Versioiden väliset erot sivulla ”taas”

Poistettu sisältö Lisätty sisältö

Inline

Versio 28. tammikuuta 2017 kello 18.43

Tuntematon parametri 2. Katso ohje sivulla fi-adv. (99)

Sanan taka- s-latiivimuoto. Lähtömuoto on ollut *taɣas.

[1] jälleen: Merkityksenkehitys on kulkenut ’taakse’ > ’takaisin’ > ’jälleen’.

[2] puolestaan: Merkityksen kehitys lienee kulkenut ’takaisin’ > ’toiseen suuntaan’ > ’sitä vastoin’^[1].

Vrt. karjalan toas, viron taas, lyydin tagaz ’taakse, takaisin’, vepsän tagaz, vatjan tagaaz ’taas’ ja liivin tägiz ’uudestaan’.^[2]^[3]

1. uudelleen

2. puolestaan

ta

↑ Hakulinen, Lauri: Luennot suomen kielen partikkeleista. Toimittaneet Yrjo Lauranto ja Tapani Lehtinen. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1999. ISBN 951-45-88908. s. 65
↑ Hakulinen, Lauri: Luennot suomen kielen partikkeleista. Toimittaneet Yrjo Lauranto ja Tapani Lehtinen. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1999. ISBN 951-45-88908. s. 26-27
↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X.

@@ Rivi 10: / Rivi 10: @@
 Sanan ''[[taka-]]'' s-latiivimuoto. Lähtömuoto on ollut ''*taɣas''.
-{{merkitys|1|jälleen}} Merkityksenkehitys on kulkenut ’taakse’ > ’takaisin’ > ’jälleen’. Vrt. lyydin {{l2|lud|tagas}} ’taakse, takaisin’, vatjan {{l2|vot|ta&#772;s}} ’taas’, vepsän {{l2|vep|edes-tagaz}} ja liivin {{l2|liv|tägiz}} ’uudestaan’.{{ref|Hakulinen99|s. 26-27}}
+{{merkitys|1|jälleen}} Merkityksenkehitys on kulkenut ’taakse’ > ’takaisin’ > ’jälleen’.
 {{merkitys|2|puolestaan}} Merkityksen kehitys lienee kulkenut ’takaisin’ > ’toiseen suuntaan’ > ’sitä vastoin’{{ref|Hakulinen99|s. 65}}.
+Vrt. karjalan {{l2|krl|toas}}, viron {{l2|et|taas}}, lyydin {{l2|lud|tagaz}} ’taakse, takaisin’, vepsän {{l2|vep|tagaz}}, vatjan {{l2|vot|tagaaz}} ’taas’ ja liivin {{l2|liv|tägiz}} ’uudestaan’.{{ref|Hakulinen99|s. 26-27}}{{ref|Häkkinen04}}
 ====Käännökset====