Versioiden väliset erot sivulla ”mesi”
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Käännökset: +viro |
|||
Rivi 18: | Rivi 18: | ||
*ranska: [[nectar]] {{m}}, [[suc]] {{m}} |
*ranska: [[nectar]] {{m}}, [[suc]] {{m}} |
||
*venäjä: [[нектар]] |
*venäjä: [[нектар]] |
||
*viro: [[õiemahl]], [[õienektar]] |
*viro: [[õiemahl]], [[õienektar]], {{käännös|et|nektar}} |
||
|loppu}} |
|loppu}} |
||
Versio 12. tammikuuta 2021 kello 22.02
Suomi
Substantiivi
mesi (27)
- eräiden siemenkasvien mesiäisten erite
- hunajan raaka-aine ja esiaste
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | mesi | medet |
genetiivi | meden | mesien (metten) |
partitiivi | mettä | mesiä |
akkusatiivi | mesi; meden |
medet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | medessä | mesissä |
elatiivi | medestä | mesistä |
illatiivi | meteen | mesiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | medellä | mesillä |
ablatiivi | medeltä | mesiltä |
allatiivi | medelle | mesille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | metenä | mesinä |
translatiivi | medeksi | mesiksi |
abessiivi | medettä | mesittä |
instruktiivi | – | mesin |
komitatiivi | – | mesine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | mede- | |
vahva vartalo | mete- | |
konsonantti- vartalo |
met- |
Etymologia
kantauralin mete <- indoeurooppalaisen kantakielen *médhu-, sukulaissanoja muinaiskreikan μέθυ, ”viini”, sanskriitin मधु, ”hunaja”, muinaisenglannin medu, ”sima” (nykyenglannin mead), muinaiskirkkoslaavin мєдъ, ”hunaja”
Käännökset
Liittyvät sanat
Yhdyssanat
mesiangervo, mesiheinä, mesijuoma, mesikannus, mesikaste, mesikasvi, mesikenno, mesikukka, mesikämmen, mesikätkö, mesileipä, mesimarja, mesimäyrä, mesirauhanen, mesisieni, mesivadelma
Aiheesta muualla
Ainu
Substantiivi
mesi
Etymologia
japanin sanasta 飯 【めし】 (meshi)
Lähteet
- Tamura, Suzuko: アイヌ語沙流方言辞典. (Ainugo Saru hogen jiten, Ainun sarun murteen sanakirja). Soufuukan, 1996. ISBN 978-488-323-093-8.
- Kayano, Shigeru (toim.): 萱野茂のアイヌ語辞典. (Kayano Shigeru no ainugo jiten, Kayano Shigerun ainun sanakirja). Sanseidou, 1996. ISBN 978-438-517-050-3.
Italia
Substantiivi
mesi
- (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta mese
Viro
Substantiivi
mesi (gen mee, part mett, adit mette)
- hunaja
- Lapsed sõid mett. – Lapset söivät hunajaa.
- Kärbes kukkus mette. – Kärpänen putosi hunajaan.
Taivutus
Sijamuotoja
Sijamuoto | Yksikkö | Monikko |
---|---|---|
Nominatiivi | mesi | meed |
Genetiivi | mee | mete |
Partitiivi | mett | mesi |
Illatiivi | mette meesse |
metesse (mesisse) |
(mahdollinen)
Liittyvät sanat
Aiheesta muualla
- mesi Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
- mesi sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)
Võro
Substantiivi
mesi (gen. mii, part. mett)
Luokat:
- Suomen sanat
- Suomen kielen substantiivit
- Suomen kielen käänteissanakirja
- Suomen kielen 27. taivutustyypin sanat
- Suomen kielen kantauralista juontuvat sanat
- Ainun sanat
- Ainun kielen substantiivit
- Italian substantiivien taivutusmuodot
- Viron sanat
- Viron kielen substantiivit
- Võron sanat
- Võron kielen substantiivit
- Suomen kielen mehiläishoidon sanasto
- Viron kielen mehiläishoidon sanasto
- Viron kielen ruoat
- Suomen kielen indoeurooppalaiset lainat