laskeutua
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
laskeutua (52-F) (taivutus[luo]) (intransitiivinen)
- tulla alas hallitusti
- Laskeudun katolta vasta, kun viimeinen tiili on paikallaan.
- asettua paikalleen, asettua aloilleen
- Pölypilvi laskeutui hiljalleen maahan traktorin mentyä.
- Sakka laskeutuu astian pohjalle ja on dekantoitavissa pois.
- (erityisesti) siirtyä lennosta maan varaan
- Lentokone laskeutuu kolmen tunnin päästä.
- suuntautua alaspäin, tulla alas jostain
- Tie laskeutuu laaksoon.
- kuvaa kankaan, hiusten tms. asettumista ylle
- Silkkihuivi on kevyt ja kauniisti laskeutuva.
- Jos pylly on metrin levyinen niin mekko ei laskeudu kauniisti.
- eräiden ilmiöiden ilmestymisestä
- Laskeutui syvä hiljaisuus.
- Pimeä laskeutuu hitaammin pohjoisessa kuin päiväntasaajan seudulla.
- (lääketiede) kivesten siirtymisestä kivespussiin
- Kaikilla pojilla kives ei laskeudu kivespussiin normaalisti.
- Vauva jouduttiin leikkaamaan, sillä hänen kiveksensä eivät olleet vielä laskeutuneet.
Ääntäminen[muokkaa]
- tavutus: las‧keu‧tu‧a / las‧ke‧u‧tu‧a
Etymologia[muokkaa]
- refleksiivijohdos verbistä laskea
Käännökset[muokkaa]
3. lennosta
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Vastakohdat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: laskeuma, laskeutuma
Aiheesta muualla[muokkaa]
- laskeutua Kielitoimiston sanakirjassa