mielentila

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

mielentila

  1. mieliala, tajuntaa hallitseva tunnetila
    Viranomaiset ottivat lapsen hetkeksi huostaan, tutkivat perheen kodin ja tutkivat naisen mielentilan.
    Maaseutu voi olla fyysinen paikka, mutta yhtä lailla myös mielentila.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmie̯lenˌt̪ilɑ/
  • tavutus: mie‧len‧ti‧la

Etymologia[muokkaa]

yhdyssana osista mieli (genetiivi) ja tila

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

mielentilatutkimus

Aiheesta muualla[muokkaa]