenalan termistöä kun en oikein tunne. -- Puisque (keskustelu) 17. maaliskuuta 2012 kello 07.43 (UTC)

Nähdäkseni kaikki on viimein siivottu luokkiin, joka on nimetty "N:n kielen uskonnon sanasto". --Mikko Paananen (keskustelu) 17. maaliskuuta 2012 kello 21.37 (UTC)

Announcing Wikipedia 1.19 beta[muokkaa]

Wikimedia Foundation is getting ready to push out 1.19 to all the WMF-hosted wikis. As we finish wrapping up our code review, you can test the new version right now on beta.wmflabs.org. For more information, please read the release notes or the start of the final announcement.

The following are the areas that you will probably be most interested in:

  • Faster loading of javascript files makes dependency tracking more important.
  • New common*.css files usable by skins instead of having to copy piles of generic styles from MonoBook or Vector's css.
  • The default user signature now contains a talk link in addition to the user link.
  • Searching blocked usernames in block log is now clearer.
  • Better timezone recognition in user preferences.
  • Improved diff readability for colorblind people.
  • The interwiki links table can now be accessed also when the interwiki cache is used (used in the API and the Interwiki extension).
  • More gender support (for instance in logs and user lists).
  • Language converter improved, e.g. it now works depending on the page content language.
  • Time and number-formatting magic words also now depend on the page content language.
  • Bidirectional support further improved after 1.18.

Report any problems on the labs beta wiki and we'll work to address them before they software is released to the production wikis.

Note that this cluster does have SUL but it is not integrated with SUL in production, so you'll need to create another account. You should avoid using the same password as you use here. — Global message delivery 15. tammikuuta 2012 kello 00.08 (UTC)

MediaWiki 1.19[muokkaa]

(Apologies if this message isn't in your language.) The Wikimedia Foundation is planning to upgrade MediaWiki (the software powering this wiki) to its latest version this month. You can help to test it before it is enabled, to avoid disruption and breakage. More information is available in the full announcement. Thank you for your understanding.

Guillaume Paumier, via the Global message delivery system (wrong page? You can fix it.). 12. helmikuuta 2012 kello 14.59 (UTC)

I need an information check[muokkaa]

Hei ! Sorry to use english language but I don't speak finnish. I'm a patroller from fr.wiktionary. I need your skills to validate or invalidate the etymology of the finnish word : << sipuli >>. That say this word comes from italian : << cipolla >>. It is true or not at all ? Kiitos ! V!v£ l@ Rosière /Supina…/ 18. helmikuuta 2012 kello 05.52 (UTC)

From Old Swedish 'sipul', ultimately from Latin cepulla/caepulla. --Mikko Paananen 18. helmikuuta 2012 kello 12.07 (UTC)
Thank you very much for your cooperation, I correct it now. V!v£ l@ Rosière /Supina…/ 18. helmikuuta 2012 kello 12.47 (UTC)
Just to be sure the Old Swedish is a dialect from the Old Norse, right ? So I can categorize 'sipul' as non ISO code. V!v£ l@ Rosière /Supina…/ 19. helmikuuta 2012 kello 17.55 (UTC)

Suomen paikkakunnat paikallissijoissa[muokkaa]

Pitäisikö Suomen paikkakuntien nimien yhteyteen lisätä tieto siitä, taivutetaanko niitä sisä- vai ulkopaikallissijoissa? Leiska.89 (keskustelu) 24. helmikuuta 2012 kello 20.43 (UTC)

Ei siitä ainakaan mitään haittaa ole. Useinhan molemmat muodot ovat käytössä, mutta varsinkaan muunkielisen kielikorva ei riitä. --Höyhens (keskustelu) 26. helmikuuta 2012 kello 16.49 (UTC)
Miten merkittäisiin? Oliko se nyt Laviassa ja Luvialla vai Luviassa ja Lavialla? Leiska.89 (keskustelu) 28. helmikuuta 2012 kello 15.20 (UTC)
Huomautukset-osio (====Huomautukset====) ja sen alle tähtimerkki (*) rivin alkuun ja sen jälkeen siihen asia. -- Puisque (keskustelu) 11. maaliskuuta 2012 kello 08.38 (UTC)

Olen yrittänyt luoda omaa sivua ja omalla nimellä ammattini kannalta,mutta tuloksetta..koska jokin järjestelmässä tökkii ja pahasti ! The death poet society !

Tämä ei ole kotisivujen tekoon. Mutta käyttäjäsivun voit tehdä jos olet rekisteröitynyt jollain nimellä. --Höyhens (keskustelu) 27. huhtikuuta 2012 kello 14.18 (UTC)

pingviini[muokkaa]

Hi (sorry, I fear my finnish is not good enough and I prefer use english) : In Finland, is the word pingviini also used sometimes (or often) for ruokki or everybody makes always the difference between the two words ? (it's currently a question on the french wiktionary since some dictionaries indicate pingviini = ruokki in ordinary language). Thanks a lot for your help. Unsui (keskustelu) 9. maaliskuuta 2012 kello 22.29 (UTC)

Bonsoir! Mmmmmmm. To be honest, I have o idea, but I can check it. :) Wait a moment... -- Puisque (keskustelu) 10. maaliskuuta 2012 kello 18.44 (UTC)
Paljon kiitoksia. :-) Unsui (keskustelu) 10. maaliskuuta 2012 kello 18.48 (UTC)
Gotcha! In the Finnish Wikipedia,[1] ruokki has an article which says its Alca torda in Latin and the interwikilink links you to French article petit pingouin – also Alca torda in Latin.[2] It's said in quite the beginning of the Finnish article that "is called also the penguin of the north" (pohjoisen pingviiniksikin kutsuttu). So, I would not say that ruokki is used to refer to penguins. -- Puisque (keskustelu) 10. maaliskuuta 2012 kello 18.50 (UTC)
...to be more exact: pohjoisen pingviini would be closest to calling the animal a pingviini, but I wouldn't regard it worth a dictionary entry. -- Puisque (keskustelu) 10. maaliskuuta 2012 kello 18.52 (UTC)
Ok. I think it's more correct for us to keep pingviini = manchot and ruokki = pingouin without trying to mix their meanings. Thanks again for your help. Unsui (keskustelu) 10. maaliskuuta 2012 kello 19.04 (UTC)
Katsos tätä: [[3]], sana pingviini tulee kymrin kielestä (from Welsh language). --Höyhens (keskustelu) 27. huhtikuuta 2012 kello 13.55 (UTC)

Kontekstimallineen muokkaus[muokkaa]

Moro. Eli joo, mä loin ton yhteys1-mallineen en.wiktin[4] pohjalta, koska siellä homma toimii mun mielestä ideaalisti. Mun mielestä malline vois näyttää...en nyt tiedä, miten kuvailisin näkemystäni.."esteettisemmältä" jos sitä vois käyttää tyyliin: {{tekniikka|elektroniikka|mikrobiologia|k=fi}} (tai k=fi ihan missä vaan noiden välissä – yhtäläisyysviivan sisältävät sarakkeet voivat olla mallineissa missä kohtaa vaan ilman että ne vaikuttaa muiden sarakkeiden toimintaan)
{{puhekieltä|arkikieltä|murteellinen|leikkimielinen|k=fi}}

...sen sijaan, että kieli olis kankeesti isolla alkukirjaimella tokana:

{{tekniikka|Suomen|elektroniikka|mikrobiologia}}
{{puhekieltä|Suomen|arkikieltä|murteellinen|leikkimielinen}}

Joten pänniikö teitä, jos muutan sana-artikkeleiden kaikki yhteys-mallineen käyttöpaikat yhteys1-mallineeseen? (k=-sarakkeeseen kielen voi laittaa myös isolla ja alkukirjaimella, mun on tarkotus lisätä nyt lisää kielitunnuksia tähän mallineeseen, joiden vuoksi lyhenne ohjaa sanan oikeeseen luokkaan.) Olis pitäny tästä aiemmin kysyä täällä, mutta minkäs tein... -- Puisque (keskustelu) 18. maaliskuuta 2012 kello 05.16 (UTC)

Aiemminkin oisi voinut vastata, mutta ei pänni. Kun ei ole oppinut käyttämään edellistäkään mallinetta. Hyvä kun kysyt, niin tulee opituksi kaikenlaista. --Höyhens (keskustelu) 27. huhtikuuta 2012 kello 14.15 (UTC)
Ilmeisesti pitäisi olla
{{yhteys1|puhekieltä|arkikieltä|murteellinen|leikkimielinen|k=fi}},
siis ei omaa mallinetta jokaiselle käyttöyhteydelle ja tyylille, joille voi kaikille antaa muita tyylejä parametreiksi, vaan vain yksi yhteys1-malline.
Mutta miksi yhteys1? Eikös olisi voinut suoraan muuttaa vanhan yhteys-mallineen uuteen uskoon? Vanhanlainen kieliparametri olisi tietysti ollut ristiriidassa, mutta toisaalta olisi voinut rakentaa (väliaikaisesti) valitsimen, joka testaa onko toinen parametri Suomen, Ruotsin, Italian jne. ja näyttää mallineen oikein ja luokittelee sen korjattavaksi.
Sinänsä kyllä hyvä idea, ja kannatan siis sitä. Muuttopuuhat näyttää olevan vielä kesken, koska yhteys-mallineeseen on edelleen yli 6000 viittausta. Yhteys1:een on viittauksia montaa kertaa enemmän, mutta taitaa olla lähinnä sitä käyttävän taivutusmuotomallineen ansiota. Malline:yhteys-sivulle kannattaa laittaa selkeä huomautus, että se on poistumassa käytöstä – mikäli sitä ei tosiaankaan muokata suoraan uusiksi.
Sitähän mä just haen tossa takaa, yksi yhteys-malline, joka on nykyisen yhteys1:n mallinen. (En ehkä kovin selkeäsanaisesti.) (Eri mieltä oon tosin siitä, onko kaikista muista, psykologia-, politiikka-, urheilu- sun muista, nykyseen yhteys1:een pohjautuvista ihan pakko luopua.) Jos muutetaan yhteys yhteys1:n malliseksi ja sitten ohjataan yhteys1:ä käyttävät yhteys-mallineeseen, (mikä olisi siinä mielessä toivottavaa, ettei noihin yli 6000 artikkeliin tule suttua) niin sana-artikkelimallissakaan on vähän turha roikottaa tota nykysellään olevaa yhteys-mallinetta. Ja miksi sisällytin nykyiseen yhteys-mallineeseen luokituksen Poistettavia mallineita käyttävät sivut, oli juuri sen helpottaminen, että näkee kokonaisuuden, paljonko on korjattavaa huttua. -- Puisque (keskustelu) 6. syyskuuta 2012 kello 01.27 (UTC)

conjugation templates for the spoken language?[muokkaa]

First of all, my apologies for using English but the fact is that I do not use Finnish well enough to put this suggestion to the community. Could some kind person translate it and put it below my English language version (for the benefit of those not fluent in English)?

Here is my suggestion to improve Wiktionary.

It would be extremely useful some alternative templates were created to show conjugation in everyday spoken Finnish. I am someone who learned Finnish from a text book, and it came as a shock on my arrival in Finland that people simply do not conjugate verbs in their everyday speech in the same way as language schools and text books for foreigners teach us.

If you don't believe me, consider doing the following. Look at (and perhaps print out) the conjugation table for OLLA] in the formal language. Now think about how you would conjugate OLLA in all the same situations in everyday spoken language such as with your best friend(s) at work or school. Positive, negative, singular, plural, active or passive. What you will end up with is something very very different from what is presently in Wiktionary.

When foreigners come to Finland having learned a little of Finnish language from text books and sources that only use the formal language, is it any wonder that the person is completely lost when he cannot understand what is said to him? He or she cannot understand very well what people say and he or she cannot speak back without sounding like a TV newsreader with a bad foreign accent. In my experience only newsreaders and some radio presenters come near to speaking the formal language.

Though this may sound amusing it is, in fact a very serious problem. So serious that I have lived in Finland for 8 years and I STILL do not know how to conjugate OLLA fully in the spoken language in all situations. Yes, I know there are variations in spoken language, but I think there could be a standardized (or the most generally acceptable) spoken language conjugation.

In my opinion, a Finn by the age of 7 speaks pretty fluent Finnish but it is the SPOKEN LANGUAGE and the school system then spends the next 7 years drumming out of him or her the idea of using that language in writing and instead teaching the same kid how to do this in another language, altogether. The highly stylized FORMAL LANGUAGE. I find it ironic that Finns call this "äidinkieli" because it is structured completely differently from the language that Mum taught them! And for those who say "its the same but slightly different" I have to say that really isn't so, otherwise it would not take another 7 years to become proficient in this formal language (and many do not reach proficiency even at age 14). Worst still is the fact that at "Finnish as foreign language" schools, even in Finland, teachers teach mostly the formal language. As if the spoken language forms are somehow something to be ashamed of! For the non-Finn learning Finnish for the first time it is the spoken language that is just as important (and I would say much more useful) than the formal language. The very different verb conjugation in the spoken language is of course just a part of this difference between formal and spoken Finnish, but for us foreigners verb conjugation rules in the spoken language are very important to know so that we can speak and understand the language.

So please, let's include verb conjugations in both formal Finnish AND informal Finnish.

The Finnish language Wiktionary does not have as many verb conjugation table entries as the English Language version (and may even have more verb entries) and it might be more useful to begin such a change in the English language version of Wikipedia. Please leave your comments below (in Finnish or English, but preferably in Finnish so that everyone can understand it). Thanks.84.250.230.158 29. huhtikuuta 2012 kello 22.45 (UTC)

Here is what I mean. The tables below show the conjugation of the verb OLLA in the formal language and what I believe it is in the informal, spoken language (though please do check it and correct it of there are arrors!!!)

TABLE 1 indicative mood (kirjakieli)
active voice present tense imperfect perfect pluperfect
per. no. pron. affirmative negative affirmative negative affirmative negative affirmative negative
1st sg. minä olen en ole olin en ollut olen ollut en ole ollut olin ollut en ollut ollut
2nd sinä olet et ole olit et ollut olet ollut et ole ollut olit ollut et ollut ollut
3rd hän ole ei ole oli ei ollut on ollut ei ole ollut oli ollut ei ollut ollut
1st pl. me olmme emme ole olimme emme olleet olemme olleet emme ole olleet olimme olleet emme olleet olleet
2nd te oltte ette ole olitte ette olleet olette olleet ette ole olleet olitte olleet ette olleet olleet
3rd he olevat eivät ole olivat eivät olleet ovat olleet eivät ole olleet olivat olleet eivät olleet olleet
passive voice oltaan ei olta olttiin ei olttu on olttu ei ole olttu oli olttu ei oltu olttu

ei ollut olttu


TABLE 2 indicative mood (puhekieli)
active voice present tense imperfect perfect pluperfect
per. no. pron. affirmative negative affirmative negative affirmative negative affirmative negative
1st sg. oon en oo olin en ollu olen ollu en oo ollu olin ollu en ollu ollu
2nd oot et oo olit et ollu olet ollu et oo ollu olit ollu et ollu ollu
3rd se oo ei oo oli ei ollu on ollu ei oo ollu oli ollu ei ollu ollu
1st pl. me ollaan ei olla oltiin ei oltu ollaan oltu ei olla oltu oltiin oltu ei oltu oltu
2nd te ootte ette oo olitte ette ollu oote ollu ette oo ollu olitte ollu ette ollu ollu
3rd ne on ei oo oli ei ollu on ollu ei oo ollu oli ollu ei ollu ollu
passive voice oltaan ei olta olttiin ei olttu on olttu ei ole olttu oli olttu ei oltu olttu

ei ollu olttu

The highlights in the table show where the spoken language differs from the formal language. As you seem they are many differences. Now this may seem obvious and simple if you are native born Finnish because table 2 is the language your mother taught you and table 1 is the language the school told you was your mother's language- Us poor foreigners have table 1 forms drummed into us but these, for us, these conjugation rules are not the most practical to learn. We ought to learn table 2 forms. Hence it would be really useful to have both conjugations in Wiktionary. What say you?84.250.230.158 12. toukokuuta 2012 kello 10.04 (UTC)

Yeah that is really true. I corret a little bit your tables.
TABLE 1 indicative mood (kirjakieli)
active voice present tense imperfect perfect pluperfect
per. no. pron. affirmative negative affirmative negative affirmative negative affirmative negative
1st sg. minä olen en ole olin en ollut olen ollut en ole ollut olin ollut en ollut ollut
2nd sinä olet et ole olit et ollut olet ollut et ole ollut olit ollut et ollut ollut
3rd hän on ei ole oli ei ollut on ollut ei ole ollut oli ollut ei ollut ollut
1st pl. me olemme emme ole olimme emme olleet olemme olleet emme ole olleet olimme olleet emme olleet olleet
2nd te olitte ette ole olitte ette olleet olette olleet ette ole olleet olitte olleet ette olleet olleet
3rd he ovat eivät ole olivat eivät olleet ovat olleet eivät ole olleet olivat olleet eivät olleet olleet
passive voice ollaan ei olla oltiin ei oltu on oltu ei ole oltu oli oltu ei ollut oltu
TABLE 2 indicative mood (puhekieli)
active voice present tense imperfect perfect pluperfect
per. no. pron. affirmative negative affirmative negative affirmative negative affirmative negative
1st sg. oon en oo olin en ollu oon ollu en oo ollu olin ollu en ollu ollu
2nd oot et oo olit et ollu oot ollu et oo ollu olit ollu et ollu ollu
3rd se on ei oo oli ei ollu on ollu ei oo nollu oli ollu ei ollu ollu
1st pl. me ollaan ei olla oltiin ei oltu ollaan oltu ei olla oltu oltiin oltu ei oltu oltu
2nd te ootte ette oo olitte ette ollu oote ollu ette oo ollu olitte ollu ette ollu ollu
3rd ne on ei oo oli ei ollu on ollu ei oo ollu oli ollu ei ollu ollu
passive voice ollaan ei olla oltiin ei oltu on oltu ei olla oltu oli oltu ei oltu oltu
I'm not really sure about those negatie plusperfects... They are so rarely used. In spoken language 1st plural and passive is same. Or should I say that people use passive forms when they speak in 1st plural. "Me oltiin" and so on. I hope that this helps a little. And it's puhekieli. :) Linnea (keskustelu) 12. toukokuuta 2012 kello 10.25 (UTC)
Thanks for responding. Do you think that both conjugations should have equal weight in Wiktionary? Spoken and Formal conjugations? I don't think there is anything WRONG with the spoken conjugation and it is more useful to show it alongside the formal conjugation. My problem has been that I have been taught only the formal language and when I speak to people I am baffled by their way of speaking... but now I realize that I have learned (or more accurately, I have been taught) a LESS USEFUL style of conjugation for everyday use and that if I learn the informal conjugation then I will probably understand people better when they speak to me and will be better able to reply. I agree that the passive in the second person is a big difference, but as you look at the table I think you will agree that there are other differences too. For example, I was always taught to say he eivät ole olleet when what I really should have leaned to say was perhaps ne ei oo ollu - every element being strikingly different!!! I have been walking around sounding like the newsreader on TV.
And this is just the INDICATIVE FORMS... The conditional has forms like "olis" and "oltais" which are not the same as in the formal language. I certainly think both forms should be shown, and if not in Finnish Wikisanakirja then it should be in the English Wiktionary. For both completeness and for the benefit of learners such as me!84.250.230.158 12. toukokuuta 2012 kello 10.46 (UTC)

Update on IPv6[muokkaa]

Wikimedia Foundation RGB logo with text.svg

(Apologies if this message isn't in your language. Please consider translating it, as well as the full version of this announcement on Meta)

The Wikimedia Foundation is planning to do limited testing of IPv6 on June 2-3. If there are not too many problems, we may fully enable IPv6 on World IPv6 day (June 6), and keep it enabled.

What this means for your project:

  • At least on June 2-3, 2012, you may see a small number of edits from IPv6 addresses, which are in the form "2001:0db8:85a3:0000:0000:8a2e:0370:7334". See e.g. w:en:IPv6 address. These addresses should behave like any other IP address: You can leave messages on their talk pages; you can track their contributions; you can block them. (See the full version of this announcement for notes on range blocks.)
  • In the mid term, some user scripts and tools will need to be adapted for IPv6.
  • We suspect that IPv6 usage is going to be very low initially, meaning that abuse should be manageable, and we will assist in the monitoring of the situation.

Read the full version of this announcement on how to test the behavior of IPv6 with various tools and how to leave bug reports, and to find a fuller analysis of the implications of the IPv6 migration.

--Erik Möller, VP of Engineering and Product Development, Wikimedia Foundation 2. kesäkuuta 2012 kello 00.57 (UTC)

Distributed via Global message delivery. (Wrong page? Fix here.)

Käännös suomeksi:

Wikimedia Foundation aikoo testata IPv6-protokollaa rajoitetusti 2. ja 3. kesäkuuta. Mikäli ongelmia ei ilmene liikaa, saatamme ottaa IPv6:n kokonaan käyttöön maailman IPv6-päivänä (6. kesäkuuta) ja pitää protokollan aktivoituna.

Teidän hankkeenne tapauksessa tämä merkitsee seuraavaa:

  • Ainakin 2. – 3. kesäkuuta 2012 voi näkyä jonkin verran muokkauksia IPv6-osoitteista, jotka ovat muodossa ”2001:0db8:85a3:0000:0000:8a2e:0370:7334”. Lisätietoja löytyy esimerkiksi sivulta w:en:IPv6 address. IPv6-osoitteiden pitäisi käyttäytyä samoin kuin muidenkin IP-osoitteiden: niiden keskustelusivuille on mahdollista jättää viestejä, niiden muokkauksia kyetään jäljittämään ja niitä voidaan estää. (Avaruusestoja koskevat huomiot löytyvät tämän ilmoituksen täydestä versiosta.)
  • Välivaiheen aikana on tarpeen mukauttaa joitakin käyttäjäskriptejä ja työkaluja IPv6-protokollaa varten.
  • Arvelemme, että alkuvaiheessa IPv6:n käyttö tulee olemaan hyvin vähäistä. Niinpä väärinkäytön pitäisi olla hallittavissa. Me myös autamme tilanteen valvomisessa.

Tämän ilmoituksen täydestä versiosta voit katsoa, miten IPv6:n käyttäytymistä voi kokeilla eri työkaluilla ja millä tavoin bugiraporttien jättäminen onnistuu. Sen kautta löytyy myös kattavampi analyysi IPv6-muutoksen seurauksista.

--Erik Möller, VP of Engineering and Product Development, Wikimedia Foundation 2. kesäkuuta 2012 kello 03.56 (EEST) Suomentanut –Ejs-80 2. kesäkuuta 2012 kello 07.17 (EEST).

2011 Picture of the Year competition[muokkaa]

македонскиnorskpolski

Dear Wikimedians,

Wikimedia Commons is happy to announce that the 2011 Picture of the Year competition is now open. We are interested in your opinion as to which images qualify to be the Picture of the Year 2011. Any user registered at Commons or a Wikimedia wiki SUL-related to Commons with more than 75 edits before 1 April 2012 (UTC) is welcome to vote and, of course everyone is welcome to view!

Detailed information about the contest can be found at the introductory page.

About 600 of the best of Wikimedia Common's photos, animations, movies and graphics were chosen –by the international Wikimedia Commons community– out of 12 million files during 2011 and are now called Featured Pictures.

From professional animal and plant shots to breathtaking panoramas and skylines, restorations of historically relevant images, images portraying the world's best architecture, maps, emblems, diagrams created with the most modern technology, and impressive human portraits, Commons Features Pictures of all flavors.

For your convenience, we have sorted the images into topic categories.

We regret that you receive this message in English; we intended to use banners to notify you in your native language but there was both, human and technical resistance.

See you on Commons! --Picture of the Year 2011 Committee 5. kesäkuuta 2012 kello 18.16 (UTC)

Distributed via Global message delivery. (Wrong page? Fix here.)

Mobile view as default view coming soon[muokkaa]

Wikimedia Foundation RGB logo with text.svg

(Apologies if this message isn't in your language. Please consider translating it, as well as the instructions on Meta)

The mobile view of this project and others will soon become the default view on mobile devices (except tablets). Some language versions of these projects currently show no content on the mobile home page, and it is a good time to do a little formatting so users get a mobile-friendly view, or to add to existing mobile content if some already exists.

If you are an administrator, please consider helping with this change. There are instructions which are being translated. The proposed date of switching the default view is June 21.

To contact the mobile team, email mobile-feedback-lAt sign.svglists.wikimedia.org.

--Phil Inje Chang, Product Manager, Mobile, Wikimedia Foundation 16. kesäkuuta 2012 kello 08.28 (UTC)

Distributed via Global message delivery. (Wrong page? Fix here.)

Kummallisia suojauksia[muokkaa]

Hei! Täällä näkyy olevan omituinen suojausprojekti käynnistynyt kesän kunniaksi, jossa hurjan monet sivut on sysop-tasoisesti suojattu niin, etteivät niitä voi muuttaa kuin ylläpitäjät. Jopa tervetuloa-sivu, jota erikseen kehotetaan muokkaamaan, on täysin suojattu. Poistoäänestyksiäkään ei voi enää aloittaa kuin ylläpitäjät, kun poistoäänestys-malline on sysop-suojattu. Mistäs oikein on kysymys? Menee vähän koko wiki-periaatteen ulkopuolelle koko touhu, jos sivuja ei saa vapaasti muokata. Olisin korjannut erästä sivua, mutta enpä voi. Kyseessä on yhden ylläpitäjän toiminta, joten lieneekös tämä edes mitenkään yhteisön hyväksymä asia? Kehottaisin purkamaan noita suojauksia ennemmin kuin lisäämään niitä. --Pxos (keskustelu) 25. kesäkuuta 2012 kello 17.22 (UTC)

Uusien käyttäjien harjoittelusivu Wikisanakirja:Tervetuloa Wikisanakirjaan 2 on täysin suojattu toukokuussa. Mielenkiintoista. --Pxos (keskustelu) 25. kesäkuuta 2012 kello 17.47 (UTC)

Moi, joo olen pääsääntösesti noita tuhansia sivuja käsittäviä mallineita suojannut, ihan vaan suuren näkyvyyden takia. Voin tietty tiputtaa tasoja takaisin, mitä kaikkia mallineita se vois koskea? Tervetuloa 2 -sivun suojasin, vaikka en ihan kattonutkaan mihin se johtaa. Sori. -- Puisque (keskustelu) 25. kesäkuuta 2012 kello 18.59 (UTC)
Suojausta ei ole tarkoitettu käytettäväksi tuolla tavalla. Täällä ei ole juuri vandalismia eikä noita suojattuja mallineita ole häiriköity ennenkään. Wiki-periaatteena on, että suojausta käytetään vain viimeisenä keinona kun muu ei auta, eikä ainakaan tehdä ikuisia sysop-suojauksia etukäteen suuren näkyvyyden vuoksi. Kaikki suojaukset pois, turha luetella erikseen mistä mallineista. --Pxos (keskustelu) 26. kesäkuuta 2012 kello 11.47 (UTC)
Selkis. Toimintosivuilla on tosin pitkä liuta mulle tuntemattomia suojattuja (siis toisten suojaamia), että niihin en koske, vaan pyytäisin kysellä niiden toiminnasta muilta ylläpitäjiltä. -- Puisque (keskustelu) 26. kesäkuuta 2012 kello 18.13 (UTC)
Tyyliin mallineet kieliaakkostus, kieliaakkostus-2 ja sana vois jättää loppupääs kokonaan suojatuks. Se, et niitä ei oo vandalisoitu, on peruste sinänsä, mutta eipä tota etusivuakaan vandalisoitu kerta pari – pitäiskö siitäkin suojauksesta sitten luopua? :) Mutta joo, keskustelusivuille pitää laittaa näkyvämmin ohje, että pyytää ylläpitäjää tai kirjautunutta muokkaamaan sivua. -- Puisque (keskustelu) 4. heinäkuuta 2012 kello 08.21 (UTC)

Minua ihmetyttää miksi IP-vandaalien tehtailemat mallineet, esim. Malline:kiistanalainen ja Malline:käännösvirhe on pitänyt suojata. Onko noilla jotain käyttöä? --Mikko Paananen (keskustelu) 7. heinäkuuta 2012 kello 20.33 (UTC)

Hmm, hyvä kysymys kun jälkeenpäin ajattelen. Kiistanalainen nyt on vähän kummallinen malline, jos artikkelissa on häikkää, siihen vois läiskästä tarkistettavan ja käännösvirheeseen käännökset/korjattava:in. (Tainno, käännösvirheen voi poistaakin...) Noi lienee kopsattu suoraan jostain Wikipediasta. Poistakaa, jos haluutte, ihan sama. -- Puisque (keskustelu) 9. heinäkuuta 2012 kello 04.32 (UTC)

Sivulla Wikisanakirja:Ohje on pieni pilkkuvirhe. Ei voi korjata, kun sekin on sysop-suojattu. Minä suosittelen suojausta haluaville jotain muuta projektia, joka ei perustu wiki-ideaan, jos halutaan että sivuja ei saa muokata. Suojaukset on lätkäisty varmuuden vuoksi joko "suuren näkyvyyden" takia tai sitten ilman mitään perustetta. Ärsyttävää, muokkaajavihamielistä ja vastoin wikihenkeä. --Pxos (keskustelu) 20. lokakuuta 2012 kello 21.38 (UTC)

Hei, suojaus poistettu. --Hartz (keskustelu) 21. lokakuuta 2012 kello 03.46 (UTC)
Kiitos. Hyvä, ettei suursuojaus ole sentään wikisanakirjan yleinen linja. --Pxos (keskustelu) 21. lokakuuta 2012 kello 06.36 (UTC)
Seuraavilta sivuilta suojaus myös pois: fi-subs-koira, sv-subs ja esto. (Tai ainakin lievennys siten, että rekisteröityneet pääsevät muokkaamaan sitä!)!--(Terveisin) Sentree (s. 8.8.97) (keskustelu) 1. helmikuuta 2013 kello 21.10 (UTC)
Ja mallineelta artikkelipohja-nl-v (ks. keskustelusivu).--(Terveisin) Sentree (s. 8.8.97) (keskustelu) 21. helmikuuta 2013 kello 19.29 (UTC)
Tämä sivu Liite:Suomen sanojen taivutustyypit on suojattu, joten kirjoitusvirhettä ei voi korjata. Kuulkaa ylläpito, koska te oikein alatte vihdoin purkaa noita täällä tehtyjä wikiperiaatteiden vastaisia suojauksia? Puisque suojaa sellaiset sivut, joita hän itse haluaa kontrolloida. Tämä ei ole mikään wikisanakirjan sisällä päätettävä asia, koska suojaukset ovat vastoin wikiprojektien yleistä perusperiaatetta, jonka mukaan kaikki saavat muokata. Käyttäjät joutuvat koko ajan täällä pyytämään suojausten poistoa, koska niistä on selkeää haittaa eikä mitään hyötyä. Täällä on kahden vuoden aikana estetty 21 käyttäjää eli vandalismia ei ole nimeksikään. Nämä suojaukset eivät selvästikään ole tarkoitettu vandalismintorjuntaan vaan toisia käyttäjiä vastaan. Ylläpitäjä muokkaa sivua ja laittaa siihen sysop-suojauksen, jotta hänen tekemäänsä ratkaisua ei voida muuttaa. Osittainen suojaus ei muuten ole yhtään parempi ratkaisu sekään. --Pxos (keskustelu) 7. maaliskuuta 2013 kello 17.53 (UTC)
Saatte muuten ihan itse lisätä Wikidatan tähän: Malline:sisarhankkeet. --Pxos (keskustelu) 7. maaliskuuta 2013 kello 19.23 (UTC)
Poistin muutamilta mallineilta kehittämistä haittaavia suojauksia. Suomen sanojen taivutustyypit -liitteeseen ei juuri ole tarvetta tehdä muutoksia. Kirjoitusvirheet tietysti pitäisi päästä korjaamaan. Miksi osittaissuojaus ei ole yhtään parempi ratkaisu? Sisarhankkeet-malline on suojattu Wikipediassakin vaikkei sitä juuri lie vandalisoitu. Pyytämällä pelittää hyvin. [5] --Lentom (keskustelu) 7. maaliskuuta 2013 kello 22.37 (UTC)
Osittaissuojaus ei ole yhtään parempi ratkaisu, koska se on yhtä lailla suojaus. Wikipediassa sitä käytetään vasta, kun kohdesivua on vandalisoitu ja vandalismia halutaan torjua. Osittaissuojaus estää vapaan muokkaamisen, koska ikuinen osittaissuojaus pakottaa muokkaajan luomaan käyttäjätunnuksen, vaikka tunnuksen luomisen ei juuri koskaan pitäisi olla wikiprojekteissa pakollista. Suojausta ei yleensä laiteta etukäteen pelkän olettamuksen perusteella etenkin kun kohdesivua ei ole aiemmin edes vandalisoitu. Monilla lukijoilla saattaa olla hyödyllisiä ideoita tuomisinaan, mutta ne jäävät toteuttamatta, kun muokkaus kilpistyy suojaukseen. Sysopit eivät ole parempia kuin muut käyttäjät. Tunnukset eivät ole parempia kuin IP-osoitteet. Wikipediassa noin 20 % IP-osoitteiden muokkauksista on haitallisia ja 80 % hyödyllisiä. Sama suhde lienee suurin piirtein voimassa täälläkin. --Pxos (keskustelu) 8. maaliskuuta 2013 kello 16.55 (UTC)
Miksi tämäkin [6] on sysop-suojattu?! Tässähän ei ole mitään vandalisointiakaan ollut seitsemän vuoden takaa, joten näen sen tarpeettomana. JOTEN RUVETKAA NYT HYVÄ YLLÄPITO LASKEMAAN SUOJAUSTEN TASOA, TAI POISTAKAA NE SUOJAUKSET KOKONAAN!!!! NIILLÄ EI OLE MITÄÄN KÄYTTÖÄ, koska esimerkiksi tuolla sivulla ei ole mitään vandalismia ollut, kuin kerran ja siitäkin on 7 vuotta!--Sentree (keskustelu) 7. heinäkuuta 2013 kello 16.07 (UTC)
Tämän sivun [7] suojaaminen oli taas typerää sen takia, että nyt tätä Kahvihuonetta eivät voi arkistoida muut, kuin ylläpitäjät. Olisin laittanut osiot 1-70 arkistoon, mutta malline oli 100% suojattuna. Voisi laskea edes autoconfirmed-tasoon tuon sivun suojauksen. Ja varoitus ylläpitäjille, erityisesti yhdelle suojausintoilijalle: Jatkuva mielivaltaisten suojausten asettelu voi johtaa ylläpitäjyyden menettämiseen!--Sentree (keskustelu) 18. heinäkuuta 2013 kello 09.56 (UTC)

Help decide about more than $10 million of Wikimedia donations in the coming year[muokkaa]

Wikimedia Foundation RGB logo with text.svg

(Apologies if this message isn't in your language. Please consider translating it)

Hi,

As many of you are aware, the Wikimedia Board of Trustees recently initiated important changes in the way that money is being distributed within the Wikimedia movement. As part of this, a new community-led "Funds Dissemination Committee" (FDC) is currently being set up. Already in 2012-13, its recommendations will guide the decisions about the distribution of over 10 million US dollars among the Foundation, chapters and other eligible entities.

Now, seven capable, knowledgeable and trustworthy community members are sought to volunteer on the initial Funds Dissemination Committee. It is expected to take up its work in September. In addition, a community member is sought to be the Ombudsperson for the FDC process. If you are interested in joining the committee, read the call for volunteers. Nominations are planned to close on August 15.

--Anasuya Sengupta, Director of Global Learning and Grantmaking, Wikimedia Foundation 19. heinäkuuta 2012 kello 20.03 (UTC)

Distributed via Global message delivery. (Wrong page? Fix here.)

Wikisanakirjan sanasto[muokkaa]

Sanasto, jossa olisi lueteltu Wikisankirjassa käytettävät termit ja lyhenteet sekä merkintätavat, olisi hyödyllinen. Nykyinen käytäntö on melko sekava. Hyvä alku sanaston laatimiselle olisi, jos itsekukin tekisi käyttämistään termeistä ja lyhenteistä ainakin artikkelin Wiksanakirjaan.--Pjr (keskustelu) 24. heinäkuuta 2012 kello 08.45 (UTC)

Tossa alkuun. -- Puisque (keskustelu) 24. heinäkuuta 2012 kello 10.12 (UTC)

Miten sivu poistetaan?[muokkaa]

Perustin vahingossa Rasiranta nimisen sivun suomalaisesta sukunimestä mutta aloitin sen vahingossa pienellä alkukirjaimella. Sama virhe sivun Rautaporras kanssa. Wikiman897 (keskustelu) 10. elokuuta 2012 kello 13.50 (UTC)

Kirjoita sivuun {{roskaa}}. --Mikko Paananen (keskustelu) 12. elokuuta 2012 kello 17.43 (UTC)

Request for Comment: Legal Fees Assistance Program[muokkaa]

Wikimedia Foundation RGB logo with text.svg

I apologize for addressing you in English. I would be grateful if you could translate this message into your language.

The Wikimedia Foundation is conducting a request for comment on a proposed program that could provide legal assistance to users in specific support roles who are named in a legal complaint as a defendant because of those roles. We wanted to be sure that your community was aware of this discussion and would have a chance to participate in that discussion.

If this page is not the best place to publicize this request for comment, please help spread the word to those who may be interested in participating. (If you'd like to help translating the "request for comment", program policy or other pages into your language and don't know how the translation system works, please come by my user talk page at m:User talk:Mdennis (WMF). I'll be happy to assist or to connect you with a volunteer who can assist.)

Thank you! --Mdennis (WMF)6. syyskuuta 2012 kello 01.55 (UTC)

Distributed via Global message delivery. (Wrong page? Fix here.)

Wikidata is getting close to a first roll-out[muokkaa]

Wikimedia Foundation RGB logo with text.svg

(Apologies if this message isn't in your language.)

As some of you might already have heard Wikimedia Deutschland is working on a new Wikimedia project. It is called m:Wikidata. The goal of Wikidata is to become a central data repository for the Wikipedias, its sister projects and the world. In the future it will hold data like the number of inhabitants of a country, the date of birth of a famous person or the length of a river. These can then be used in all Wikimedia projects and outside of them.

The project is divided into three phases and "we are getting close to roll-out the first phase". The phases are:

  1. language links in the Wikipedias (making it possible to store the links between the language editions of an article just once in Wikidata instead of in each linked article)
  2. infoboxes (making it possible to store the data that is currently in infoboxes in one central place and share the data)
  3. lists (making it possible to create lists and similar things based on queries to Wikidata so they update automatically when new data is added or modified)

It'd be great if you could join us, test the demo version, provide feedback and take part in the development of Wikidata. You can find all the relevant information including an FAQ and sign-up links for our on-wiki newsletter on the Wikidata page on Meta.

For further discussions please use this talk page (if you are uncomfortable writing in English you can also write in your native language there) or point me to the place where your discussion is happening so I can answer there.

--Lydia Pintscher 10. syyskuuta 2012 kello 13.17 (UTC)

Distributed via Global message delivery. (Wrong page? Fix here.)

Käännös suomeksi:
Kuten osa teistä on saattanut jo kuulla, Wikimedia Deutschland työskentelee uuden Wikimedia-hankkeen parissa. Se on nimeltään Wikidata. Wikidatan tavoitteena on tulla datan keskusvarastoksi Wikipedioita, sen sisarhankkeita ja koko maailmaa varten. Tulevaisuudessa se sisältää sellaisia tietoja kuin maan asukasluvun, kuuluisan henkilön syntymäajan tai joen pituuden. Näitä voidaan käyttää missä tahansa Wikimedia-hankkeessa ja niiden ulkopuolella.
Projekti on jaettu kolmeen vaiheeseen ja ”lähestymme ensimmäisen vaiheen esittelyä”. Vaiheet ovat seuraavat:
  1. kielilinkit Wikipedioissa (mahdollisuus artikkelin eri kieliversioiden välisten linkkien tallentamiseen yhdellä kertaa Wikidataan sen sijaan, että tallentaminen tehdään jokaisessa linkitetyssä artikkelissa)
  2. tietolaatikot (mahdollisuus tietolaatikoiden tällä hetkellä sisältämän datan tallentamiseen keskitetysti yhteen paikkaan sekä kyseisen datan jakamiseen)
  3. luettelot (mahdollisuus sellaisten Wikidata-kyselyihin perustuvien luetteloiden ja vastaavien rakenteiden luomiseen, jotka päivittyvät automaattisesti, kun uutta tietoa lisätään tai tietoja muutetaan)
Olisi hienoa, jos voisitte liittyä meihin, kokeilla esittelyversiota, antaa palautetta ja osallistua Wikidatan kehittämiseen. Kaikki oleellinen tieto, mukaan lukien FAQ sekä linkit wikiuutiskirjeemme tilaamista varten, löytyvät Metan Wikidata-sivulta.
Käytäthän lisäkeskusteluita varten tätä keskustelusivua (mikäli englanniksi kirjoittaminen ei suju sinulta luontevasti, voit kirjoittaa sinne myös omalla äidinkielelläsi). Vaihtoehtoisesti voit ohjata minut paikkaan, jossa keskustelunne tapahtuu, jotta voin vastata siellä.
--Lydia Pintscher 10. syyskuuta 2012 kello 16.17 (EEST) Suomentanut –Ejs-80 11. syyskuuta 2012 kello 00.45 (EEST)

kumajaa (taivutuskaava 77)[muokkaa]

Nostan tämän tänne, kun kukaan ei ole huomannut kommenttiani kaavan keskustelusivulla:

Minun kielikorvani väittäisi, että muotojen kumajannut ja kumajanneet sijasta pitäisi olla kumajanut ja kumajaneet.

Esimerkkejähän on vaikea löytää, mutta tällaisen tekstin löysin eräästä ensimmäisen Pietarin kirjeen suomennoksesta koskien verbiä palajaa: "25. Sillä te olitte niinkuin eksyväiset lampaat; vaan nyt te olette palajaneet teidän sieluinne Paimenen ja Piispan tykö. "

Googlettamalla löytää vastaavista verbeistä käyttöä lähinnä sanalle halajaa ja siinä muoto halajaneet on kymmenen kertaa suositumpi kuin halajanneet. --188.238.140.194 14. syyskuuta 2012 kello 07.15 (UTC)

Kun kukaan ei vastusta, niin voinko olettaa olevani oikeassa, ja muuttaa taivutuskaavan? --88.112.36.74 22. syyskuuta 2012 kello 13.34 (UTC)
Nythän tämä ratkesikin. Nykysuomen sanakirjan mukaan kumajaa ja halajaa eivät ole verbejä ollenkaan, vaan j:lliset muodot ovat kaksivartaloisten verbien kumista (taivutusluokka 41) ja halata (taivutusluokka 40) taivutusmuotoja, joita ei esimerkiksi imperfektissä ja imperatiivissa ole olemassakaan. Pois siis koko kaava, ja uudet kaavat tilalle näille taivutusluokille! --88.112.36.74 24. syyskuuta 2012 kello 05.38 (UTC)
Jospa me nyt kuitenkin noudatamme Kotuksen taivutustyyppejä ja pidämme tämän kaavan 77 Wikisanakirjassa.--Sentree (keskustelu) 19. joulukuuta 2012 kello 15.22 (UTC)
Toisinsanoen, lähteenä saavat olla Joukahainen, Kotus, NSK tai joku muu vastaava "hyvä" sivusto, mutta taivutustyypit pidetään KOTUKSEN mukaisina!--(Terveisin) Sentree (s. 8.8.97) (keskustelu) 22. tammikuuta 2013 kello 16.08 (UTC)
[8]--(Terveisin) Sentree (s. 8.8.97) (keskustelu) 22. tammikuuta 2013 kello 16.29 (UTC)
Ja ennen, kuin alatte sanoa kaavasta 78 mitään, mustakaa, että olen edelleenkin Kotuksen kannalla taistelussa "Kotus vs. NSK".--(Terveisin) Sentree (s. 8.8.97) (keskustelu) 1. helmikuuta 2013 kello 21.45 (UTC)

Ateriat[muokkaa]

Hei, haluaisin herättää keskustelua sanoista illallinen ja päivällinen.

"Sekä yksiköllisenä että monikollisena käytetään myös sanoja päivällinen ja päivälliset sekä illallinen ja illalliset. Näissä tosin sanan merkitys hieman muuttuu kieliopillisen luvun mukana: yksiköllinen päi­vällinen on sanakirjan mukaan iltapäivällä syötävä päivän pääateria ja illallinen vastaavasti ilta-ate­ria, kun taas päivälliset ja illalliset viittaavat selvästi juhlavampaan tilaisuuteen. Vieraita kutsutaan päivällisille tai peräti juhlaillallisille."[9]

Onko päivällinen oikeampi nimitys arjessa? Onko illallisen ja päivällisen ero kellonajassa eli illallinen syötäisiin myöhemmin kuin päivällinen? Vai onko ero juhlallisuudessa, esimerkiksi kynttiläillallinen on poikkeuksellisen juhlallinen iltaan ajoittuva ateria. Englanninkielessä on erilliset sanat dinner ja supper. Eräs britti kirjoittaa, että "I grew up eating breakfast, dinner and tea."[10], joten onko dinner alun perin tuollainen alkuiltapäivän ruoka joka edelsi kello viiden teetä?

Toinen mieleeni tullut asia on aamupala ja aamiainen. Onko niin, että aamupala on määrältään pienempi (esimerkiksi leipää ja kahvia), mutta aamiaminen on suurempi ja viittaa esimerkiksi englantilaisen aamiaisen kokoluokkaiseen ateriaan? Kukaan tuskin kutsuisi tuota englantilaiseksi aamupalaksi. Iltapala tarkoittaa nimenomaan pientä ateriaa. Suomessa on toki tapana syödä pieniä aamiaisia, mutta esimerkiksi hotelleissa aamulla syötävät, suuret ja täyttävät ruoat ovat pakosti aamiaisia eivätkä aamupaloja. --Hartz (keskustelu) 5. lokakuuta 2012 kello 07.19 (UTC)

Upcoming software changes - please report any problems[muokkaa]

Wikimedia Foundation RGB logo with text.svg

(Apologies if this message isn't in your language. Please consider translating it)

All Wikimedia wikis - including this one - will soon be upgraded with new and possibly disruptive code. This process starts today and finishes on October 24 (see the upgrade schedule & code details).

Please watch for problems with:

  • revision diffs
  • templates
  • CSS and JavaScript pages (like user scripts)
  • bots
  • PDF export
  • images, video, and sound, especially scaling sizes
  • the CologneBlue skin

If you notice any problems, please report problems at our defect tracker site. You can test for possible problems at test2.wikipedia.org and mediawiki.org, which have already been updated.

Thanks! With your help we can find problems fast and get them fixed faster.

Sumana Harihareswara, Wikimedia Foundation Engineering Community Manager (talk) 16. lokakuuta 2012 kello 02.52 (UTC)

P.S.: For the regular, smaller MediaWiki updates every two weeks, please watch this schedule.

Distributed via Global message delivery. (Wrong page? Fix here.)

Fundraising localization: volunteers from outside the USA needed[muokkaa]

Please translate for your local community

Hello All,

The Wikimedia Foundation's Fundraising team have begun our 'User Experience' project, with the goal of understanding the donation experience in different countries outside the USA and enhancing the localization of our donation pages. I am searching for volunteers to spend 30 minutes on a Skype chat with me, reviewing their own country's donation pages. It will be done on a 'usability' format (I will ask you to read the text and go through the donation flow) and will be asking your feedback in the meanwhile.

The only pre-requisite is for the volunteer to actually live in the country and to have access to at least one donation method that we offer for that country (mainly credit/debit card, but also real-time banking like IDEAL, E-wallets, etc...) so we can do a live test and see if the donation goes through. All volunteers will be reimbursed of the donations that eventually succeed (and they will be low amounts, like 1-2 dollars)

By helping us you are actually helping thousands of people to support our mission of free knowledge across the world. Please sign up and help us with our 'User Experience' project! :) If you are interested (or know of anyone who could be) please email ppena@wikimedia.org. All countries needed (excepting USA)!

Thanks!
Pats Pena
Global Fundraising Operations Manager, Wikimedia Foundation

Sent using Global message delivery, 17. lokakuuta 2012 kello 16.58 (UTC)

____

Terve kaikki,

Wikimedian varainhankintatiimi on käynnistänyt 'Käyttäjäkokemus' -projektin tarkoituksena ymmärtää Yhdysvaltain ulkopuolisten lahjoittajien käyttäjäkokemuksia ja edistää lahjoittajasivujemme lokalisointia. Etsin vapaaehtoisia käyttämään kanssani 30 minuuttia Skype-puheluun, jossa tarkasteltaisiin vapaaehtoisen oman maan lahjoittajasivuja. Tarkastelu tehdään 'käytettävyys' -menetelmällä (pyydän sinua lukemaan tekstin ja käymään läpi lahjoitusprosessin), ja kyselen samalla palautettasi.
Ainoa ennakkovaatimus vapaaehtoiselle on, että tämä asuu kohdemaassa ja hänellä on käytössään vähintään yksi hänen maassaan käytössä oleva lahjoitustapa (pääasiassa luottokortti, mutta myös verkkopankki tai muut sähköisen maksamisen muodot), jotta voimme tehdä toimintatestin ja katsoa, että lahjoitus todella tulee perille. Kaikille lahjoittajille korvataan onnistuneet lahjoitukset (ja ne tulevat olemaan pieniä, suuruudeltaan 1-2 dollaria).
Auttamalla meitä autat tuhansia ihmisiä tukemaan missiotamme vapaan tiedon tuottamiseksi koko maailmalle. Tule siis mukaan ja auta meitä 'Käyttäjäkokemus' -projektissamme :)
Jos olet kiinnostunut (tai tunnet jonkun, joka on), lähetä sähköposti osoitteeseeni ppena@wikimedia.org. Kaikkia maita tarvitaan (paitsi Yhdysvaltoja!).
Kiitos,
Pats Peña
päällikkö, maailmanlaajuiset varainhankintaoperaatiot
Wikimedia -säätiö

____

Oleva[muokkaa]

Hei, olen huomannut, että joissain määritelmissä käytetään sanaa oleva. Huomauttaisin, että voi myös käyttää täsmällisempiä sanoja sijaitseva ja esiintyvä. Esimerkiksi maantieteelliset paikat sijaitsevat eivätkä ole, ja mineraalit, kemialliset yhdisteet ja alkuaineet esiintyvät eivätkä ole. Siis jos halutaan olla oikein tarkkoja. Tietysti voi käyttää myös muotoja sijaitsee ja esiintyy. --Hartz (keskustelu) 19. lokakuuta 2012 kello 09.10 (UTC)

Wikisanakirjassa käytettävä viron taivututyyppiluokittelu[muokkaa]

Mitä monista viron sanojen taivutustyyppiluokitteluista tulisi käyttää Wikisanakirjassa?

Hahmotellessani viron sanojen taivutuksia, tein taivutustyyppien esimerkit Suomi-viro suursanakirjan [SVSSK] painetun version [Suomi-viro-suursanakirja ; Helsinki : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ; Tallinn : Eesti Keele Sihtasutus, 2003.] taivutustyyppien mukaan. Näin lähinnä sen vuoksi että tämä tyypittely soveltuu aika hyvin suomen kieliopin mukaisiin käytäntöihin tottuneelle käyttäjälle. Tämä valintani on nyt osoittautumassa huonoksi. Olen yksinkertaistanut liikaa, nyt tämä tule vastaan tyypittelyn perusteella tehdyissä mallineissa, joissa sanojen taivutuksen perusteet näyttävät olevan osin melko hukassa.

Viron kirjakielen normisanakirjan, "Eesti õigekeelsussõnaraamamat [ÕS 2006]", http://www.eki.ee/dict/qs/ käyttämä tyyppiluokittelu kuvaa paremmin viron kielen sanojen taivutuksen perusteita, taivutustyyppeja ja tyyppien sisäistä vaihtelua.

ÕS luokittelun käyttäminen ja siihen viittaaminen on helppoa, koska koko aineisto on verkossa. Suomi-viro suursanakirjan versiota, jossa olisi käytetyt taivutustyypit, ei saa edes maksullisena verkkoversiona, monet käyttäjät eivät siis voi löytää taivutustyypin määrittelyä mistään. Myös useat verkossa olevat viron kielen kieliopin ohjelmat perustuvat kielen viralliseen tyyppiluokitteluun. ÕS on siis virossa vähän samanlainen kuin kotuksen sanaluettelo suomessa, vain paljon monipuolisempi.

Ilmeisesti historiallisista syistä viron kielen "kuvailevassa" sanakirjassa [EKSS] "Eesti keele seletav sõnaraamat" http://www.eki.ee/dict/ekss/ on oma taivutustyyppijärjestelmä, eri kielioppiteoksissa myös erilaisia käsittelytapoja. Kieliopeista "Eeesti keele käsiraamat" [EKKR] http://www.eki.ee/books/ekk09/ käyttää ÕS-tyyppejä.

Nimityksistä ÕS 2006 ja ÕS sen verran että muotoa ÕS 2006 on käytetty erottamaan kyseinen aikaisemmista, aika erilaisista versioista, edellinen oli "ÕS 1976" oikeastaan "Õigekeelsussõnaraamat (1976. a)".--Pjr (keskustelu) 25. lokakuuta 2012 kello 11.44 (UTC)

Käyttäjien avuksi olisi tietenkin hyvä luoda malleja ja mallineita käytettävän tyyppiluokittelun perusteella. Ainakin virolaisten lähteiden sijamuotojen ja verbien taivutusmuotojen nimitysten käyttö ja hallinta olisi tehtävä ymmärrettäviksi myös suomenkielisille käyttäjille (suomennokset pääosin jo löytyvätkin. Jonkinlainen päätös työn perustaksi olisi siis tarpeen. Monista syistä en suosittele käyttämään mallineiden perustana nykyisiä SVSSK tyyppejä! Tyyppimallit toki voi säilyttää, viittaukset niihin olisi muutettava muotoon SVSSK tyyppi 00. --Pjr (keskustelu) 23. lokakuuta 2012 kello 07.55 (UTC)

Mielestäni on siis turha lähteä tekemään suomalaisin voimin uusia viron sanojen taivutustyyppijärjelmän sovelluksia, Työ on jo suurelta osin tehty Virossa. Sovellukset olisi rakennettava virolaisen kielioppinäkemyksen perusteella tehtyjen ratkaisujen pohjalta. Yksinkertaisesti: viron taivutussovellukset virolaisten käytäntöjen ja virolaisen viron kieliopin mukaan mukaan. --Pjr (keskustelu) 25. lokakuuta 2012 kello 15.41 (UTC)

Taivutustyyppien jatkokäytössä olisi myös tiedostettava että suomen ja viron sanojen morfologiat poikkeavat toisistaan paljon. Suosittelisin tutustumista alan nykyiseen suomalaiseen perusesitykseen: Muodot kontrastissa. Suomen ja viron vertailevaa taivutusmorfologiaa / Hannu Remes 2009 (ladattava PDF)--Pjr (keskustelu) 23. lokakuuta 2012 kello 11.40 (UTC)

Viron sanojen taivutusmuodot sana-artikkelissa[muokkaa]

Asia liittyy myös viron sanojen taivutusmuotojen typpiluokitteluun.

Viron sanojen taivutus eroaa suomesta paljon, esimerkiksi siinä että monissa tapauksissa sanan taivutusmuotojen muodostamiseen tarvitaan tieto sanan vartalosta eri taivutusmuodoissa. Vartalo muuttuu useilla eri tavoilla, joskus hyvinkin paljon. Vaikkapa yleisissä sanoissa tegema ja minema.

Tämän takia yleisenä periaatteena viron sanastoissa on esimerkiksi nominin taivutuksen yhteydessä esittää sanan käytön helpottamiseksi ainakin yksikön genetiivimuoto, joka on yksilöllinen, monasti kyllä sama kuin nominatiivi. Samoin yksilöllinen ja tarpeellinen on usein yksikön akkusatiivi. Näiden perusteella voidaankin muodostaa yleisimmät nominien sijamuodot.

Mikäli sana-artikkelissa on vain viittaus taivutustaulukkoliitteeseen, sana yleisten perusmuotojen hahmottaminen on vaikeaa, varsinkin jos artikkelissa ei ole esimerkkejä.

Mielestäni sana-artikkelissa, mieluimmin jo sanarivillä olisi oltava luettavissa sanan tärkeimmät perusmuodot, yleisimmät tarvittavista teemamuodoista. Englanninkielinen Wikisanakirja pitää yleisperiaatteena nominien kohdalla yksikön genetiivi- ja partitiivimuotojen esittämistä jo sanarivillä.

Samoilla perusteilla myös verbien da-infinitiivin ja yksikön 3. tai 1. persoonan taivutusmuotojen näkyminen samalla tavalla on perusteltua (Yleensä monien muotojen perustaksi riittää yksikön 1. persoonan vartalon muoto, varsinaisiin teemamuotoihin kuuluu nykyään 3. persoonan vartalo).

Näitten perustaivutusmuotojen lisäksi artikkelissa voi olla tarpeen esittää esimerkkejä eri muodoista. Nominien kohdalla kaikkien taivutusmuotojen esittäminen on säännöllisesti taipuvien sanojen osalta artikkelissa tarpeetonta, ”illatiivista eteenpäin” olevat muodot ovat muodostettavissa edeltävien muotojen perusteella. Tähän joukkoon mahtuvat kaikki tarvittavat teemamuodot.

Verbien osalta kysymys on jonkin verran monimutkaisempi. Viron kaikkien verbin kaikkien muotojen esittäminen taivutusliitteissäkin on hyvin haastava, ja turhakin tehtävä. Ainakin yleisimpien verbien sana-artikkeleissa sen sijaan jonkinlainen esimerkkien esittäminen on usein tarpeen. Käytettäviä malleja on paljon ja liian tiukka pyrkimys yhdenmukaisuuteen voi hävittää paljon tarpeellista informaatiota. Kuten jo tapahtunut sanojen taivutusmuotojen poistaminen sana-artikkeleista ”koska taivutushan näkyy liitteestä” (!).

Oma kysymyksensä on sitten etenkin taivutustyyppien esimerkkisanojen taivutuksen riittävän kattava mutta selkeä esittäminen. Myös kaikki verbin modukset , ml. kvotatiivi, epäsuora tapaluokka? Samoin verbien taivutuksen yhteydessä ainakin teonnimien esittäminen? Jne....

Selkeä ja riittävä sana-artikkelin informaatio vähentää myös paineita kaikkien viron sanojen täydellisten taivutusliitemallineitten rakenteluun. Tässä yhteydessä voi kertoa että EKI, Viron kielen instituutti on useitten asiantuntijoitten voimin pitkään tehnyt järjestelmää viron sanojen taivutusmuotojen tekemiseen ja analysointiin (EKImorfo), hanke on tukevasti juuttunut betaversioon. Toimivia apuvälineitä kyllä löytyy, koko paradigman teko vain on kovin työlästä, alan ammattilaisillekin. --Pjr (keskustelu) 25. lokakuuta 2012 kello 11.23 (UTC)

Ilmoitan vain näihin molempiin viron kieltä koskeviin viimeisimpiin keskusteluihin, että en tiedä asiasta. En siis osaa sanoa. Kannattaa käyttää jotain sellaista tapaa mikä toimii. Täydellisyys on mahdotonta, ja jos ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa niin kannattaa valita Wikisanakirjaan soveltuva ja samalla toimiva tapa. Wikisanakirjassa voidaan valita käytännöksi sellainen mikä toimii ok ja on käytettävä, mutta ei ole mitenkään kaikenkattava, monimutkainen ja täydellisyyttä tavoitteleva. --Hartz (keskustelu) 26. lokakuuta 2012 kello 07.25 (UTC)
Moi. Mä olen hyvin epäjohdonmukaisesti tehnyt noita sanarivejä (pelkkä sana; sana + teemamuodot; sana + teemamuodot + taivutusliitelinkki). Oon ajatellut, että arabian sanoilla voi olla sanarivillä yksiköt ja monikot sen lisäksi, että koko taivutuskaavio (nom, akk, gen) on taivutusotsikon alla. Toisaalta, ruotsin kohdalla olen poistellut taivutusteeman sanariviltä, koska koko taivutus näkyy taivutusotsikon alla (ei liitteessä koska ruotsissa verbitaivutusparadigma on suhteellisen vähän artikkelitilaa vievä). Sitten oon saksan verbien kohdalla mallineella kirjottanut teemamuodot sanariville, mutta laittanut niiden lopussa linkin taivutusliitteeseen. Ja ettei homma vaan menis yhtään hupaisammaks, olen nyt viron kohdalla rankasti jättäny verbien teemamuodot sanariviltä ja pistänyt sanan viereen vaan linkin taivutusliitteeseen. :D
Tästä pitäisi tehdä jokin yleinen käytäntö, että kuinka paljon sanalta sallitaan taivutusta että muodot on sanarivillä, kuinka paljon että muodot on taivutusotsikon alla, kuinka paljon että linkataan taivutusliitteeseen. (Ja sitten, jos on liitteen verran taivutusta, niin kerrotaanko sanarivillä silti lyhyesti linkin vieressä teemamuodot). Kriteeri-ideoita? Kieliä pitää tietty katsoa kutakin sellaisenaan, mutta eri käytännöillä ei oikeasti ole niin fiksu perusteita ja sekalaisuus vaan häiritsee aivan jäätävästi. -- Puisque (keskustelu) 3. marraskuuta 2012 kello 01.27 (UTC)

Viron nykyisten taivutustyyppiesimerkkien käyttö mallineiden tekemisessä on lopetettava[muokkaa]

Tekemäni Suomi-viro- suursanakirjan taivutustyyppisesimerkit esimerkiksi

  • SVSSK 1 (ohutu) tai
  • SVSSK 28 (õppima), eivät sinällään sovellu kaikkien kyseisen tyypin sanojen taivutusmallineiden tekemiseen. Viitaan edelläoleviin keskusteluihin.

Mallineiden teon jatkaminen nykyisessä muodossa aiheutaa jatkossa vain turhaa työtä! --Pjr (keskustelu) 30. lokakuuta 2012 kello 07.41 (UTC)

Ok. Mä en nyt välttis ihan pysy perässä, mikä on varsinainen ongelma. Esimerkki: onko täällä[11] taivutuksessa virheitä? Vai luokitellaanko elama-tyyppiin myös verbejä, joilla on epäsäännöllisiä muotoja, mutta jotka suurelta osin noudattavat samaa elama-kaavaa? Vai onko koko luokittelu tai ainakin sen perusteiden (päätteiden liittyminen vartaloon) selittäminen ihan päin honkia? -- Puisque (keskustelu) 3. marraskuuta 2012 kello 01.16 (UTC)
(PS. Pjr, taivutusliiteluokkia ei ole missään millään joukolla tuomittu poistettavaksi, joten roska-luokitus viron verbiliiteyläluokan kohdalla on vähän hötkyilyä ottaen huomioon, että viron verbien taivutuskaaviot vievät hyvin pitkälti yhtä paljon tilaa kuin esimerkiksi saksan kaaviot. :) -- Yst. terv. Puisque (keskustelu) 3. marraskuuta 2012 kello 01.31 (UTC)
Asiassa on ainakin kaksi ongelmaa. Ensinnäkin ei ole minkäänlaista päätöstä siitä mitä taivutusluokittelua Wikisanakirjassa käytetään. Aikaisemmin olen käyttänyt Suomi-viro suursanakirjan [SVSSK] luokittelua taivutusesimerkkien tekemiseen. Mielestäni tästä olisi syytä luopua. Tehtyihin esimerkkeihin voi toki jatkossakin viitata. Toinen ongelma on nyt tehtyjen mallineiden rakenne. Monien nominien taivutusluokkien sisällä on useita variaatiota, esimerkiksi sanan vartalon muutoksista seuraa muutoksia myös päätteissä. Saman taivutustyypin sanat taipuvat eri tavoin. Lisäksi on paljon yksilöllisesti taipuvia sanoja, joiden taivutuksen tekemiseksi on tiedettävä kyseisen sanan "teemamuodot" [nomineilla 6, verbeillä 4], tämä kysymys ratkeaisi sillä että mallineeseen täytyisi syötttää nämä muodot. Nykyiset mallineet eivät ymmärtääkseni tätä edellytä. Verbien taivutusmuototaulukoissa on samoja ongelmia; kokeile esimerkiksi tegema (SVSSK 28 õppima). Lisäksi verbin täydellinen tai kattavakin taivutustaulukko on aika mittava, esimerkiksi [12]. Ei liitteen kokoa rajoita tilanpuute vaan käyttökelpoisuus, varsinkin jo se on ainoa sanan taivutusmuotojen sijaintipaikka.
Lyhyesti, pelkkä päätteiden liittäminen vartaloon ei liitä mallineen pohjaksi. Verkosta asiasta löytyy aika selkeä esitys "Viron kielen käsikirjasta" EKKR, tarkemmin EKKR M 15 ja eteenpäin. Valitettavast ajantasaista suomenkielistä viron kielioppia ei tällä hetkellä löydy. Remeksen "Viron kielioppi" on kyllä vielä tältä osin yhä ajankohtainen. Samalta tekijältä on myös uudempi esitys "Muodot kontrastissa", johon jo olen viitannut aikaisemmin tääällä.
Siis vielä kerran, pidän viron taivutusmallineiden tekoa mahdollisena, mutta hyvin vaativana asiana. Ennen kunnollisten mallineiden tekoa voi tyytyä soveltamaan verkosta jo löytyviä aineistoja, lähinnä ÕS sekä myös EKKR ja EKSS.
P.S. elama-tyypin malline taitaa toimia, tyypin sanojen vartalo ja päätteet kun pysyvät samoina. Muitakin tällaisia tyyppejä on. Haasteena on erottaa erilaiset tyypit, mallinepohjia tarvitaan kovin useita, Kirjassa "Eesti keele grammatika on nomineilla 106 (perus)tyyppiluetteloa, tähän lisäksi variaatiot ja poikkeukset. Adjektiivien vertailumuotojen tyyppejä 17. Verbityyppejä on vain 32, + variaatiot ja poikkeukset. :)--Pjr (keskustelu) 3. marraskuuta 2012 kello 10.16 (UTC)
Petma-tyypin verbit ainakin voidaan taivuttaa tuolllla mallineeeella. (Esimerkiksi. {{et-verbi-taiv-petma|pe|t}})--Sentree (keskustelu) 3. marraskuuta 2012 kello 10.53 (UTC)
Miksiköhän se sitten on SVSSK tyyppiä 35 (petma)?

Viron nominien ja verbien muotojen muodostamisesta: Liite:Viron kielioppi/Sanamuotojen muodostaminen.--Pjr (keskustelu) 4. marraskuuta 2012 kello 09.28 (UTC)

Verbien ÕS-tyyppien taivutusmallineita löytyy en.wiktionary. Näyttävät toimivan aika hyvin. --Pjr (keskustelu) 6. marraskuuta 2012 kello 06.29 (UTC)

Ja vastaavsti nominien mallineita en.wiktionary--Pjr (keskustelu) 7. marraskuuta 2012 kello 15.19 (UTC)--Pjr (keskustelu) 7. marraskuuta 2012 kello 15.19 (UTC)

sanan koko taivutus[muokkaa]

Taivutus on väärin. Heittomerkki kuuluu vain niihin taivutusmuotoihin, joissa on kolme vokaalia peräkkäin. Sen tehtävä on osoittaa tavujaon paikka, ja esimerkiksi nominatiivin monikko "koot" on yksi tavu, eikä "ko'ot". Kantaani tukevia viitteitä sekä ehdotus mallineen kehittämiseksi löytyy sivun Keskustelu-osiosta. --88.112.47.218 29. marraskuuta 2012 kello 04.23 (UTC)

Nyt jos löytyisi joku admin, niin hän voisi kopsata allaolevan koodinpätkän "valo" -mallineen monikkomuotojen tilalle (mene Muokkaa -sivulle, niin näkyy paremmin):
-->|{{{1}}}{{{3|}}}{{{4|o}}}t<!-- -->|{{{1}}}{{{2|}}}{{{4|o}}}jen<!-- -->|{{{1}}}{{{2|}}}{{{4|o}}}j{{{5|a}}}<!-- -->|{{{1}}}{{{3|}}}{{{heitto|}}}{{{4|o}}}iss{{{5|a}}}<!-- -->|{{{1}}}{{{3|}}}{{{heitto|}}}{{{4|o}}}ist{{{5|a}}}<!-- -->|{{{1}}}{{{2|}}}{{{4|o}}}ihin<!-- -->|{{{1}}}{{{3|}}}{{{heitto|}}}{{{4|o}}}ill{{{5|a}}}<!-- -->|{{{1}}}{{{3|}}}{{{heitto|}}}{{{4|o}}}ilt{{{5|a}}}<!-- -->|{{{1}}}{{{3|}}}{{{heitto|}}}{{{4|o}}}ille<!-- -->|{{{1}}}{{{2|}}}{{{4|o}}}in{{{5|a}}}<!-- -->|{{{1}}}{{{3|}}}{{{heitto|}}}{{{4|o}}}iksi<!-- -->|{{{1}}}{{{3|}}}{{{heitto|}}}{{{4|o}}}itt{{{5|a}}}<!-- -->|{{{1}}}{{{3|}}}{{{heitto|}}}{{{4|o}}}in<!-- -->|{{{1}}}{{{2|}}}{{{4|o}}}ine-<br />+ {{fi-om}}<!--
"Koko" -sanan tapauksessa taivutusrivi olisi silloin tällainen:
{{fi-subs-valo|ko|k|heitto='}} :
ja kas, heittomerkit olisivat vain niissä kohdissa, joihin ne kuuluvat. --Hekaheka (keskustelu) 30. marraskuuta 2012 kello 14.16 (UTC)
Ja vielä kun käytettäisiin suomen mukaista kaarevaa heittomerkkiä ’ maailma olisi entistäkin kauniimpi. :) --Lentom (keskustelu) 30. marraskuuta 2012 kello 14.41 (UTC)
Noniin Puisque. Muuta mallinetta fi-subs-valo, tai poista suojaus siitä, jotta sitä voitaisiin muuttaa.--Sentree (keskustelu) 6. joulukuuta 2012 kello 12.27 (UTC)

Miksi sivuston nimi on hävitetty näkyvistä?[muokkaa]

Yritin kysellä tätä jo etusivun keskusteluosassa: Miksi sivuston pohjaosasta on hävitetty kokonaan Wiktionary / Wikisanakirja -ilmaisu? Eikö nyt olisi hyvä jossakin kohtaa sivua näkyä nykyäänkin, että kysymys on Wiktionarystä / Wikisanakirjasta!? --81.19.115.130 3. joulukuuta 2012 kello 18.22 (UTC)

Onhan se Wikisanakirja nyt kumminkin sivun yläreunassa ihan logon kanssa. Katselin myös muun kielisiä Wiktionaryjä. Niissä nimipolitiikka näyttää olevan samankaltainen. Kommentin jätti 82.181.171.71 (keskustelu - muokkaukset). 6. joulukuuta 2012 kello 12.20‎
Minullakaan ei näy tekstiä vasemman yläkulman logon yhteydessä. Esim. vironkielisessa versiossa olisi hyvä malli. --Lentom (keskustelu) 6. joulukuuta 2012 kello 12.59 (UTC)
Meidän tulisi ottaa yhteyttä Meta-Wikin kautta hallinnoijiin ja pyytää heitä tekemään suomenkieliselle Wikisanakirjalle logo, jossa lukisi Wikisanakirja ja sen alla Vapaa sanakirja. Ongelma on siinä, että logo on muuttunut ilman meidän aktiivista osallistumista, joten meille on taidettu vain läimäistä peruslogo ilman kustomoituja tekstejä. Minä voin pyrkiä aikaansaamaan suomenkielelle kustomoidun logon. --Hartz (keskustelu) 6. joulukuuta 2012 kello 13.03 (UTC)
Juu olen huomioinut, että se on siinä vaihtunut. Yhteen aikaan se vaihteli kahden välillä riippuen millä sivulla sattu olemaan, silloin taisi kuitenkin vielä teksti olla mukana. Hienoa, jos viitsit. Kannatusta suomenkielisille teksteille. --Lentom (keskustelu) 6. joulukuuta 2012 kello 13.56 (UTC)
Uusi logo on luotu 17. päivä ja löytyy commonsista nimellä Wiktionary-logo-fi.svg. Laitetaanko se paikalleen niin sanotusti ylempää? --Lentom (keskustelu) 20. joulukuuta 2012 kello 21.47 (UTC)
Hei, minä loin noihin aikoihin uuden logon, mutta ongelmana oli, että koneeltani ei löytynyt täsmälleen oikeaa kirjasintyyppiä (sen täytyy olla juuri tietty virallisesti hyväksytty, mutta parhain mihin koneeni kykekni oli Arial). On vähän harmi, että logossa käytetään superharvinaista kirjasintyyppiä, jota ei löydy varmaan oikein kenenkään koneelta. Nyt kun eräs kiltti henkilö on fiksannut tekemäni logon oikealla kirjasintyypillä, logo voidaan asettaa paikoilleen täällä. Tuo asetus tehdään ylempää, ja minä voin hoitaa tuon asetuspyynnön. Jos kaikki menee putkeen, niin logon tulisi olla näkyvissä parissa päivässä! --Hartz (keskustelu) 21. joulukuuta 2012 kello 07.58 (UTC)
Hei, olen ostellut joululahjoja ja matkaillut, mutta nyt ylemmäs on vihdoin lähetetty pyyntö uuden logon asettamiseksi paikoilleen: https://bugzilla.wikimedia.org/show_bug.cgi?id=43348. --Hartz (keskustelu) 22. joulukuuta 2012 kello 16.10 (UTC)

Reedy enabled the new logo yesterday. Thanks for your patience, it was a big change (more than 50 Wiktionaries moved to a localised logo). Nemo bis (keskustelu) 24. joulukuuta 2012 kello 09.23 (UTC)

Hollannnin kielen werbien taivutustaulukko[muokkaa]

Terve. Loin mallineet nl-verbi-taiv-hebben ja nl-verbi-taiv-zijn, jottta hollanninkielisille verbeille voidaan laittaa taivutustaulukko artikkeliin.--Sentree (keskustelu) 5. joulukuuta 2012 kello 21.44 (UTC)

Moi, poistin ton hebbenin, koska suurin osa verbeistä toimii apuverbillä hebben, kts. tän käyttöohjeet (oletuksena hebben, mutta av-parametrillä saa zijnin). Toi malline on siis säännöllisille verbeille, vahvoille on tulossa kunhan kerkiän. -- Puisque (keskustelu) 14. joulukuuta 2012 kello 19.15 (UTC)

eläkeikä[muokkaa]

I hear this word often as elä/keikä rather than eläke/ikä. If someone who understands IPA could give the alternative pronounciations in the English and Finnish wiktionaries, that would be very helpful. Thanks 80.223.105.147 22. joulukuuta 2012 kello 11.35 (UTC)

I'd reckon it varies between [elækeʔikæ] and [elækeikæ] depending on dialect and carefulness of pronunciation, former being the standard spoken Finnish carefully pronounced. In general the compound (and non-compound) boundaries of certain vowel final words (e.g. dictionary class 48) and vowel initial words have all this variation–eläkeikä (< eläke + ikä) being more likely to shorten or lose the glottal stop even in standard spoken Finnish, in my opinion. This boundary gemination feature that is unwritten in Finnish orthography affects to lots of other cases as well. –Flammie (keskustelu) 24. joulukuuta 2012 kello 13.52 (UTC)

Noista yhteenvedoista[muokkaa]

Käyttäjän X (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Y tekemään versioon.

Miten tuon tekstin saa näkymään yhteenvetoon?--Sentree (keskustelu) 23. joulukuuta 2012 kello 13.01 (UTC)

Kumoamalla muutoksen palautustyökalulla, joka täällä ei ole kuin ylläpitäjien käytössä. Wikipediassa palautustyökalu myönnetään hakemuksella luotetulle käyttäjälle, tosin se on nykyään hieman päällekkäinen merkityt versiot -tekniikan kanssa. --Lentom (keskustelu) 23. joulukuuta 2012 kello 16.59 (UTC)

tervetoivottaa[muokkaa]

Onko tervetoivottaa oikea sana? Liittyy sanaan tervetuloa. --85.157.163.149 23. joulukuuta 2012 kello 14.42 (UTC)

Joo. Ainakin tusina ihmisiä on käyttänyt sitä ja tullut ymmärretyksi googlen perusteella. Itse en kyllä ole aiemmin kuullut ja muodostus vaikuttaa vähän oudolta, joten kaiketi käyttöaste on jokseenkin rajallinen, mutta ei täysin olematon –Flammie (keskustelu) 24. joulukuuta 2012 kello 13.04 (UTC)

Joulutervehdys[muokkaa]

Juletræslys.jpg Tämän vapaan kuvan myötä toivotan Wikisanakirjan kirjoittajille ja lukijoille rauhaisaa joulua sekä hyviä muokkauksia vuodelle 2013. --Lentom (keskustelu) 23. joulukuuta 2012 kello 17.10 (UTC)

Toffee, kinuski, karamelli ja fudge[muokkaa]

Hei, sanat toffee, kinuski, karamelli ja fudge voitaisiin määritellä täällä oikein niin Wikisanakirja olisi huomattavasti parempi kuin moni muu sanakirja. Kyse siis näiden välisistä eroista sen perusteella mistä raaka-aineista ja miten ne on valmistettu. --Hartz (keskustelu) 29. joulukuuta 2012 kello 18.35 (UTC)

Kuulostaa sopivalta ja tarkoituksenmukaiselta kertoa edellä mainittujen makeisten eroista; artikkelit on vapaasti muokattavissa. Ajatteleva ihminen silti ymmärtää, että vaikka sanakirjamääritelmä onkin verrattain tarkkapiirteinen ei se rajoita häntä käyttämästä sanaa hieman eriävistäkin asioista. --Lentom (keskustelu) 29. joulukuuta 2012 kello 21.35 (UTC)
Tuollainen tarkkarajainen määritelmä on oikein hyödyllinen ensimmäiseksi sanakirjamääritelmäksi. Useimmille nykyaikaisen sanakirjan käyttäjille tärkeää on kuitenkin myös tieto siitä miten sanaa oikeasti käytetään, ei vain se mitä jollain erityisalalle, kielenhuollon suosituksessa, tai muualla sanotaan. Erityisesti silloin kun on helppoa tiedetään, että useimmat ihmisistä käyttävät sanojaan väärin, se on varmasti hyödyllistä merkitä erikseen. –Flammie (keskustelu) 30. joulukuuta 2012 kello 05.55 (UTC)

Be a Wikimedia fundraising "User Experience" volunteer![muokkaa]

Thank you to everyone who volunteered last year on the Wikimedia fundraising 'User Experience' project. We have talked to many different people in different countries and their feedback has helped us immensely in restructuring our pages. If you haven't heard of it yet, the 'User Experience' project has the goal of understanding the donation experience in different countries (outside the USA) and enhancing the localization of our donation pages.

I am (still) searching for volunteers to spend some time on a Skype chat with me, reviewing their own country's donation pages. It will be done on a 'usability' format (I will ask you to read the text and go through the donation flow) and will be asking your feedback in the meanwhile.

The only pre-requisite is for the volunteer to actually live in the country and to have access to at least one donation method that we offer for that country (mainly credit/debit card, but also real time banking like IDEAL, E-wallets, etc...) so we can do a live test and see if the donation goes through. **All volunteers will be reimbursed of the donations that eventually succeed (and they will be very low amounts, like 1-2 dollars)**

By helping us you are actually helping thousands of people to support our mission of free knowledge across the world. If you are interested (or know of anyone who could be) please email ppena@wikimedia.org. All countries needed (excepting USA)!!

Thanks!

Pats Pena
Global Fundraising Operations Manager, Wikimedia Foundation

Sent using Global message delivery, 8. tammikuuta 2013 kello 20.51 (UTC)

Miksei uusinta kahvihuonetta ole arkistoitu?[muokkaa]

Lista on mielestäni jo epäkäytännöllisen pitkä 91.145.99.76 11. tammikuuta 2013 kello 15.08 (UTC)

Juuh kyllähän tämän voisi jo arkistoida. Vanhoissa arkistoissa on 9–51 otsikkoa, tässä jo 103. --Lentom (keskustelu) 11. tammikuuta 2013 kello 15.55 (UTC)
Arkistoin 50 kappaletta. Ei varmaan mene kauaakaan kun arkistoidaan seuraavan kerran. Tuo 50 aiheen arkistointi kerralla vaikuttaa mielestäni ihan hyvältä määrältä. --Hartz (keskustelu) 11. tammikuuta 2013 kello 16.57 (UTC)

Onko enemmän hyötyä kuin haittaa[muokkaa]

jos perustaa sivun ja kirjoittaa sinne vain yhden sanan? Wikiman897 (keskustelu) 12. tammikuuta 2013 kello 14.09 (UTC)

Eipä siitä ole juuri hyötyä tai haittaa, joten miksi tehdä niin? Hyödyksi voi ajatella sen, että huomataan että sana puuttuu ja saadaan jonkinlainen määritelmä tai selitys sanalle. Joku saattaa myös innostua laajentamaan sivua. Haittana on se, että tavaksi on muodostunut poistaa tuollaiset sivut eli noin tekemällä työllistetään hieman ylläpitäjiä. Kuitenkin jos kirjoittaa tuon yhden sanan asianmukaisesti Etusivulta löytyvän syöttölomakkeen avulla, sivu säilytetään eli sitä ei poisteta. Syöttölomakkeen avulla sivulle saadaan automaattisesti artikkelimallin mukaisesti kieli, sanaluokka, luokittelu ja joitain muotoasioita. Kannattaa siis käyttää Etusivulta löytyviä syöttölomakkeita niin sivuista tulee heti asianmukaisia, eikä tuo edellytä oikein mitään muuta kuin sanan ja yhden selityksen tai määritelmän. --Hartz (keskustelu) 12. tammikuuta 2013 kello 15.06 (UTC)
Yllä mainittu malli löytyy kokonaisuudessaan sivulta Wikisanakirja:Sana-artikkelin malli, jossa myös esitetään minimaalisen artikkelin malli oikein muotoiltuna. Esimerkkinä (tällä hetkellä) lyhyestä sana-artikkelista mainittakoon gizli. Jos artikkelin aihe on sopiva ei sen ihmeellisempää alkua vaadita. Muokkaa rohkeasti ja tervetuloa Wikisanakirjaan. --Lentom (keskustelu) 12. tammikuuta 2013 kello 15.47 (UTC)

Wikimedia-sivustot siirtyvät datapääkeskukseen Ashburniin, Virginiaan. Kirjoitussuojattu tila odotettavissa.[muokkaa]

Alkuperäinen otsikko: Wikimedia sites to move to primary data center in Ashburn, Virginia. Read-only mode expected.

(Apologies if this message isn't in your language.) Next week, the Wikimedia Foundation will transition its main technical operations to a new data center in Ashburn, Virginia, USA. This is intended to improve the technical performance and reliability of all Wikimedia sites, including this wiki. There will be some times when the site will be in read-only mode, and there may be full outages; the current target windows for the migration are January 22nd, 23rd and 24th, 2013, from 17:00 to 01:00 UTC (see other timezones on timeanddate.com). More information is available in the full announcement.

If you would like to stay informed of future technical upgrades, consider becoming a Tech ambassador and joining the ambassadors mailing list. You will be able to help your fellow Wikimedians have a voice in technical discussions and be notified of important decisions.

Thank you for your help and your understanding.

Guillaume Paumier, via the Global message delivery system (wrong page? You can fix it.). 19. tammikuuta 2013 kello 15.15 (UTC)

Käännös suomeksi
Ensi viikon aikana Wikimedia Foundation siirtää pääasialliset tekniset toimintonsa uuteen datakeskukseen Ashburniin, Yhdysvaltojen Virginiaan. Siirron tavoitteena on Wikimedia-sivustojen teknisen suorituskyvyn ja luotettavuuden parantaminen, tämä wiki mukaan lukien. Joinakin aikoina sivusto tulee toimimaan kirjoitussuojatussa tilassa ja myös täydet katkokset ovat mahdollisia. Näillä näkymin muutostyön suunnitellut ajankohdat ovat 22., 23. ja 24. tammikuuta 2013 kello 19.00–03.00 Suomen aikaa (katso muut aikavyöhykkeet timeanddate.comista). Lisää tietoa aiheesta on täydessä ilmoituksessa.
Jos haluat pysyä ajan tasalla tulevista teknisistä päivityksistä, harkitse tekniikkalähettilääksi ryhtymistä sekä lähettiläiden sähköpostilistalle liittymistä. Näin voit auttaa Wikimedia-tovereitasi saamaan äänensä kuuluviin teknisissä keskusteluissa ja sinulle tiedotetaan tärkeistä päätöksistä.
Kiitokset avustanne ja ymmärryksestänne.
Guillaume Paumier, globaalin viestinjakelujärjestelmän välityksellä. 19. tammikuuta 2013 kello 17.15 (EET) Suomentanut –Ejs-80 20. tammikuuta 2013 kello 00.11 (EET)

Auta muuttamaan ideat apurahoiksi uudessa IdeaLabissa[muokkaa]

Alkuperäinen otsikko: Help turn ideas into grants in the new IdeaLab

Wikimedia Foundation RGB logo with text.svg

I apologize if this message is not in your language. Please help translate it.

  • Do you have an idea for a project to improve this community or website?
  • Do you think you could complete your idea if only you had some funding?
  • Do you want to help other people turn their ideas into project plans or grant proposals?

Please join us in the IdeaLab, an incubator for project ideas and Individual Engagement Grant proposals.

The Wikimedia Foundation is seeking new ideas and proposals for Individual Engagement Grants. These grants fund individuals or small groups to complete projects that help improve this community. If interested, please submit a completed proposal by February 15, 2013. Please visit https://meta.wikimedia.org/wiki/Grants:IEG for more information.

Thanks! --Siko Bouterse, Head of Individual Engagement Grants, Wikimedia Foundation 30. tammikuuta 2013 kello 20.22 (UTC)

Distributed via Global message delivery. (Wrong page? Correct it here.)

Käännös suomeksi:
  • Onko sinulla ajatus hankkeesta tämän yhteisön tai verkkosivuston kehittämiseksi?
  • Uskotko, että kykenisit toteuttamaan ideasi, jos vain saisit jonkin verran rahoitusta?
  • Haluatko auttaa muita ihmisiä muuntamaan ajatuksensa projektisuunnitelmiksi tai apurahahakemuksiksi?
Liitythän mukaan IdeaLabiin, projekti-ideoiden ja Individual Engagement Grant -apurahaehdotusten hautomoon.
Wikimedia Foundation etsii uusia ajatuksia ja ehdotuksia Individual Engagement Grant -apurahoja varten. Niiden rahoittamina yksilöt tai pienet ryhmät voivat saada valmiiksi hankkeita, jotka auttavat kehittämään tätä yhteisöä. Jos olet kiinnostunut, jätäthän valmiin ehdotuksen 15. helmikuuta 2013 mennessä. Lisätietoa saat vierailemalla sivulla https://meta.wikimedia.org/wiki/Grants:IEG.
Kiitokset! --Siko Bouterse, Individual Engagement Grants -ohjelman johtaja, Wikimedia Foundation 30. tammikuuta 2013 kello 22.21 (EET) Suomentanut –Ejs-80 30. tammikuuta 2013 kello 23.49 (EET)

Tarpeellisia botteja[muokkaa]

Olen ajatellut, että Wikisanakirjassa olisi hyötyä kolmesta uudesta botista, jotka kykenisivät tekemään automaattisesti merkittävän määrän muokkauksia. Bottien avulla voitaisiin käyttää ihmisten aikaa ja energiaa johonkin järkevämpään kuin mekaaniseen puurtamiseen.

1. LUOKITTELUMALLINEET Botti, joka kykenisi muuttamaan '''sana'''-merkinnät ja aikaisemmat luokittelut, on luokkia artikkelissa sitten vain yksi "X:n sanat" tai kaksi eli myös "X:n kielen substantiivit" -tyyppisesti, nykyisiä mallineita käyttämään eli {{aa-subs|bb|ccc}}. Arvioin, että tällaisia aikaisemmalla tavalla tehtyjä artikkeleita on kymmeniä tuhansia (tapa oli käytössä pitkään), joten botista olisi varmasti paljon hyötyä. Tämän varmaan voisi ehkä toteuttaa lukemalla artikkeleiden sisältöä botilla rivi riviltä regular expressioneita käyttäen eli ei ehkä mahdotonta. Ongelmia muodostuu eniten sellaisissa artikkeleissa, joissa on useampia kieliä, ja siksi botin pitäisi käydä artikkelia läpi rivi riviltä ja panna aina muistiin mitä se oikein on muuttamassa. Tuo havaintojen ja muutosten muistissa pitäminen on vaikeinta: botin pitäisi olla melko älykäs pitääkseen kirjaa asioista. Merkintöjen monimuotoisuus on myös jonkinlainen ongelma, mutta se hoitunee säätämällä niitä regular expressioneita.

2. TAIVUTUSMUODOT Botti, joka kykenisi luomaan automaattisesti parisenkymmentä artikkelia taivutusmallineen perusteella, eli kun suomen kielen substantiiville on luotu taivutukset taivutustaulukkoon yksinkertaisella mallineella, botti kykenisi tämän perusteella luomaan parisenkymmentä uutta artikkelia taulukon taivutusmuodoista. Botin pitäisi vain tietää minkälaisia taivutusmallineita on olemassa ja ottaa vihjeet taivutusmallineesta, niin tämä onnistuisi helposti. Tämä ei liene lainkaan mahdotonta. Jos näin tehtäisiin, niin taivutustaulukon sanoista kannattaisi tehdä linkkejä niin niihin pääsisi halutessaan. Yksi kysymys on, että ovatko taivutusmuodoista tehdyt artikkelit turhia? Ehkä eivät ole? Yksi ongelma muodostuu siitä, että jos artikkeli on jo olemassa, niin botin pitäisi osata lisätä taivutusmuoto artikkelin loppuun sekä tarkistaa jos se on jo ko. artikkelissa. Eli botti ei pelkästään loisi uusia artikkeleita, vaan sen pitäisi kyetä myös lisäämään tekstiä olemassa olevan artikkelin loppuun jos artikkelissa ei vielä ole kyseistä tekstiä. Ei liene mahdotonta.

3. WIKIPEDIALINKIT Botti, joka kykenisi lisäämään Wikipedia-mallineita, eli kun osassa artikkeleita on {{Wikipedia}}-merkintä ja sitten taas osassa ei ole, vaikka Wikipediassa olisi vastaava artikkeli, olisi hyödyllistä jos tämän saisi automatisoitua niin, että botti kävisi katsomassa Wikipedian puolelta löytyykö sieltä vastaavaa artikkelia. Erityisesti tämä olisi hyödyllinen lokakuussa 2012 lisättyjen lintuartikkeleiden tapauksessa, kun niihin saataisiin Wikipedia-linkit tällä tavalla helposti, jos Wikipediassa on artikkeli samalla nimellä. Tietysti tällaista bottia voisi ajatella käytettävän myös muiden artikkelien tapauksessa, mutta suureksi ongelmaksi muodostuu se, että mitä jos Wikipedian artikkeli ei vastaa Wikisanakirjan artikkelia? Toisaalta jos ne ovat samalla nimellä ja kyseessä on suomen sana, ehkä ei ole mitään valtavaa ongelmaa. Kuitenkin tulisi aina tarkistaa, että Wikipedia-linkki ollaan lisäämässä suomen sanaan. --Hartz (keskustelu) 11. helmikuuta 2013 kello 11.10 (UTC)

Myös olen ajatellut, että jos lisättyihin lintuartikkeleihin saataisiin haettua kuvat englanninkielisen Wikipedian avulla. Jokaisella suomenkielisellä linnulla (yli 9 000 kpl) on Wikisanakirjassa englanninkielinen nimi, jonka avulla voisi koettaa hakea englanninkielisestä Wikipediasta vastaavaa artikkelia. Jos löytyy, niin taksonomiamallineesta otettaisiin Commonsissa olevan kuvan linkki Wikisanakirjaan (Commonsia voidaan käyttää molemmissa). Tämä ei lienisi mahdotonta ja varmaan jotain 1000-3000 kuvaa voitaisiin saada tällä tavalla automaattisesti. Vain yksi kuva per lintuartikkeli. --Hartz (keskustelu) 11. helmikuuta 2013 kello 11.16 (UTC)

Myös bottia, joka hakisi englanninkielisestä Wikisanakirjasta ääntämistiedostot automaattisesti, voisi suunnitella. --Hartz (keskustelu) 13. helmikuuta 2013 kello 15.37 (UTC)

Lisäksi bottia, joka tarkistaisi tiettyyn artikkeliin viittaavat sivut ("What links here") ja kävisi viittaavat sivut läpi, poimien niistä mahdollisuuksien mukaan kielet ja sanaluokat. Botti voisi postata luettelon artikkelin keskustelusivulle käännösehdotuksina, jos ko. mahdollisia käännöksiä ei vielä ole käännökset-osiossa. Tämä saattaisi toimia. Käännökset sitten tarkistettaisiin muokkaajien toimesta keskustelusivulla ja siirrettäisiin artikkeliin, jos ovat oikeita ja puuttuvat artikkelista. --Hartz (keskustelu) 15. helmikuuta 2013 kello 10.08 (UTC)

Taivutusmuotobotille joskus tulevaisuudessa esimerkiksi käy artikkeli tiili ja sen taivutusmuotoartikkelit. --Hartz (keskustelu) 21. helmikuuta 2013 kello 16.13 (UTC)

Olen miettinyt näitä botteja jonkin verran. Lintuartikkeleihin olisi varmasti helppo hankkia kuvat englanninkielisestä Wikipediasta. Tämän voisi toteuttaa käytännössä milloin tahansa pienellä koodaamisella. Ääntämistiedostojen hankkiminen englanninkielisestä Wikipediasta ei lienisi mahdotonta, mutta uskon, että nuo ääntämistiedostot saadaan jonain tulevaisuuden päivänä Wikidatasta näppärästi (tai ainakin se on teknisesti mahdollista ja kannattaisi toteuttaa). Wikipedia-linkit olisi mahdollista lisätä botin avulla. Tuossa ei oikeastaan edes olisi mitään ongelmia.

Kaksi suurinta bottia olisivat ylivoimaisesti "sanarivibotti" ja "taivutusmuotobotti". Sanarivibotti laittaisi kuntoon sanarivit ja poistaisi ylimääräisiksi jäävät luokat... tällaista botti tarvittaisiin yli 50 000 artikkelissa! Taivutusmuotobottia sen sijaan tarvittaisiin uusien artikkeleiden luomiseen taivutusmuodoista. Olen ajatellut, että taivutusmuotobottia varten taivutustaulukkoihin täytyisi lisätä sarake, joka kertoisi että botti on luonut jo taivutusmuodoista artikkelit (ettei yritettäisi luoda turhaan uudestaan). Tuohon riittäisi jokin parametri, esim. numero 1 tai jokin tyyliin t=1. Taivutustaulukoiden eri taivutusmuodoista kannattaisi tehdä linkkejä. Kun taivutusmuodoista luotaisiin artikkeleita, Wikisanakirjan artikkelimäärä nousisi nopeasti johonkin miljoonaan. --Hartz (keskustelu) 22. maaliskuuta 2013 kello 09.52 (UTC)

Myös sellaista bottia voisi ajatella, joka osaisi tasapainottaa käännöstaulukot eli sijoittaa sen keski-mallineen siten, että molemmilla puolilla on yhtä paljon rivejä tai että vasemmalla puolella olisi yksi enemmän. --Hartz (keskustelu) 22. maaliskuuta 2013 kello 09.52 (UTC)

Mulla on käännöstaulukot lajitteleva/tasapainottava AWK-skripti, jos saat sen liitettyä siihen bottiisi Käyttäjä:Hunsvotti/käännösskripti. Myös palstojen lajitteluskripti: Käyttäjä:Hunsvotti/palstaskripti (palstaalku,palstajako4, palstaloppu -mallineille). Hunsvotti (keskustelu) 22. maaliskuuta 2013 kello 20.40 (UTC)

Tilastotieteen sanastoa[muokkaa]

Internetistä löytyy kattavasti tilastotieteen sanastoa. Wikisanakirjaan sanaselityksiä ei saa kopioida suoraan, mutta esimerkiksi näiden sanalistojen ja en- ja fi-wikien perusteella kykenee laatimaan hyviä määritelmiä: http://isi.cbs.nl/glossary/blokfi00.htm, http://www.rni.helsinki.fi/~pek/sanasto/tilastosanasto.html, http://www.mathstat.helsinki.fi/tilastosanasto/sanasto, http://www.joensuu.fi/statistics/tilsanat.txt ja http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/tilastomatikka/sanasto.html. --Hartz (keskustelu) 13. helmikuuta 2013 kello 10.57 (UTC)

Rinnakkaiskäsitteet -> Vieruskäsitteet[muokkaa]

Huomasin juuri, että sana-artikkelin mallissa käytetään sanaa vieruskäsite rinnakkaiskäsitteen sijaan alaotsikoissa liittyvät sanat -osiossa. Olen vahingossa kirjoittanut tuon väärin ja haun perusteella myös jotkut muut ovat käyttäneet "väärää" sanaa. Eihän tämä vakavaa ole, mutta haulla löytyy alle 100 artikkelia, joissa otsikko tulisi muuttaa: http://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=Toiminnot:Haku&limit=100&offset=0&redirs=1&ns0=1&ns9=1&ns12=1&search=Rinnakkaisk%C3%A4sitteet. Hiljattain perustettu Tieteen termipankki suosittaa sanaa vieruskäsite eli kaikki hyvin. http://tieteentermipankki.fi/wiki/Terminologiaoppi:vierusk%C3%A4site --Hartz (keskustelu) 13. helmikuuta 2013 kello 15.43 (UTC)

Kaikki korjattu. --Hartz (keskustelu) 16. helmikuuta 2013 kello 20.07 (UTC)

Wikisanakirjan kehittämisestä[muokkaa]

Hei, seuraa ajatuksiani Wikisanakirjan kehittämisestä. Lähdetään nyt siitä liikkeelle, että Wikisanakirja hyötyisi suuresti muokkaajien kasvavasta määrästä ja muokkausten kasvavasta lukumäärästä per muokkaaja. Jos ajatellaan kuvitteellista tilannetta, että on kymmenen aktiivista muokkaajaa ja keskimäärin he tekisivät 200 muokkausta per muokkaaja kuukaudessa, tehdään yhteensä 2000 muokkausta kuukaudessa. Jos he tekisivät keskimäärin 400 muokkausta per muokkaaja kuukaudessa, tehtäisiin yhteensä 4000 muokkausta kuukaudessa. Kuitenkaan aktiivisista muokkaajista ei ole helppoa tehdä nykyistä aktiivisempia. Aivan selvästi siis kannattaisi tuplata aktiivisten muokkaajien lukumäärä (aktiiviset muokkaajat ovat jo "niin aktiivisia kuin voivat tai haluavat olla"). Kuinka aktiivisten muokkaajien lukumäärä sitten voitaisiin tuplata? Tässä pähkinä purtavaksi. Ensin tulisi houkutella uusia muokkaajia eli kokeilemiseen tulisi kannustaa (se ensimmäinen muokkaus) ja toinen on se, että muokkaajia tulisi innostaa jatkamaan muokkaamista, jotta muokkaaminen ei jäisi vain yhteen muokkaukseen. Kuinka?

Wikisanakirjaa luetaan kuukaudessa noin 2,5 milj. sivulatauksen verran ja 80.000 sivulatauksen verran vuorokaudessa. Nämä eivät ole pieniä lukuja eli käyttäjiä on kyllä paljon. Nämä ovat kaikki Wikisanakirjan käyttäjiä, mutta he eivät ole muokkaajia. Wikisanakirjalla on paljon lukijoita, mutta vähän muokkaajia. Tämä on se perusongelma. Näistä muokkaajista aktiivisia muokkaajia ovat vain harvat. Tämä on perusongelman jatkoa. Wikisanakirja sallii IP-osoitteiden muokata artikkeleita. Hyvä! Lisäksi voi rekisteröidä käyttäjätunnuksen. Ok. Jokainen muokkaaja varmaankin aloittaa IP-osoitteella muokkaajana ja rekisteröi käyttäjätunnuksen vasta myöhemmin. Ehkä käyttäjätunnuksen hankkimisen tuputtamisella ei ole merkittävää vaikutusta oikein mihinkään. Sen sijaan IP-osoitteella muokkaamiseen tulisi kannustaa, eihän sillä niin väliä onko käyttäjätunnusta vai ei. Jotenkin muokkaa-linkin painaminen tulisi tehdä mielekkäämmäksi. Historiassa sivujen muokkaa-linkit ja IP-käyttäjien luo käyttäjätunnus -linkit olivat lihavoituina, kun olin erikseen säätänyt css-asetuksia. Kuitenkin vuosien varrella nuo css-tyylimäärittelyt olivat pudonneet pois käytöstä. Laitoin nyt ne molemmat takaisin, ja odotan muokkausmäärän ja uusien käyttäjätunnusten määrän kasvavan seurauksena. Lisäksi aikaisemmin olin piilottanut artikkelien lukemattomat muokkaa-linkit näkyvistä, koska alkuvaiheen lyhyissä artikkeleissa ne täyttivät artikkelia "turhaan" ja yläosan muokkaa-linkin painaminen oli käytännössä yhtä helppoa. Poistin nyt tämän "jälkiviisaasti ajateltuna superhölmön ratkaisun", koska IP-osoitteiden on helpompi painaa esim. jotain 4-6 kpl muokkaa-linkeistä sivun oikeasta laidasta kuin vain sitä yhtä sivun yläosassa. Aikansa kutakin. Odotan tämän yksittäisen muutoksen kasvattavan muokkausmäärää paljon.

Nuo olivat sellaiset "nobrainerit", lähinnä omien hölmöilyjen korjauksia. H-Botin kanssa pystynen tekemään joitain merkittäviäkin automatisoituja muokkauksia, mutta botista ei ole hyötyä aidosti sisältöä tuottavien muokkausten kannalta, vaan lähinnä voidaan tehdä etsi-ja-korvaa-tyyppisiä muokkauksia ja yksinkertaisia uusia artikkeleita voidaan luoda jonkin tietokannan/aineiston perusteella. Itse kiinnittäisin huomioni neljään merkittävään kehityskohteeseen: 1) Etusivuun, joka lienee Wikisanakirjan luetuin sivu ja ns. "landing page"; 2) Etusivun syöttölomakkeisiin, joita käyttämään uudet käyttäjät tulisi ohjata (ne helpottavat uusien artikkeleiden luomista); 3) ohjeet, joiden pohjalta uudet muokkaajat oppivat muokkaamaan artikkeleita syöttölomakkeiden ulkopuolella (lähinnä sana-artikkelin malli); 4) Javascriptin avaamiin mahdollisuuksiin, joita on hyödynnetty englanninkielisessä versiossa (välitöntä muokkaamista) ja täällä on nykyään kaikilla käytössä esim. HotCat-työkalu, minkä on tarkoitus auttaa luokittelussa. Kaikkien näiden neljän kohteen kehittäminen olisi mielestäni varmasti plussaa Wikisanakirjalle. Ehkä kynnys muokkaamiseen madaltuisi kun se olisi helpompaa? Yhteenvedettynä Etusivu+syöttölomakkeet+ohjeet+Javascript. Olisiko tämä se kasvun resepti? Ehkä lisäksi kaksi asiaa, jotka saattaisivat kasvattaa muokkaajien määrää ja muokkausmääriä olisivat: 1) kannustava asenne IP-osoitteita kohtaan, eli sallittaisiin virheiden tekeminen alussa ja ohjattaisiin ohjeiden pariin lämminhenkisesti tai avustettaisiin henkilökohtaisesti, eikä alkuvaiheessa karkotettaisi uutta muokkaajaa tylysti; 2) yleisen ilmapiirin tulisi olla mukava, hauska jne. ja muokkaamisen tulisi olla mukavaa, hauskaa jne. --Hartz (keskustelu) 13. helmikuuta 2013 kello 19.10 (UTC)

Käänsin tänään HotCat-työkalun tekstit suomeksi. Olen tänään tuonut Wikisanakirjaan uuden Javascriptillä toimivan "Pikakatselun". Sitä voi käyttää jokainen muokkaaja ja pikakatselun tarkoituksena on nopeuttaa esikatselua (se on nopeampi tapa esikatsella artikkelia). Tuota pikakatselua pääsee käyttämään muokkausnäkymässä painamalla muokkausnäkymän nappulaa nimeltä Pikakatselu (löytyy Tallenna sivu -nappulan vierestä). Toinen uudistus on hakusivulla. Laajensin hakusivun tekstiä ja toin Etusivun syöttölomakkeet hakusivulle. Enää ei siis tarvitse mennä Etusivulle syöttölomakkeiden vuoksi. Hakusivulle tehtyjä muutoksia voi kokeilla: http://fi.wiktionary.org/w/index.php?search=rekister%C3%B6ity%C3%A4&title=Toiminnot%3AHaku ja http://fi.wiktionary.org/w/index.php?search=abcabcabc&title=Toiminnot%3AHaku. --Hartz (keskustelu) 14. helmikuuta 2013 kello 09.41 (UTC)
Iltapäivällä toin Wikipediasta tutut avattavat/suljettavat mallineet Wikisanakirjaan. Näitä ei ole tarkoitus käyttää tavallisissa artikkeleissa (joillain laitteilla avaaminen ja sulkeminen on turhan työlästä ja siksi niitä ei käytetä laajamittaisesti), vaan keksin niille sovelluksen uuden artikkelin luomisessa. Aluksi pyrin lisämään syöttölomakkeet uuden artikkelin luomisen muokkausnäkymään, mutta huomasin niiden vievän "liikaa" tilaa. Ratkaisuksi keksin soveltaa avattavia/suljettavia mallineita. Esimerkki siitä mistä on kyse: http://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=abcabcabc&action=edit&redlink=1. Syöttölomakkeet näkyvät vain artikkelinimiavaruuden sivuissa eli eivät muissa nimiavaruuksissa. Tämän muutoksen seurauksena mitä tahansa punaista artikkelinimiavaruuden linkkiä klikkaamalla voi valita kielen ja sanaluokan sekä saa artikkelipohjan eteensä. Esimerkiksi artikkelitoiveita voidaan nyt työstää helposti punaisten linkkien kautta, eikä tarvitse mennä Etusivulle syöttölomakkeiden vuoksi. Suljettavien/avattavien mallineiden avulla saadaan mahtumaan enemmän pienempään tilaan. Jatkossa voidaan lisätä näkymään uusia kieliä (esim. espanja ja ranska) sekä muita sanaluokkia (esim. adverbi). Myös jonkinlainen pieni ohje sopisi tuohon näkymään, esim. jos ei tiedä sanan sanaluokkaa, niin siinä voitaisiin avustaa lyhyesti. Syöttölomakkeissa käytettäviä artikkelipohjia voidaan parantaa vielä nykyisestä. Myös ohjeet ovat sellainen asia, sekä sana-artikkelin mallissa että muokkausnäkymässä, jota voidaan parantaa nykyisestä. --Hartz (keskustelu) 14. helmikuuta 2013 kello 15.56 (UTC)
Aamupäivällä lisätty suomen adverbi ja erisnimi syöttölomakkeiden valintoihin. Lisäksi hakusivun syöttölomakkeista on tehty samanlaisia avattava/suljettava-hässäköitä kuin uuden artikkelin muokkausnäkymässä. Suunnitelmissa lisätä adverbi ja erisnimi valinnoiksi myös muihin kieliin ja tuoda uusina kielinä espanja ja ranska pikimmiten. Kuitenkin artikkelipohjien ja ohjeiden parantaminen ovat yhtä korkealla prioriteetilla. --Hartz (keskustelu) 15. helmikuuta 2013 kello 09.59 (UTC)
Sinne voisi lisätä aivan samat jutut hollannin ja italian kielellä, jotka siellä ovat jo suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, saksaksa, espanjaksi ja ranskaksi.--(Terveisin) Sentree (s. 8.8.97) (keskustelu) 21. helmikuuta 2013 kello 15.51 (UTC)
Joo, noi on lisätty. Kun lihavoin sen luo käyttäjätunnus -linkin, niin sen jälkeen uusien käyttäjätunnusten luonti on kasvanut 28 prosenttia 12 päivän aikajaksolla kun verrataan muutosta edeltäneisiin 12 päivään. Tietysti voi mennä ihan tavallisen vaihtelun piikkiin, mutta ehkä käyttäjätunnusten luonti on oikeasti lisääntynyt. Lisäksi kun muokkaa-linkki on lihavoitu, olen ollut huomaavinani IP-osoitteiden muokkausten määrän lisääntymistä. Ainakin useista eri IP-osoitteista on muokattu viimeisten 12 päivän aikana. --Hartz (keskustelu) 26. helmikuuta 2013 kello 08.51 (UTC)
Sitten ehdotus osa 7777777777777777777777777777 (En muista, monesko viimeksi antamani on! :D): Palautusäänestykset. Luotaisiin sivu Wikisanakirja:Palautettavat sivut, jossa voisi aloittaa äänestyksen siitä, että minkä sivun haluaa palautettavan. (Esimerkiksi jos artikkeli Suomen lippu päätetään poistaa, henkilö, joka ei olisi halunnut sitä poistettavan, mutta äänesti liian myöhään tai ei ehtinyt äänestää, voi aloittaa äänestyksen sivun palauttamisesta.) Siinä äänestettäisiin äänin kannatan/vastustan palauttamista ja jos sivu saisi esimerkiksi 83% kannatan-äänet, sivu palautettaisiin.--Sentree (keskustelu) 2. kesäkuuta 2013 kello 17.57 (UTC)
Loin nyt Wikisanakirja:Palautettavat sivut, Malline:Palautettavat sivut ja Malline:Palautusarkisto. Noilla voidaan aloitta tuo palautusäänestyskäytäntö.--Sentree (keskustelu) 13. heinäkuuta 2013 kello 17.50 (UTC)

Ohjeissa käytettävät termit[muokkaa]

Ehdotan, että Wikisanakirjassa sovittaisiin noudatettavasta käytännöstä muutamien nimitysten suhteen, jotta viittaisimme asioihin samoilla nimillä ja jotta uudet muokkaajat voisivat ymmärtää mistä oikein puhutaan. Näitä termejä olisi tarkoitus käyttää oikein ohjeissa uusien muokkaajien opettamiseksi. Sellaisia kriittisiä nimityksiä, joista tulisi sopia yhteisesti, ei ole montaa. Tässä listaus sellaisista termeistä ja (alustavat) määritelmät niille.

1. sivu: Wikisanakirjassa sijaitseva nimetty tekstisisältöä sisältävä tallenne, joka kuuluu johonkin nimiavaruuteen ja johon päästään selaimella. Kriteereinä lähinnä, että siihen voi linkittää ja se on luettavissa. Koostuu nimestä ja tekstisisällöstä. Esimerkiksi Etusivu on sivu, Wikisanakirja-alkuiset sivut ovat sivuja, Järjestelmäviesti-alkuiset sivut ovat sivuja, Luokka-alkuiset sivut ovat sivuja, artikkelit ovat sivuja jne. Termi käsittää kaikki nimiavaruudet. Tämän vuoksi ilmaus "luo sivu" voi tarkoittaa hyvin erilaisten tallenteiden luomista Wikisanakirjaan. Termiä sivu käytetään esimerkiksi hakusivulla, kun sanotaan, että "sivua ei löytynyt" ja uutta artikkelia luotaessa "luo sivu kirjoittamalla tekstikenttään ja tallentamalla".

1.1. artikkeli: Wikisanakirjassa sijaitseva sivu, joka kuuluu artikkelinimiavaruuteen (nimiavaruus 0). Artikkeli koostuu yhdestä tai useammasta sana-artikkelista. Tällaisten sivujen nimessä ei ole mitään Wikisanakirja-alkuosaa tai mitään vastaavaa nimiavaruuden nimeä alkuosana. Esimerkiksi luokat eivät ole artikkeleita. Lähes kaikki muokkaukset tehdään Wikisanakirjassa artikkeleihin ja ne muodostavat lukumääräisesti suurimman nimiavaruuden. Esimerkkejä artikkeleista ovat koira ja five. Artikkeli koostuu luonnollisesti sivun nimestä ja tekstisisällöstä. Etusivun laskuri mittaa Wikisanakirjassa olevien artikkeleiden määrää. Voidaan sanoa "artikkeli tulisi siirtää uudelle nimelle" ja "artikkelia tulisi parantaa". Artikkelin lopussa sijaitsevat luokat ja kieltenväliset linkit.
1.1.1. sana-artikkeli: Wikisanakirjassa sijaitsevan artikkelin otsikoitu perusosa. Yksi tai useampi sana-artikkeli muodostaa artikkelin. Sana-artikkelille on tehty noudatettava sana-artikkelin malli. Voi olla esimerkiksi suomen kielen tai englannin kielen sana-artikkeli. Nämä voivat sijaita samalla sivulla, kuten artikkelissa Sahara. Ohjeet liittyvät pääasiassa siihen kuinka sana-artikkeli tehdään. Etusivun laskuri ei mittaa sana-artikkeleiden määrää vaan artikkeleiden määrää: oikeasti sana-artikkeleita on paljon enemmän, koska niitä voi olla useita yhdessä artikkelissa. Sana-artikkelitoiveissa voi olla sinisiä linkkejä, koska vaikka artikkeli olisi olemassa, se ei tarkoita, että tietyn kielen sana-artikkeli olisi kyseissä artikkelissa. Yhdessä sana-artikkelissa voi olla otsikoita eri sanaluokille, kuten vaikka substantiiville ja adjektiiville.
1.1.1.1. sanarivi: Wikisanakirjan sana-artikkelin alussa sijaitsevien kieliotsikon ja sanaluokkaotsikon jälkeinen rivi, johon kirjoitetaan sana-artikkelissa käsiteltävä sana. Sanarivejä on yleisesti vain yksi. Sanariville on perinteisesti merkitty artikkelin nimi lihavoituna ('''sana'''), mutta nykyään käytetään erityisiä sanarivimallineita.
1.1.1.2. sanaselitys: Wikisanakirjan sana-artikkelin sanarivin jälkeen tuleva merkintä, joka aloitetaan risuaidalla (#), joka muodostaa sanaselityksen eteen numeron. Sanaselitys voi olla esimerkiksi sanan määritelmä tai voidaan käyttää synonyymistä sanaa selityksenä.
1.1.1.3. otsikko: Mikä tahansa Wikisanakirjan sana-artikkelin tai laajemmin artikkelin otsikkomerkinnöistä. Voidaan esimerkiksi puhua kieliotsikosta, sanaluokkaotsikosta tai Liittyvät sanat -otsikoista. Otsikot tuovat sana-artikkeleille rakennetta ja niihin päästään artikkelin alussa sijaitsevasta sisällysluettelosta.
1.1.1.4. osio: Jonkin Wikisanakirjan sana-artikkelin tai laajemmin artikkelin otsikkomerkintää seuraava tekstinosa. Voidaan esimerkiksi muokata Liittyvät sanat -osiota tai lisätä taivutusosio. --Hartz (keskustelu) 15. helmikuuta 2013 kello 13.29 (UTC)
Nimitysten yhtenäistäminen ohjeissa on aivan tarkoituksenmukaista kuten perustelit ja ehdotetut vastaavat melko lailla tämänhetkistä kielenkäyttöä. Sanaselitykselle voisi lisätä toissijaiseksi kuvaavan sanaselitysrivin. (Väli)otsikkoja ja osioita voi kai olla muissakin kuin artikkeli-nimiavaruuden sivuissa. Itse olen käyttänyt tämän ehdotuksen artikkelia ja sana-artikkelia monesti synonyymeinä, johtuen ehkä niiden luonteesta täällä: se sivu joka avautuu koira-linkin avaamisen jälkeen ei juuri muistuta lehden x artikkelia suomenpystykorvasta tai Wikipedia-artikkelia koirista yleensä tietuemaisesta muodosta johtuen. --Lentom (keskustelu) 21. helmikuuta 2013 kello 10.04 (UTC)
Kiitoksia kommentista. Muidenkin kommentteja kaivataan, jotta voisin sitten "kirjoittaa ohjeet uusiksi". Tuo artikkelin ja sana-artikkelin ero on hyvä pointti, itse mietin pitkään miten näitä sanoja tulisi käyttää ja mitä tarkoitetaan. Kuitenkin tarvitaan jokin termi tarkoittamaan koko artikkeli-nimiavaruudessa olevaa sivua ja sitten jokin eri termi tulisi olla sille artikkelin osalle, joka voi olla suomea, englantia, saksaa jne. Tietysti uusien termien keksimistä tulisi välttää, mutta jokin kätevä tapa pitäisi olla tarkoittamaan toista ja toista. Ehdotuksia? Voitaisiinko vain sanoa artikkelin suomiosio tai sana-artikkelin suomiosio? Olen miettinyt, että ohjeiden ymmärtämistä helpottaisi, jos nykyinen sana-artikkelin malli jaettaisiin ehdottamani termin artikkeli mukaisesti artikkelin malliksi ja ehdottamani termin sana-artikkeli mukaiseksi lyhyeksi sana-artikkelin malliksi. Tästä olisi paljon hyötyä, esim. iw-linkit loppuun, luokat loppuun, kielten aakkosjärjestys mutta suomi tai kansainväliset ensin yms. ja sitten erikseen sana-artikkelin mallissa käytäisiin läpi yksittäisen sana-artikkelin merkinnät pikkutarkasti. --Hartz (keskustelu) 21. helmikuuta 2013 kello 10.17 (UTC)

sanaselitys vs sananselitys? Tuleeko mukaan n-kirjain? --Hartz (keskustelu) 21. helmikuuta 2013 kello 14.57 (UTC)

Ainakin Iso suomen kielioppi käyttää sanaa sananselitys: http://scripta.kotus.fi/cgi-bin/julk1/termit.cgi. Siten kannattaisi käyttää Wikisanakirjassakin. Eli sanarivi ja sananselitys sekä sananselitykset. --Hartz (keskustelu) 23. maaliskuuta 2013 kello 08.07 (UTC)

Useita Liittyvät sanat -otsikoita sana-artikkelissa[muokkaa]

Hei, tänään 19.3.2013 H-Bot on automaattisesti muokannut noin 6000 artikkelia käyttäen yhteenvetona Botti korjasi otsikkotason h4->h5. Muokattuja otsikoita ovat Synonyymit (n. 5000 artikkelissa) ja Vastakohdat (n. 900 artikkelissa). Kyseiset otsikot muutettiin automaattisesti h4-otsikoista eli ====Otsikko==== h5-otsikoiksi eli =====Otsikko=====. Kuitenkin joissain artikkeleissa, arviolta 10 prosentissa, oli jo valmiina Liittyvät sanat -otsikko tai artikkelissa muuttuivat sekä Synonyymit- että Vastakohdat -otsikot. Tämän seurauksena arviolta 600 artikkelissa on turhaan useampia Liittyvät sanat -otsikoita. Kun tällaiseen artikkeliin törmää, kannattaa yhdistää osiot artikkelin loppuosaan niin päästään ylimääräisistä otsikoista eroon. Tällaisia artikkeleita oli erityisesti suomen ja espanjan kielissä. Tämä muutos tehtiin, jotta päästäisiin nopeammin lähemmäs tavoitetta, jossa artikkeleilla on sana-artikkelin mallin mukainen ulkoasu ja synonyymit ja vastakohdat Liittyvät sanat -otsikon alla. Suomen kielen sana-artikkeleissa kannattaa kiinnittää huomiota siihen missä kohtaa Liittyvät sanat -osio sijaitsee, koska sen tulisi olla Käännökset -osion jälkeen (kannattaa tämä muokata kuntoon samalla kun yhdistelee Liittyvät sanat -osioita). --Hartz (keskustelu) 19. helmikuuta 2013 kello 16.47 (UTC)

Esimerkki kolmen Liittyvät sanat -osion yhdistämisestä artikkelissa horripilación: http://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=horripilaci%C3%B3n&diff=1808600&oldid=1808568. --Hartz (keskustelu) 19. helmikuuta 2013 kello 18.52 (UTC)
Hyvä homma, vie hiljalleen artikkeleita kohti yhtenäistä ulkoasua. Noita h4-tason Synonyymit-otsikoita on silloin tällöin vilahdellut väärässä paikassa eli ne pitää vielä siirtää oikealle paikalleen käsin? --Lentom (keskustelu) 21. helmikuuta 2013 kello 10.07 (UTC)
Ei sellaisia otsikoita pitäisi enää vilahdella, mutta täytyy myöntää että kävin läpi vain ====Synonyymit====-merkityt otsikot ja erikseen täytyisi käydä läpi ==== Synonyymit ====-merkityt otsikot, josko sellaisia olisi käytetty. Katson tätä asiaa piakkoin. Käsin muutettavaksi jää vain arviolta 600 artikkelissa useat Liittyvät sanat -otsikot, mutta katsotaan nyt tuleeko käsin muutettavia artikkeleita lisää kun katson tätä eri tavalla merkittyä muuten samanlaista h4-otsikkoa... Ja siis niissä artikkeleissa on ollut tuo otsikko väärässä paikassa eli ennen käännöksiä ja siis kyllä täytyy siirtää oikealle paikalleen käännökset-osion jälkeen mutta ennen mahdollisia idiomeja (usein kuitenkin siis menee loppuun). Yhdenmukaisuudessa on voimaa! ;) --Hartz (keskustelu) 21. helmikuuta 2013 kello 10.23 (UTC)
Löytyi esimerkki mitä koitin edellisessä viestissäni kuvata: artikkelissa navetta oli h4-tason Synonyymit-otsikko ennen botin korjausta väärässä paikassa. Yhdistän osiot. --Lentom (keskustelu) 21. helmikuuta 2013 kello 12.41 (UTC)
Juu, juuri tästä on kyse. Vanha h4-otsikko olisi voinut olla myös ennen taivutusosiota. Nämä ovat juuri niitä tapauksia, joita tulisi korjata kun sellaiseen törmää. Onhan artikkeli silti ihan ok ja lukukelpoinen vaikka olisi kaksi samannimistä otsikkoa, mutta pyrkimys siis otsikoiden yhdistämiseen, jotta olisi vain yksi ko. otsikko. --Hartz (keskustelu) 21. helmikuuta 2013 kello 12.45 (UTC)

Wikipedia-taajuuslista[muokkaa]

Hei, tuli Lentomin keskustelusivulla mieleeni, että kun oli puhe taajuuslistoista, niin sain idean, että suomenkielisessä Wikisanakirjassa voisi olla hienoa tuottaa suomenkielisestä Wikipediasta taajuuslista, johon voitaisiin viitata Wikisanakirjan artikkeleissa. Wikipedia on tekstikorpuksena edustava otos suomen kielestä asiallisesti käytettynä aiheissa maan ja taivaan välillä. Tietenkin murteet, slangi, puhekieli ja arkikieli puuttuvat, mutta yleiskielestä se antaisi hyvän kuvan ja olisihan kaikille selvää, että taajuuslista olisi tuotettu Wikipediasta. Wikipedian artikkeleiden sisällön saa ladattua osoitteesta http://dumps.wikimedia.org/fiwiki/20130211/ XML- ja SQL-muodoissa: esim. tiedosto fiwiki-20130211-pages-articles.xml.bz2 on kooltaan 403.2 MB. Ladattavat tiedostot päivittyvät vähän yli viikon välein. En ole koskaan tehnyt taajuuslistaa, en tiedä mitä se tosiasiassa vaatii, mutta heitän nyt ajatuksen tällaisen. Taajuuslistan voisi tuottaa joka vuosi uudestaan kun Wikipedia kasvaa ja täsmentyy, ja botilla muutettaisiin taajuuslistamerkintä Wikisanakirjan artikkeleihin automaattisesti (tarvittaisiin vain malline, jossa merkintä ja viittaus mistä taajuuslistaversiosta on kyse). --Hartz (keskustelu) 21. helmikuuta 2013 kello 10.59 (UTC)

Wikipedia-taajuuslista olisi siis kaikkien saatavilla ja samoilla lisensseillä julkaistuna kuin Wikipedia ja Wikisanakirja (Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0- ja GFDL-lisenssi). Taajuuslista olisi vapaasti käytettävissä. --Hartz (keskustelu) 21. helmikuuta 2013 kello 11.07 (UTC)
Englanninkielisessä Wiktionaryssä oli joskus 2005-2006 aikoihin käytössä taajuuslistan merkinnät artikkeleissa. Idealleni voisi saada lisäpontta ehdottamalla sitä englanninkielisessä Wiktionaryssä, josko he lähtisivät mukaan (ja hoitaisivat koodaustyön, heh). Taajuuslistaa tai taajuuslistoja voisi tuottaa ja hostata ns. Wikimedia-projektien Toolservereillä. --Hartz (keskustelu) 21. helmikuuta 2013 kello 12.05 (UTC)
Ja taajuuslistan sisällön saisi varmaankin hiljattain perustettuun Wikidataan, josta sitä voisi sisällyttää eri Wikisanakirjoihin automaattisesti! Tällöin englannin sanoihin saataisiin täällä englanninkielisen Wikipedian taajuuslista ja englanninkielisessä versiossa suomenkielisen Wikipedian taajuuslista. :) --Hartz (keskustelu) 26. helmikuuta 2013 kello 10.30 (UTC)

Ajatuksia Wikisanakirjan tulevaisuudesta[muokkaa]

Ajattelin hahmotella sitä mihin suuntaan Wikisanakirja on menossa. Wikisanakirjalla on nykyään suomenkielinen logo. Nyt artikkeleita on lähes 225 000 kpl. H-Bot on varmaankin viikon kuluttua käynyt lisäämässä kaikki puuttuvat kieltenväliset linkit kaikkiin Wikisanakirjan artikkeleihin (käy kaikki sivut läpi). Lisäksi H-Bot työskentelee poistettavien ja siirrettävien mallineiden parissa (saadaan viimeisimmät mallineet käyttöön kuten niitä on tarkoitettu käytettävän). Wikisanakirjaan on tuotu jonkin verran Javascript-toiminnallisuutta (HotCat-työkalu ja Pikakatselu) ja syöttölomakkeet on tuotu paremmin esille, joista on toivottavasti hyötyä. Mitä lisäksi? Muokkausohjeet kirjoitetaan pian uusiksi uusia käyttäjiä varten, sana-artikkelin mallia täsmennetään joiltain osin ja merkittävyyskäytäntö vielä täsmentyy. Mielestäni Wikisanakirjan ohjeet ja peruskäytännöt täytyy saada kunnollisiksi mahdollisimman pian. Hankkeelle tekisi hyvää se, että saataisiin muokkaajien määrä kasvamaan ja muokkausmäärät nousuun. Sillä, että Wikisanakirja vaikuttaa hyvin ajatellulta ja että ohjeet ovat kunnolliset, on suuri vaikutus uusien muokkaajien värväämiseen. Mallineita ei tarvitse varmaankaan enää erityisemmin kehittää, vaan eri kielten mallineet alkavat olla hyvällä tasolla. Täytyy vain saada poistettavat ja siirrettävät mallineet pois pikimmiten (H-Bot hoitaa valtaosin).

Tässä kappaleessa on lähinnä mitä itse haluaisin toteuttaa lyhyellä tähtäimellä. Tulevaisuudessa haluaisin ehdottaa Etusivusta uutta versiota, joka sisältäisi joka viikko vaihtuvan Viikon sanan. Tuolla tavalla Wikisanakirjan luetuin sivu olisi kauniimpi, hiotumman näköinen ja tarjoaisi joka viikko uuden laadukkaan artikkelin luettavaksi (eli Etusivulla olisi jotain mielenkiintoistakin). Englanninkielisessä versiossa on Päivän sana ja Päivän vieraskielinen sana. Ehkä tänne sopisivat Viikon sana ja Viikon vieraskielinen sana? Käynnistettäisiin tuo Viikon sanojen etsiminen ja niistä äänestäminen, jolloin olisi mahdollisuus saada parasta sisältöä Etusivulle esiteltäväksi. Olen ajatellut, että melkoisen suurena urakkana koodaisin sellaisen botin, joka osaisi poistaa käsin kirjoitetut luokat ja lisätä asianmukaiset sanarivimallineet sanaluokan ja kielen mukaan. Tällaisia muutoksia tarvittaisiin useissa kymmenissä tuhansissa ellei jopa yli 100 000 artikkelissa. Tuon automatisointi olisi todella suuri asia Wikisanakirjalle, vaikka automatisointi saataisiin niin pitkälle, että vain sanojen monikkomuodot jäisivät puuttumaan (niitä toki voi arvata ja jättää jonkin tarkistettava-mallineen jos epävarmaa). Tuon jos saisi toteutettua edes 90 prosentin onnistumisasteella, niin Wikisanakirja pomppaisi yhdessä viikossa paljon lähemmäs sitä mitä tavoitellaan.

Sitten pidemmästä tähtäimestä. Wikipedia siirtyy ihan pian Wikidatan käyttöön. En usko, että kieltenvälisiä linkkejä (interwiki) käytetään enää Wikisanakirjassa pitkään paikallisesti, vaan ne siirtynevät 2013-2014 hiljattain perustettuun datan keskusvarastoon Wikidataan. Tuosta on ollut jo hieman keskustelua: http://pt.wikidata.org/wiki/Wikidata:Project_chat/Archive/2013/02#Using_Wikidata_in_Wiktionary

The needs at Wikitionary are so different from the needs at Wikipedia that it is not considered in the first roll out of Wikidata. So far it is assumed both Commons and Wiktionary needs specialized versions of the extension. I think the "is a" relationship is a pretty good example. Jeblad (talk) 16:17, 12 February 2013 (UTC)
We have been thinking a great deal about the needs of Wiktionary, and because of that have come to the conclusion that they need to be addressed in a way quite different from the data items that Wikidata now maintains for Wikipedia & co. Since we couldn't do both at once, we decided to go with Wikipedia first. But I do hope we will soon have the capacity to work on supporting a structured data version of Wiktionary (perhaps similar to what OmegaWiki does, but more flexible). However, I expect we will first work to integrate other projects with needs more similar to Wikipedia, like Wikivoyage or Wikisource. -- Duesentrieb (talk) 23:46, 13 February 2013 (UTC)

Wikidata on interwiki-linkkien tallentamiseen ylivoimainen, joten kyllä interwiki-linkit sinne todennäköisesti saadaan ihan tänä tai ensi vuonna. Tällöin ei enää tarvita lainkaan paikallisia interwiki-botteja (siis enää koskaan). Tuo tulee olemaan selkeä parannus ja lähes vääjäämätön muutos. Wikidataa saatetaan tulevaisuudessa käyttää johonkin muuhunkin Wiktionaryissa. Sitten artikkelimäärästä: Wikisanakirja saattaa saavuttaa 300 000 artikkelin rajan yllättävän nopeasti. Itse olen kaavaillut, että 300 000 ja 400 000 artikkelin välissä Wikisanakirjassa otettaisiin käyttöön Wikipediasta tuttu Flagged Revisions -laajennus, joka helpottaisi sisällön pitämistä vandalismista ja epämääräisistä muokkauksista vapaana sekä kohottaisi artikkeleiden laatua vähitellen arviointien kautta. Tuota on käytetty Wikipediassa hyvällä menestyksellä. Mielestäni Flagged Revisions otetaan pakosti käyttöön kuitenkin jossain vaiheessa, niin ihan hyvä hetki lienisi interwiki-linkkien Wikidataan siirtämisen jälkeen kun on 300 000-400 000 artikkelia olemassa. Tämä vain tällaisena suuntaa antavana arviona. Tällöin varmaan kaikissa artikkeleissa käytettäisiin jo sanarivimallineita eikä yksittäisiä luokkia käsin kirjoitettuina. Lisää Flagged Revisions -laajennuksesta suomenkielisessä Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Merkityt_versiot.

Lisäksi Javascriptillä olisi mielenkiintoista toteuttaa kehittyneempiä syöttolomakkeita, joihin voisi yksinkertaisesti syöttää sisältöä sen sijaan, että muokkaa muokkausnäkymää käsin (mallineiden nimiä on niin vaikea muistaa). Javascriptillä voitaisiin periaatteessa tehdä kehittyneitä lomakepohjia. Lisäksi englanninkielisessä Wikisanakirjassa on toteutettu käännösten lisääminen käännöstaulukoihin Javascriptin avulla, minkä voisi pyrkiä tuomaan tänne. Myös sanaselitysten muokkaaminen ja esimerkkilauseiden lisääminen on toteutettu siellä Javascriptillä, jolloin muokkaaminen onnistuu oikein uusiltakin käyttäjiltä. Erityisesti pieneen hiomiseen nuo JavaScript-toteutukset ovat hyviä. Wikisanakirja saisi olla kuitenkin jo aika pitkällä siinä vaiheessa kun käytettäisiin tällaisia Javascript-keinoja pieneen hiomiseen. Suurempi asia olisi se, että Flagged Revisionsiin siirtymisen jälkeen voitaisiin luoda botilla automaattisesti eri kielten sanojen taivutustyyppien tai taivutusmallineiden perusteella suuret määrät taivutusmuotoartikkeleita. Erityisesti suomen kielen substantiiveista saataisiin aikaan paljon artikkeleita ihan taivutusmuotomallineen perusteella. Nämä kaikki uudet artikkelit voitaisiin sitten merkitä automaattisesti hyväksytyiksi tuossa Flagged Revisions -toteutuksessa. Ei artikkeleiden määrällä niin väliä, mutta varmaan artikkeleita tulisi nopeasti lisää 1-2 milj. kappaletta taivutusmuotojen vaikutuksesta. --Hartz (keskustelu) 21. helmikuuta 2013 kello 21.37 (UTC)

Olen aikoinaan ollut työntämässä suomi-wikisanakirjaa liikkeelle ja aiheesta olisi paljon keskusteltavaa. Wikisanakirja laajenee kituliaasti, mutta sangen määrätietoisesti kuitenkin. Tämä alkaa vähitellen toimia sanakirjana muiden kielen wikisanakirjojen tukea kaivaten: välillä siis sanaa pitääkin etsiä esim. enkkusanakirjan puolelta, mikä on kohtuullisen helppoa englanninkielentaitoisille. Mutta puutunpa ensi johonkin yksityiskohtaan.
Ohjeissa on melkoisesti vieläkin hataruutta ja ristiriitoja, miten artikkelit tulisi kirjoittaa. Siksikin artikkelit ovat osittain melkoista sillisalaattia.
Joitakin toimintoja luokkaa sanan luokitus esim. ruotsin verbiksi pitäisi ehdottomasti automatisoida. Jos kieleksi on ilmoitettu kirjoittajan toimesta ruotsi ja sanaluokaksi verbi, botit voisivat hoitaa tällaiset askareet - siis jos yleensä moista luokittelua tarvitaan. --Aulis Eskola (keskustelu) 22. helmikuuta 2013 kello 18.15 (UTC)

Babel kielitaitomalline[muokkaa]

Babel-kielitaitomalline, esimerkiksi {{#babel:fi-n|sv-2}} toimii Wikisanakirjassa vain osittain, mallineen osiot Käyttäjän kielitaito ja Käyttäjät kielittäin taitavat puuttua. Korjaisiko joku asian?--Pjr (keskustelu) 22. helmikuuta 2013 kello 09.16 (UTC)

Syöttölomakkeet[muokkaa]

[13] Hei ylläpitäjät! Vilkaisisitteko tuonne? Olisi kivaa, jos/kun tulee holannin- tai italiankielinen sanaidea niin, että ne voitaisiin luoda samalla pikatoiminnolla.--(Terveisin) Sentree (s. 8.8.97) (keskustelu) 22. helmikuuta 2013 kello 09.34 (UTC)

Lisäsin hollannin ja italian suoraan edellisten malliin. Noita avattavia laatikoita voisi jo alkaa kehittää pienemmiksi kun venyttävät turhaan sivua kokolevyisinä... --Lentom (keskustelu) 22. helmikuuta 2013 kello 09.46 (UTC)
Joo, pieniresoluutioisella näytöllä on hieman ongelmia sivusuunnassa. Ehkä nappulat kannattaisi laittaa kahteen riviin eli esim. yläriviin kolme ja alariviin kaksi? Avattava/suljettava-hässäköillä ei ole niin väliä kuinka monta riviä on mallineen sisällä kun ne saadaan piiloon. Sen sijaan pituussuunnassa alkaa tulla omia ongelmiaan vastaan kun nyt on jo yhdeksän eri kieltä valittavana... Kuinka monta kieltä oikein mahtuu? Jos haluaisi tehdä heprean tai venäjän sanan (nämä puuttuvat), tällöin joutuu kelaamaan enemmän alaspäin sivua... --Hartz (keskustelu) 22. helmikuuta 2013 kello 10.04 (UTC)
Haluaisin sanoa, että nykyinen pikatoiminto on väliaikainen ratkaisu ja tällä hetkellä parempi kuin ei mitään, mutta selvästi olisi parempi kehittää jokin Javascriptiä hyödyntävä elegantti ratkaisu. --Hartz (keskustelu) 22. helmikuuta 2013 kello 10.05 (UTC)
Tuli mieleeni, että voisimme tehdä avattava/suljettava-hässäköistä kapeita ja vertikaalisia. Eli valittavat kielet olisivat rinnakkain eivätkä allekkain. Lisäksi nappulat olisivat mallineessa vertikaalisesti (allekkain). Näin voisi mahtua 10 kieltä hienosti siten, että olisi viisi kieltä rinnakkain ylärivissä ja vastaavasti viisi kieltä rinnakkain alarivissä. Kolmannen rivin lisääminen ei olisi sitten mahdotonta. Ehkä tämä kannattaisi toteuttaa? --Hartz (keskustelu) 22. helmikuuta 2013 kello 10.09 (UTC)
Kieleiä on valittavina vasta kahdeksan. Katsokaapa hiukan tarkemmin.--(Terveisin) Sentree (s. 8.8.97) (keskustelu) 22. helmikuuta 2013 kello 15.47 (UTC)
Oho, laskin epähuomiossa väärin. Mielestäni olisi järkevää toteuttaa tuo vertikaalisuus 5+5. Voisimme lisätä vielä venäjän ja viron kielet lähiaikoina kun ne ovat maantieteellisesti lähellä ja Pjr ja Mikko Paananen ainakin työskentelevät näiden kielten parissa. --Hartz (keskustelu) 22. helmikuuta 2013 kello 20.41 (UTC)
Kannatusta mallille, jossa kielet ovat ensin vierekkäin ja nappulat avautuvat päällekkäin. Nappulat voisivat olla myös samassa järjestyksessä, missä otsikot artikkeleissa eli adjektiivista verbiin. Tällä hetkellä kahteen riviin neljä kieltä. Säästää tilaa ja helpottaa hieman muokkaamista niille, jotka eivät halua käyttää artikkelipohjia. --Lentom (keskustelu) 7. maaliskuuta 2013 kello 21.56 (UTC)

Poistettavien sivujen sivusto[muokkaa]

[14] Hiukan enemmän aktiivisutta tuonne! Siellä on muutamia poistettavia atikkeleita, kuten Mäkkäri, joka olisi pitänyt poistaa maaliskuun 5. päivänä ja tänäänhän on jo 7. päivä maaliskuuta.--(Terveisin) Sentree (s. 8.8.97) (keskustelu) 7. maaliskuuta 2013 kello 15.54 (UTC)

Hei, pidin tässä parin päivän tulkintamarginaalin tuon hieman epämääräisen kuukauden äänestysajan takia. Kommentoisitko parannusehdotustani [15] poistoäänestysten keskustelusivulla. t. --Lentom (keskustelu) 7. maaliskuuta 2013 kello 21.24 (UTC)

Lihava Muokkaa[muokkaa]

Miksi minulla näkyy edelleen lihavoituna sana muokkaa? Tästä johtuu [16], mutta miksi. --Pxos (keskustelu) 11. maaliskuuta 2013 kello 10.52 (UTC)

Lihavoinnilla on tarkoitus kannustaa käyttäjiä, erityisesti IP-osoitteita, muokkaamaan. Lihavointi tulee css-tyylimäärittelystä sivulta MediaWiki:Common.css. --Hartz (keskustelu) 11. maaliskuuta 2013 kello 10.55 (UTC)
Ok, kiitos tiedosta. --Pxos (keskustelu) 11. maaliskuuta 2013 kello 11.11 (UTC)

Uudelleenohjaukset[muokkaa]

Muun muassa tämä uudelleenohjaus Malline:Roskaa pitäisi palauttaa. Täällä on mallineet pienellä, joten kun uudelleenohjaukset isolla alkukirjaimella kirjoitetuista on poistettu, ne eivät toimi. Kun malline on isolla, sitä voi käyttää myös pienellä kirjoitettuna. Kun malline on pienellä, sitä ei voi käyttää isolla kirjoitettuna, jollei ohjausta ole. Ohjaussivujen poisto ei juuri koskaan ole järkevää tällaisissa tapauksissa. --Pxos (keskustelu) 11. maaliskuuta 2013 kello 11.14 (UTC)

Joo, tuo on palautettu pyynnöstä. Wikisanakirjassa kirjainten koon erottelu toimii hienosti artikkelinimiavaruudessa, mutta muissa nimiavaruuksissa se on jonkinlainen ongelma, ja erityisesti siis mallineissa. --Hartz (keskustelu) 17. maaliskuuta 2013 kello 14.39 (UTC)
Eipä ollut palautettu "pyynnöstä" vaan minähän sen itse loin uudestaan tänään, kun viikkoon ei asiaan reagoitu. Vaikka asia on mallineissa ongelma, niin siitä huolimatta täällä siirretään mallineita alkamaan pienellä ja poistetaan tarpeellisia uudelleenohjauksia. Jos ongelma on tiedossa, niin silloin ei pitäisi muuttaa mallineiden nimiä alkamaan pienellä ja poistaa tarpeellisia uudelleenohjauksia. Voihan tietysti olla, että ongelma on tiedossa mutta se ei ole tiedossa. Tai ongelma on tiedossa, mutta tästä huolimatta mallineiden nimiä muutetaan alkamaan pienellä ja poistetaan tarpeellisia uudelleenohjauksia. Vaikea sanoa. --Pxos (keskustelu) 17. maaliskuuta 2013 kello 15.22 (UTC)
Oho, oma mokani. Oletin että joku olisi sen palauttanut (sori). Joo, jonkinasteinen ongelma on mallineiden kanssa, kun erotellaan isot ja pienet kirjaimet. En tiedä onko asiasta tehty mitään päätöstä missään, mutta vaikuttaa siltä, että mallineiden nimet alkaisivat pääsääntöisesti pienellä alkukirjaimella ja uskon, että syy tähän on se, että artikkeleita on helpompi kirjoittaa kun ei tarvitse kirjoittaa isoja alkukirjaimia mallineiden sulkeiden sisään. Ilmeisesti jopa malline Wikipedia haluttiin siirtää pienellä alkukirjaimella alkavaksi, vaikka tietysti kyse on erisnimestä. --Hartz (keskustelu) 17. maaliskuuta 2013 kello 16.22 (UTC)
Koko ongelma häviäisi kuin tuhka tuuleen, mikäli siirtojen yhteydessä jätetään uudelleenohjaus tai uudelleenohjauksia ei poisteta siirron jälkeen. Isokirjaimisista uudelleenohjauksista ei ole mitään haittaa eikä niitä tarvitse poistaa "turhina". Jos malline luodaan perustellusta syystä uudestaan, kuten tässä, niin ei sitä pitäisi poistaa, kun se ilmiselvästi on tarpeellinen. Juuri uudelleenohjausten poistaminen on aiheuttanut koko ongelman. --Pxos (keskustelu) 17. maaliskuuta 2013 kello 19.07 (UTC)

Muunna monimutkaiset mallineet Lua-kielisiksi tehdäksesi niistä nopeampia ja tehokkaampia[muokkaa]

Alkuperäinen otsikko: Convert complex templates to Lua to make them faster and more powerful.

(Please consider translating this message for the benefit of your fellow Wikimedians)

Greetings. As you might have seen on the Wikimedia tech blog or the tech ambassadors list, a new functionality called "Lua" is being enabled on all Wikimedia sites today. Lua is a scripting language that enables you to write faster and more powerful MediaWiki templates.

If you have questions about how to convert existing templates to Lua (or how to create new ones), we'll be holding two support sessions on IRC next week: one on Wednesday (for Oceania, Asia & America) and one on Friday (for Europe, Africa & America); see m:IRC office hours for the details. If you can't make it, you can also get help at mw:Talk:Lua scripting.

If you'd like to learn about this kind of events earlier in advance, consider becoming a Tech ambassador by subscribing to the mailing list. You will also be able to help your fellow Wikimedians have a voice in technical discussions and be notified of important decisions.

Guillaume Paumier, via the Global message delivery system. 13. maaliskuuta 2013 kello 19.28 (UTC) (wrong page? You can fix it.)

Käännös suomeksi

Tervehdys. Kuten olette saattaneet huomata Wikimedian tekniikkablogista tai tekniikkalähettiläiden listalta, kaikilla Wikimedia-sivustoilla otetaan tänään käyttöön uusi toiminnallisuus nimeltä ”Lua”. Lua on komentosarjakieli, joka mahdollistaa nopeampien ja tehokkaampien MediaWiki-mallineiden kirjoittamisen.

Jos sinulla on kysymyksiä siitä, miten olemassa olevia mallineita voi muuntaa Lua-kielisiksi (tai kuinka uusien luominen onnistuu), järjestämme kaksi tuki-istuntoa IRC:ssä ensi viikolla: ensimmäinen on keskiviikkona (Oseaniaa, Aasiaa ja Amerikkaa varten) ja toinen perjantaina (Eurooppaa, Afrikkaa ja Amerikkaa varten); yksityiskohtiin voi tutustua sivulla m:IRC office hours. Jos et kykene osallistumaan, apua voi saada myös sivulta mw:Talk:Lua scripting.

Mikäli haluaisit saada tietoa tämän kaltaisista tapahtumista aiemmin etukäteen, harkitse ryhtymistä tekniikkalähettilääksi tilaamalla aiheeseen liittyvä sähköpostilista. Näin voit myös auttaa wikimediaanitovereitasi saamaan äänensä kuuluviin teknisissä keskusteluissa ja sinua tiedotetaan tärkeistä päätöksistä.

Guillaume Paumier, globaalin viestinjakelujärjestelmän välityksellä. 13. maaliskuuta 2013 kello 21.26 (EET) Suomentanut –Ejs-80 18. maaliskuuta 2013 kello 21.10 (EET)

Tätä Luaa kannattaisi tarkastella tarkemmin, koska se voisi auttaa sanarivimallineiden ohjelmoimisessa... Tuo saattaisi olla voimakas tapa aikaansaada luokittelut yms. Kuitenkaan tässä vaiheessa ei vielä liene juurikaan ohjeita, dokumentaatiota tai esimerkkejä mitän tätä voisi käyttää... --Hartz (keskustelu) 17. maaliskuuta 2013 kello 14.35 (UTC)
Lua-laajennuksen dokumentaatio: http://www.mediawiki.org/wiki/Extension:Scribunto/Lua_reference_manual --Hartz (keskustelu) 17. maaliskuuta 2013 kello 16.25 (UTC)