Versioiden väliset erot sivulla ”älkäämme”

Wikisanakirjasta
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
RoggBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.6.2) (Botti lisäsi: en:älkäämme, es:älkäämme
HunsBot (keskustelu | muokkaukset)
→‎Suomi: : Verbi: +Aiheesta muualla: Kielitoimiston sanakirja
Rivi 1: Rivi 1:
==Suomi==


==Suomi==
===Verbi===
===Verbi===
{{sana|fi|äl|käämme}}
{{sana|fi|äl|käämme}}
Rivi 12: Rivi 12:
====Etymologia====
====Etymologia====
kts. {{luokka|Suomen kieltoverbin taivutusmuodot#Etymologia|verbin taivutusmuotojen luokka}}
kts. {{luokka|Suomen kieltoverbin taivutusmuodot#Etymologia|verbin taivutusmuotojen luokka}}

====Aiheesta muualla====
*{{muualla-ks}}


[[Luokka:Suomen kieltoverbin taivutusmuodot]]
[[Luokka:Suomen kieltoverbin taivutusmuodot]]

Versio 19. heinäkuuta 2016 kello 16.41

Suomi

Verbi

äl

  1. imperatiivin monikon 1. persoonan muoto kieltoverbistä
    Älkäämme menkö sinne.

Taivutus

  • Kieltoverbi taipuu persoonissa.
  • (1)Pääverbin konnegaatiomuoto on indikatiivissa, konditionaalissa, optatiivissa ja potentiaalissa sekä imperatiivin toisessa persoonassa samanlainen kuin pääverbin indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto ilman n-kirjainta, tilalla rajageminaatio.
tule|nälä tule
  • (2)Imperatiivin muiden persoonien kanssa käytettävä konnegaatiomuoto saadaan pudottamalla infinitiivin lopusta (taivutusluokasta riippuen) aa/ää, KONS+A/KONS+Ä tai da/ ja lisäämällä ko/ (+rajageminaatio):
tul|laälkää tulko
Kieltoverbin taivutus
persoona indikatiivi
konditionaali
potentiaali
imperatiivi optatiivi
yks. 1. (minä) en1
yks. 2 (sinä) et1 älä1 ällös1
yks. 3. (hän) ei1 älköön2
mon. 1. (me) emme1 älkäämme2
mon. 2. (te) ette1 älkää2
mon. 3. (he) eivät1 älkööt2

Etymologia

kts. verbin taivutusmuotojen luokka

Aiheesta muualla