piisi

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

piisi (5)

  1. alkuaan avoin kivistä ladottu rakennuksen tulisija, myöhemmin muurattu, avosuinen usein irtoluukulla varustettu liesi
  2. (arkikieltä) musiikkikappale, biisi

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpiːsi/
  • tavutus: pii‧si

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi piisi piisit
genetiivi piisin piisien
(piisein)
partitiivi piisiä piisejä
akkusatiivi piisi;
piisin
piisit
sisäpaikallissijat
inessiivi piisissä piiseissä
elatiivi piisistä piiseistä
illatiivi piisiin piiseihin
ulkopaikallissijat
adessiivi piisillä piiseillä
ablatiivi piisiltä piiseiltä
allatiivi piisille piiseille
muut sijamuodot
essiivi piisinä piiseinä
translatiivi piisiksi piiseiksi
abessiivi piisittä piiseittä
instruktiivi piisein
komitatiivi piiseine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo piisi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

ruotsin sanasta spis

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • piisi Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi[muokkaa]

piisi

  1. (taivutusmuoto) yksikön nominatiivin yksikön 2. persoonan possessiivimuoto sanasta pii
  2. (taivutusmuoto) yksikön genetiivin yksikön 2. persoonan possessiivimuoto sanasta pii
  3. (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivin yksikön 2. persoonan possessiivimuoto sanasta pii
  4. (taivutusmuoto) monikon nominatiivin yksikön 2. persoonan possessiivimuoto sanasta pii
  5. (taivutusmuoto) monikon akkusatiivin yksikön 2. persoonan possessiivimuoto sanasta pii