ylä-

Wikisanakirjasta
Katso myös: yla

Suomi[muokkaa]

Prefiksi[muokkaa]

ylä-

  1. ilmaisee yläpuolista osaa tai asiaa
    yläpeti

Taivutus[muokkaa]

  • Sanan taivutusmuotoja käytetään adverbeina tai partikkeleina.
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi ylä-
genetiivi
partitiivi
essiivi
translatiivi
Sisäpaikallissijat
inessiivi
elatiivi
illatiivi
Ulkopaikallissijat
adessiivi yllä
ablatiivi yltä
allatiivi ylle
Muut
abessiivi
komitatiivi
instruktiivi
Adverbiaalisijat
superessiivi
delatiivi
sublatiivi
latiivi
temporaali
kausatiivi
multiplikatiivi
distributiivi
temporaalinen dist.
prolatiivi ylitse
situatiivi
oppositiivi

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Vastakohdat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

yläaste, ylähammas, ylähanka, yläharvennus, ylähuone, ylähuuli, yläilma, yläjuoksu, yläkansakoulu, yläkansi, yläkautta, yläkerros, yläkerta, yläkierre, yläkoukku, yläkoulu, yläkulttuuri, yläkuu, ylälanka, yläleuka, yläleukaluu, yläluokka, yläluomi, ylämaa, ylämäki, ylänurkka, yläoksa, yläosa, yläpeti, yläpilvi, yläpinta, yläpohja, yläpää, yläraaja, yläraja, ylärakenne, yläreuna, ylärivi, yläruumis, yläsävel, ylätasanko, ylätuuli, ylätyyli, ylävatsa, ylävirta, ylä-ääni

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • ylä- Kielitoimiston sanakirjassa