Versioiden väliset erot sivulla ”juoni”

Wikisanakirjasta
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 19: Rivi 19:
{{fi-subs|26}}
{{fi-subs|26}}
#(salainen) [[ovela]] [[suunnitelma]] jotakuta vastaan tai jonkin saavuttamiseksi
#(salainen) [[ovela]] [[suunnitelma]] jotakuta vastaan tai jonkin saavuttamiseksi
#:''punoa juonia''
#:''punoa juonta'', ''punoa juonia''
#{{yhteys|kirjallisuus|taide|k=fi}} kirjan, elokuvan tai muun kaunokirjallisen teoksen [[tarina]]n [[kulku]]; (''laajemmin tai kuvaannollisesti'') toiminnan kulku, tapahtumien kulku, keskustelun looginen eteneminen
#{{yhteys|kirjallisuus|taide|k=fi}} kirjan, elokuvan tai muun kaunokirjallisen teoksen [[tarina]]n [[kulku]]; (''laajemmin tai kuvaannollisesti'') toiminnan kulku, tapahtumien kulku, keskustelun looginen eteneminen
# {{yhteys|geologia|k=fi}} [[kallioperä]]ssä olleen raon täytteenä oleva laattamainen muodostuma
# {{yhteys|geologia|k=fi}} [[kallioperä]]ssä olleen raon täytteenä oleva laattamainen muodostuma

Versio 8. syyskuuta 2021 kello 01.23

Suomi

Adjektiivi

juoni (26)

  1. (arkikieltä, murteellinen) juonikas, ovela, luihu
    Viljami on tosi juoni tyyppi.

Ääntäminen

  • IPA: /ˈjuo̯ni/
  • tavutus: juo‧ni

Käännökset

Aiheesta muualla

  • juoni Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

juoni (26)

  1. (salainen) ovela suunnitelma jotakuta vastaan tai jonkin saavuttamiseksi
    punoa juonta, punoa juonia
  2. (kirjallisuus, taide) kirjan, elokuvan tai muun kaunokirjallisen teoksen tarinan kulku; (laajemmin tai kuvaannollisesti) toiminnan kulku, tapahtumien kulku, keskustelun looginen eteneminen
  3. (geologia) kallioperässä olleen raon täytteenä oleva laattamainen muodostuma

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi juoni juonet
genetiivi juonen juonten
juonien
partitiivi juonta juonia
akkusatiivi juoni;
juonen
juonet
sisäpaikallissijat
inessiivi juonessa juonissa
elatiivi juonesta juonista
illatiivi juoneen juoniin
ulkopaikallissijat
adessiivi juonella juonilla
ablatiivi juonelta juonilta
allatiivi juonelle juonille
muut sijamuodot
essiivi juonena juonina
translatiivi juoneksi juoniksi
abessiivi juonetta juonitta
instruktiivi juonin
komitatiivi juonine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo juone-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
juon-

Etymologia

alkuaan merkinnyt 'uraa, viivaa' sitten 'tapaa, paha tapaa'[1]

Käännökset

Liittyvät sanat

Johdokset
Yhdyssanat

juonikivilaji, juonimalmi, juoninäytelmä, juoniseloste, malmijuoni, salajuoni, sivujuoni, sotajuoni

Aiheesta muualla

  • juoni Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 347. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.