vanhus

Suomi

Substantiivi

vanhus (39) (monikko vanhukset)

1. vanha henkilö
2. (arkikieltä, leikkimielinen) vanhempi, isä tai äiti

Huomautukset

• nykyisin sanan käyttöä myös vältellään sen joissakin yhteyksissä oletetun halventavan sävyn takia: vanhus ~ huonokuntoinen, ja sen sijaan käytetään mm. sanoja ikääntynyt, ikäihminen, seniori

Käännökset

1. vanha henkilö

englanti: senior citizen, old man, old woman espanja: anciano m., -a f. hollanti: oudje n. portugali: idoso

ruotsi: gamling, åldring saksa: Alte m./f., Greis m., Greisin f. venäjä: старик, старец m., старуха f.

Liittyvät sanat

Synonyymit

• ikääntynyt, ikäihminen, seniori

Yhdyssanat

vanhustenhoito, vanhustenhuolto, vanhustenkerho, vanhustentalo, vanhustyö

Aiheesta muualla

• vanhus Kielitoimiston sanakirjassa