sula

Katso myös: Sula

Suomi

Adjektiivi

sula (10) (komparatiivi sulempi, superlatiivi sulin) (taivutus[luo])

1. nestemäisessä olomuodossa oleva, juokseva

   Elohopea on huoneen lämmössä sulaa.

2. jääpeitteetön

   Sulassa vesistössä ei ole jääpeitettä.

   Satama on sulana.

3. yleisenä vahvistana terminä, pelkkä

   sulassa sovussa, sulaa hulluutta

Ääntäminen

• IPA: /ˈsulɑ/
• tavutus: su‧la

Käännökset

1. nestemäisessä olomuodossa oleva

englanti: molten

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

• lukkosula

Idiomit

• olla sulaa hulluutta olla täysin hullua, ajatelematonta
• olla sulaa vahaa jnkn käsissä olla (henkisesti) taipuisaa
• sulassa sovussa sovussa keskenään, ilman riitoja

  leikkivät sulassa sovussa

Aiheesta muualla

• sula Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

sula (10)

1. jäätön kohta muuten jäänpeittämässä vesistössä

   Moottorikelkkailija hukkui ajettuaan riitteen ja lumen peittämään sulaan.

2. (metallurgia) metalli sulassa olotilassa

   Sula kaadetaan muottiin.

Liittyvät sanat

• sulaa
• sulate
• sulatus
• avanto

Yhdyssanat

lukkosula, ruokasula, sulahitsaus, sulavesi, voisula

Verbi

sula

1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä sulaa
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä sulaa
3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä sulaa

Latvia

Substantiivi

sula

1. mehu; tuoremehu
2. mahla

Viro

Adjektiivi

sula (gen sula, part sula)

1. sula, sulanut
2. sula, puhdas. pelkkä, silkka, selvä

Taivutus

• ÕS 2006 tyyppi 3 (pesa) [vanha taivutustyyppi]

Liittyvät sanat

• sularaha

Substantiivi

sula

1. suoja, suojasää

   Ilm läheb sulale. – Tulee suoja.

   Ilm on sulal. – On suoja.

Taivutus

• ÕS 2006 tyyppi 3 (pesa) [vanha taivutustyyppi]

Aiheesta muualla

• sula Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)