vesper

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

vesper (6)

  1. (kristinusko) iltajumalanpalvelus, ehtoopalvelus
  2. (kristinusko) eräissä kirkkokunnissa sellainen iltajumalanpalvelus, jossa ei ole ehtoollista

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋesper/
  • tavutus: ves‧per

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vesper vesperit
genetiivi vesperin vesperien
vespereiden
vespereitten
partitiivi vesperiä vespereitä
vesperejä
akkusatiivi vesper;
vesperin
vesperit
sisäpaikallissijat
inessiivi vesperissä vespereissä
elatiivi vesperistä vespereistä
illatiivi vesperiin vespereihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vesperillä vespereillä
ablatiivi vesperiltä vespereiltä
allatiivi vesperille vespereille
muut sijamuodot
essiivi vesperinä vespereinä
translatiivi vesperiksi vespereiksi
abessiivi vesperittä vespereittä
instruktiivi vesperein
komitatiivi vespereine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vesperi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • vesper Kielitoimiston sanakirjassa

Englanti[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

vesper

  1. (kristinusko) iltakello, jota soitetaan merkiksi vesperin alkamisesta
  2. (runollinen) ilta
  3. vesper-martini (drinkki)

Hollanti[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

vesper m./f.

  1. (kristinusko) päivän toiseksi viimeinen rukoushetki
  2. (kristinusko) vesper
  3. iltatähti (Venus)

Katalaani[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

vesper m.

  1. ampiaispesä
  2. ampiaisparvi
  3. (kuvaannollisesti) mutkikas ongelma
  4. (kuvaannollisesti) vaarallinen paikka tai tilanne
  5. (patologia) pernarutto

Latina[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

vesper m.

  1. ilta

Ruotsi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

vesper yl. (2) (yks. määr. vespern[luo], mon. epämäär. vesprar [luo], mon. määr. vesprarna [luo])

  1. (kristinusko) vesper

Viro[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

vesper

  1. (kristinusko) vesper