mana
 |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
mana (9)
- manala, tuonela, muinaissuomalaisessa mytologiassa paikka, johon kuolleiden sielut joutuvat; kuolema
- mennä manan maille
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈmɑnɑ/
- tavutus: ma‧na
Aiheesta muualla[muokkaa]
- mana Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi[muokkaa]
mana (9)
- polynesialaisessa mytologiassa kaikissa ihmisissä, eläimissä ja asioissa asuva voima
- tietokonepeleissä ja roolipeleissä voima jota voi käyttää taikomiseen, taikavoima
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | mana | manat |
| genetiivi | manan | manojen (manain) |
| partitiivi | manaa | manoja |
| akkusatiivi | mana; manan |
manat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | manassa | manoissa |
| elatiivi | manasta | manoista |
| illatiivi | manaan | manoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | manalla | manoilla |
| ablatiivi | manalta | manoilta |
| allatiivi | manalle | manoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | manana | manoina |
| translatiivi | manaksi | manoiksi |
| abessiivi | manatta | manoitta |
| instruktiivi | – | manoin |
| komitatiivi | – | manoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | mana- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
- lainattu luultavasti englannin kautta maorin sanasta mana << perimmiltään polynesialaisen kantakielen sanasta *mana
Aiheesta muualla[muokkaa]
- mana Kielitoimiston sanakirjassa
Englanti[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
mana
- mana (mytologia, pelit)
- How much you got mana left? – Kuinka paljon sinulla on taikavoimaa jäljellä?
Indonesia[muokkaa]
Adverbi[muokkaa]
mana
Pronomini[muokkaa]
yang mana
Kroaatti[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
mána f.
Taivutus[muokkaa]
| yksikkö | monikko | |
|---|---|---|
| nominatiivi | mana | mane |
| genetiivi | mane | mana |
| datiivi-lokatiivi | mani | manama |
| akkusatiivi | manu | mane |
| vokatiivi | mano | mane |
| instrumentaali | manom | manama |
Etymologia[muokkaa]
- kantaslaavin *mana
Aiheesta muualla[muokkaa]
- mána Hrvatski jezični portal
Substantiivi[muokkaa]
mȁna f.
- manna (Raamatun Toisessa Mooseksen kirjassa mainittu ruoka)
Taivutus[muokkaa]
| yksikkö | monikko | |
|---|---|---|
| nominatiivi | mana | mane |
| genetiivi | mane | mana |
| datiivi-lokatiivi | mani | manama |
| akkusatiivi | manu | mane |
| vokatiivi | mano | mane |
| instrumentaali | manom | manama |
Etymologia[muokkaa]
- latinan manna
Aiheesta muualla[muokkaa]
- mȁna1 Hrvatski jezični portal
Substantiivi[muokkaa]
mȁna f.
- mana (polynesialaisessa mytologiassa kaikissa ihmisissä, eläimissä ja asioissa asuva voima)
Taivutus[muokkaa]
| yksikkö | monikko | |
|---|---|---|
| nominatiivi | mana | mane |
| genetiivi | mane | mana |
| datiivi-lokatiivi | mani | manama |
| akkusatiivi | manu | mane |
| vokatiivi | mano | mane |
| instrumentaali | manom | manama |
Etymologia[muokkaa]
- englannin mana
Aiheesta muualla[muokkaa]
- mȁna2 Hrvatski jezični portal
Malaiji[muokkaa]
Konjunktio[muokkaa]
mana
Portugali[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
mana f.
Ruotsi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
mana (1)
- kehottaa, muistuttaa
- manata, loihtia
Taivutus[muokkaa]
- Nominaalimuodot
Luokat:
- Suomen sanat
- Suomen kielen substantiivit
- Suomen kielen käänteissanakirja
- Suomen kielen 9. taivutustyypin sanat
- Suomen kielen kaksitavuiset sanat
- Englannin sanat
- Englannin kielen substantiivit
- Indonesian sanat
- Indonesian kielen adverbit
- Kroaatin kielen substantiivit
- Kroaatin sanat
- Malaijin sanat
- Malaijin kielen konjunktiot
- Portugalin sanat
- Portugalin kielen substantiivit
- Ruotsin sanat
- Ruotsin kielen verbit