lyhytsulku

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

lyhytsulku (1-D)

  1. (sähköoppi, vanhahtava) oikosulku

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈlyhyt̪ˌsulku/
  • tavutus: ly‧hyt‧sul‧ku

Etymologia[muokkaa]

  • yhdyssana sanoista lyhyt ja sulku, ilmeisesti käännöslaina ruotsin sanasta kortslutning tai muiden kielten vastaavista sanoista

Aiheesta muualla[muokkaa]