sievyys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

sievyys (40)

  1. se, että on sievä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsie̯ʋyːs/
  • tavutus: sie‧vyys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sievyys sievyydet
genetiivi sievyyden sievyyksien
partitiivi sievyyttä sievyyksiä
akkusatiivi sievyys;
sievyyden
sievyydet
sisäpaikallissijat
inessiivi sievyydessä sievyyksissä
elatiivi sievyydestä sievyyksistä
illatiivi sievyyteen sievyyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi sievyydellä sievyyksillä
ablatiivi sievyydeltä sievyyksiltä
allatiivi sievyydelle sievyyksille
muut sijamuodot
essiivi sievyytenä sievyyksinä
translatiivi sievyydeksi sievyyksiksi
abessiivi sievyydettä sievyyksittä
instruktiivi sievyyksin
komitatiivi sievyyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo sievyyde-
vahva vartalo sievyyte-
konsonantti-
vartalo
sievyyt-

Etymologia[muokkaa]

sanan sievä vartalosta siev- ja suffiksista -yys

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • sievyys Kielitoimiston sanakirjassa