stop

Wikisanakirjasta

Englanti[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

stop (monikko stops)

  1. pysähdys, pysähtyminen
  2. pysäkki, seisake
  3. (optiikka, valokuvaus) aukko, aukkoarvo

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

Taivutus
ind. prees. y. 3. p. stops
part. prees. stopping
imp. & part. perf. stopped

stop

  1. loppua, päättyä
  2. pysähtyä
  3. lopettaa
  4. pysäyttää
  5. (valokuvaus) himmentää, asettaa aukko

Liittyvät sanat[muokkaa]

Hollanti[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

stop m. (monikko stops)

  1. pysähdys, pysäytys

Substantiivi[muokkaa]

stop m. (monikko stoppen)

  1. tulppa
  2. sulake

Verbi[muokkaa]

stop

  1. (taivutusmuoto) stoppen

Puola[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

stop m.

  1. metalliseos, lejeerinki
    Stal jest stopem żelaza i węgla. – Teräs on raudan ja hiilen seos.
  2. stop-merkki
  3. (arkikieltä) jarruvalo
  4. (arkikieltä) liftaus

Romania[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

genetiivi/datiivi
yksikkö unui stop
määräinen stopului
monikkounor stopuri
määräinenstopurilor

stop n. (määräinen: stopulmonikko: stopuri, määräinen: stopurile)

  1. liikennevalot

Ruotsi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

stop n. (5) (yks. määr. stopet [luo], mon. epämäär. stop, mon. määr. stopen [luo])

  1. tuoppi

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • stop Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)