maailmankaikkeus

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Maailmankaikkeus Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

maailmankaikkeus (40)

  1. (kosmologia, tähtitiede, filosofia) kaikki olevainen

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi maailmankaikkeus maailmankaikkeudet
genetiivi maailmankaikkeuden maailmankaikkeuksien
partitiivi maailmankaikkeutta maailmankaikkeuksia
akkusatiivi maailmankaikkeus;
maailmankaikkeuden
maailmankaikkeudet
sisäpaikallissijat
inessiivi maailmankaikkeudessa maailmankaikkeuksissa
elatiivi maailmankaikkeudesta maailmankaikkeuksista
illatiivi maailmankaikkeuteen maailmankaikkeuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi maailmankaikkeudella maailmankaikkeuksilla
ablatiivi maailmankaikkeudelta maailmankaikkeuksilta
allatiivi maailmankaikkeudelle maailmankaikkeuksille
muut sijamuodot
essiivi maailmankaikkeutena maailmankaikkeuksina
translatiivi maailmankaikkeudeksi maailmankaikkeuksiksi
abessiivi maailmankaikkeudetta maailmankaikkeuksitta
instruktiivi maailmankaikkeuksin
komitatiivi maailmankaikkeuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo maailmankaikkeude-
vahva vartalo maailmankaikkeute-
konsonantti-
vartalo
maailmankaikkeut-

Huomautukset[muokkaa]

Etymologia[muokkaa]

  • yhdyssana osista maailma (genetiivi) ja kaikkeus, käännöslaina ruotsin sanasta världsallt(et) (< saksan (das) Weltall)

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]