Versioiden väliset erot sivulla ”mitta”

Wikisanakirjasta
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Luckas-bot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.2) (Botti lisäsi: pl:mitta
Rivi 92: Rivi 92:
[[io:mitta]]
[[io:mitta]]
[[mg:mitta]]
[[mg:mitta]]
[[pl:mitta]]
[[ru:mitta]]
[[ru:mitta]]
[[so:mitta]]
[[so:mitta]]

Versio 21. joulukuuta 2013 kello 14.45

Suomi

Substantiivi

(monikko mitat)
  1. jokin suureen arvo tai mittauksen tulos
    Kappa on vanha mitta.
    Ota mitat tuosta ovesta.
  2. jokin laite, jolla voi mitata tai joka määrittää jonkin mittayksikön
    Onko sinulla metrin mittaa?
    Kyynärästä mittayksikkönä on luovuttu, mutta kyynäräkeppiä käytetään yhä.
    Sanonta ”Porvoon mitalla” johtuu siitä, että porvoolainen kruununvouti keräsi aikoinaan verot käyttämällä liian isoa mittaa.
  3. (matematiikka) joukkofunktio, joka liittää luvun annetun joukon osajoukkoon
    Diracin mitta on mitta, joka saa yhdellä lähtöjoukkonsa alkiolla arvon 1, ja muilla arvon 0.

Ääntäminen

  • IPA: [ˈmit̪ːɑ]

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mitta mitat
genetiivi mitan mittojen
(mittain)
partitiivi mittaa mittoja
akkusatiivi mitta;
mitan
mitat
sisäpaikallissijat
inessiivi mitassa mitoissa
elatiivi mitasta mitoista
illatiivi mittaan mittoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi mitalla mitoilla
ablatiivi mitalta mitoilta
allatiivi mitalle mitoille
muut sijamuodot
essiivi mittana mittoina
translatiivi mitaksi mitoiksi
abessiivi mitatta mitoitta
instruktiivi mitoin
komitatiivi mittoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo mita-
vahva vartalo mitta-
konsonantti-
vartalo
-
Käännökset

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

Idiomit

  • mitta on täysi – (henkilö) ei enää siedä jotain (ärsyttävää toimintaa tms.)