murheellinen
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
murheellinen
- surullinen
- Lastensa vuoksi äidit ovat usein murheellisin mielin.
- Koiran katse oli murheellinen.
- sureva
- Olin murheellinen kohdanneen menetyksen vuoksi.
- Murheellinen saattoväki poistui hiljaa tahoilleen.
- lohduton
- Lopettamisuutiset ovat saaneet paikkakuntalaiset murheellisiksi.
- Ehkä tilanne ei kuitenkaan ole niin murheellinen miltä juuri nyt näyttää.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈmurheːlˌlinen/
- tavutus: mur‧heel‧li‧nen
Etymologia[muokkaa]
johdos substantiivista murhe (murhee- + -llinen)
Käännökset[muokkaa]
1. Selite puuttuu.
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adverbit: murheellisesti
Aiheesta muualla[muokkaa]
- murheellinen Kielitoimiston sanakirjassa