hillua (52) (taivutus[luo])
- (arkikieltä) riehua, mekastaa, sekoilla
- (arkikieltä) oleskella jossakin epämääräisellä tavalla, hengailla
- Naapuri hilluu munasillaan mökkilaiturilla.
- IPA: /ˈhilːuɑˣ/
- tavutus: hil‧lu‧a
Aiheesta muualla[muokkaa]
- hillua Kielitoimiston sanakirjassa