soida
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
- tuottaa ääntä värähtelemällä, kilistä
- Koulun kello soi välitunnin merkiksi.
- Viulun kielet soivat kymmeniä sekunteja senkin jälkeen, kun soittaja oli lakannut soittamasta.
- Puhelin soi kuudelta aamulla.
- (korvasta) aistia olematonta ääntä voimakkaan melun jälkeen
- Kuului kauhea pamaus, ja korvat alkoivat soida.
- (linnusta) äännellä soitimella
- ”rastas ja metso täälläkin soi” (Nälkämaan laulu, sanoittanut Ilmari Kianto 1911)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈsoi̯dɑˣ/
- tavutus: soi‧da
Käännökset[muokkaa]
3. äännellä soittimella
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- soida Kielitoimiston sanakirjassa