algoritmi

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Eukleideen algoritmi kahden luvun suurimman yhteisen tekijän löytämiseksi

Substantiivi[muokkaa]

algoritmi (5)

Wikipedia
Katso artikkeli Algoritmi Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
  1. (matematiikka, tietojenkäsittelytiede, logiikka) joukko järjestelmällisesti suoritettavia käskyjä tai ohjeita jonkin tehtävän suorittamiseksi; erityisesti matematiikassa ja tietojenkäsittelyssä tarkkaan määritelty sarja ongelman ratkaisemista varten

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈɑlgoˌrit̪mi/, [ˈɑlgo̞ˌrit̪mi]
  • tavutus: al‧go‧rit‧mi

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi algoritmi algoritmit
genetiivi algoritmin algoritmien
(algoritmein)
partitiivi algoritmia algoritmeja
akkusatiivi algoritmi;
algoritmin
algoritmit
sisäpaikallissijat
inessiivi algoritmissa algoritmeissa
elatiivi algoritmista algoritmeista
illatiivi algoritmiin algoritmeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi algoritmilla algoritmeilla
ablatiivi algoritmilta algoritmeilta
allatiivi algoritmille algoritmeille
muut sijamuodot
essiivi algoritmina algoritmeina
translatiivi algoritmiksi algoritmeiksi
abessiivi algoritmitta algoritmeitta
instruktiivi algoritmein
komitatiivi algoritmeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo algoritmi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

< Keskiajan latinan sanasta algorithmus < translitteraatio persialaisen matemaatikon Abu Abdullah Muhammad bin Musa al-Khwarizmin[1] sukunimen arabialaistetusta muodosta الخوارزمي (’Harezmin asukas’). Keskiajalla sanalla tarkoitettiin arabialaisen kymmenkantaisen lukujärjestelmän mukaista laskutapaa vastakohtana roomalaisilla numeroilla laskemiselle[2].

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

hakualgoritmi

Aiheesta muualla[muokkaa]

Italia[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

algoritmi

  1. (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta algoritmo

Viitteet[muokkaa]

  1. Klaus Karttunen: Orientin etymologinen sanakirja. Helsinki: Gaudeamus, 2013. ISBN 978-952-495-306-1.
  2. Klaus Karttunen: Orientin etymologinen sanakirja. Helsinki: Gaudeamus, 2013. ISBN 978-952-495-306-1.