kyntää

Suomi

Verbi

kyntää (55-J) (taivutus)

1. muokata maata auralla

   Kynsin eilen niittymme.

2. (kuvaannollisesti) kulkea merellä

   Miehittämättömät rahtilaivat voivat pian kyntää maailman meriä. (HS.fi)

3. (kuvaannollisesti) edetä vaivalloisesti, olla alamaissa, mennä huonosti

   Aspocomp kyntää miinuksella. (Taloussanomat)

   Atletico kyntää syvällä, uudella valmentajalla sikainfluenssa (HS.fi)

   JYP kyntää syvällä, Lukko tyrmäsi Jokerit. (Pohjalainen)

Ääntäminen

• IPA: /ˈkynt̪æːˣ/
• tavutus: kyn‧tää

Etymologia

ehkä johdos sanasta kynsi

Käännökset

1. muokata maata auralla

englanti: plow espanja: arar latvia: art liivi: kindõ pohjoissaame: plokket ranska: labourer

ruotsi: plöja ukraina: орати unkari: szánt venäjä: пахать vepsä: küntta viro: kündma

Liittyvät sanat

• aura, aurata

Johdokset

• substantiivit: kynnys, kynnös, kyntäjä, kyntö

Aiheesta muualla

• kyntää Kielitoimiston sanakirjassa

Lähteet

Taivutustyyppi

• Joukahainen → muistaa (KOTUS 53, NSK 2) tai huutaa (KOTUS 54, NSK 3)
• NSK → muistaa (KOTUS 53, NSK 2) (harvoin) sortaa (KOTUS 55, NSK 7)