Keskustelu käyttäjästä:Mikko Paananen

Hei mikko p. Voitasko herättää keskustelua näitten venäjän sanojen painon merkitsemisestä. Muitakinhan kieliä tämä koskee, mutta venäjässä tämä on erityisen aktuellia. Tästä ei ole mitään päätöstä, mutta kerro mielipiteesi. Vastaan kahvihuoneessa, kunhan aloitat ennen minua.. terv. --Höyhens 10. helmikuuta 2007 kello 18.55 (UTC)

Hmmm. minusta ne voisi merkitä näkyviin. Johonkin sanaan niitä laitoin, mutta ne näköjään otettiin pois. --Mikko Paananen 11. helmikuuta 2007 kello 19.05 (UTC)

Minustakin ne tulee merkitä, mutta olen ottanut ne pois sanariviltä (riviltä, jolla sana on lihavoituna), koska tälle riville kuuluu kirjoitusasu, jonka osa painomerkki ei ole. Samulili 11. helmikuuta 2007 kello 20.02 (UTC)

Tyylioppaassa ei näy olevan minkäänlaista mahdollisuutta merkitä niitä ylös. Esimerkiksi sanalle, joka sanakirjassa merkittäisiin суха́р|ь -я́, ei ole Wikisanakirjassa minkäänlaista merkitsemistapaa. --Mikko Paananen 11. helmikuuta 2007 kello 20.29 (UTC)

Tuo painoasia on tärkeimpiä syitä, miksi olen käyttänyt näitä laatikoita: malline:ven-subst yms. Ja olenpahan siinä sivussa vihdoinkin oppinut taivutuksen :) Samulili 12. helmikuuta 2007 kello 07.31 (UTC)

Minusta paras olisi laittaa paino sanariville kuten aika monessa kieliversiossa on tehty. Venäjä on riittävän säännöllinen, että normaalille sanalle ei tarvitse laittaa lausumisohjetta, jos paino on merkitty, tai sukua, jos on itsestään selvä.

(Rationale: Jos haluaisin käyttää Wikisanakirjan materiaalia esim. monisteissa tai kännykkään tulevassa sanakirjassa, materiaali voisi olla jossain kompaktissa muodossa (tai sellaiseen muunnettavissa), jossa oleelliset tiedot ovat yhdellä rivillä kuten sanakirjassa. Esim. "машина (s) auto" + paino)

Painon merkitsemisestä: Wikisanakirjan ehkä paras ominaisuus on haku sanan taivutusmuodoilla, jos joku on vaivautunut kirjoittamaan ne. Auttaa etenkin epäsäännöllisten sanojen löytämisessä. Kuitenkin sanoissa, esim. машина taivutusmuodot on laitettu taulukkoon muodossa "ма'шина", joka rikkoo haun. Jos haen haulla esimerkiksi mysteeristä sanaa "машины", Wikisanakirjasta ei sitä löydy. Googlen haku (site:wiktionary.org машины) sentään löytää sanan vietnaminkielisestä Wiktionarystä, koska siellä on paino on merkitty alleviivauksella. Sen sijaan MediaWikin sisäinen haku ei sieltäkään sitä löydä. Mitenkähän painon voisi merkitä siten että taivutusmuodotkin löytyisivät?

Pitäisikö muuten lausumisohjeet siirtää sanariviltä oman otsikkonsa alle, kuten tyyliohjeessa lukee? --Mikko Paananen 12. helmikuuta 2007 kello 19.09 (UTC)

En ole samaa mieltä, koska sanarivillä on tärkeää esittää sanan kirjoitusasu oikein artikkeleineen kaikkineen eikä painomerkki kuulu kirjoitukseen. (Ja onhan vanhemmassa tavassa nimenomaan alussa sanan oikeikirjoitus + paino samalla rivillä.) Suku ja perustaivutus kannattaa myös merkitä, sillä miksi aiheuttaa klikkaustarvetta ja säästää tilaa, kun siitä ei ole puutetta. Lisäksi substantiivi-, adjektiivi- ja verbilaatikko eivät ole pelkästään ääntämistä varten vaan myös taivutuksen osoittamiseen.

Painon ja haun suhteesta olen sitä mieltä, että yksi on siirtyä käyttämään alleviivausta, toinen on Wikipedian sanalistojen käyttäminen (kuten normaalissa sanakirjassa) ja kolmas se, että saadaan painomerkki vokaalin päälle (samassa kirjaimessa) ja saadaan Wikipedian haku pitämään tällaista tarkeellista kyrillistä kirjainta samanvertaisena tarkkeettoman kanssa.

Lausumisohjeen paikkaa koskeva suositus ei mielestäni ole ihan tästä maailmasta, eikä olekaan ihme ettei sitä kukaan ole noudattanut... Suositushan perustuu siihen ajatukseen, että olisi hyvä merkitä ääntäminen kaikenmaailman ihme järjestelmillä, joita osaa kourallinen ihmisiä. Samulili 13. helmikuuta 2007 kello 20.58 (UTC)

"ei varmasti ole totta että "Teksti tarkoittaa mitä tahansa merkityskokonaisuutta"". Näin äidinkielen lehtorimme meille lukiossa opetti. ko oppitunti tosin oli yli vuosi sitten, joten en sitä tarkkaan muista. Tuon määritelmän olen vihkooni kuitenkin kirjoittanut ja sellaiseen käsitykseen jäin, että tekstin määritelmä on laajempi kuin hetkisessä määrittelyssä. (en todellakaan tiedä onko tämä tälle kommentille oikea paikka tai miten näitä pitäisi käyttää. Pahoittelut mikäli ei ole.) AN 8.3.07

Ensin pitäisi määritellä mitä tarkoittaa "merkityskokonaisuus". Perussanakirja ei sanaa tunne ja uusien käsitteiden määrittely termin pohjalta on aika epämääräistä. Onko liikennemerkki tai tietokoneohjelma "merkityskokonaisuus"? --Mikko Paananen 8. maaliskuuta 2007 kello 19.57 (UTC)

Piste sukulyhenteen lopussa

Miksi vierastat pistetta m.. jne. lyhenteen lopussa? Suomen kielessä lyhenteet yleensä päättyvät pisteeseen, sitten tulevat poikkeukset. Ilman pistettä oleva m on varattu metrille. Kansainvälisestikin useissa maissa sukujen lyheteissä käytetään pistettä. Mielestäni on turhaa poistaa pistettä näistä, jos joku on vaivautunut sen laittamaan. Ystävälliseti --J.Haukela 13. marraskuuta 2007 kello 13.34 (UTC)

En välttämättä vastusta pisteen lisäämistä, mutta on tehotonta ja epäyhtenäistä lisätä piste mallineen perään, kun mallineet on tehty yhtenäistämään käytäntöjä ja merkintöjä. {{f}}:iin viitataan noin 5500 sivulta ja toiseen varmaan samasta määrästä. Jos niiden jälkeen lisätään pisteitä käsin, joissain se on ja joissain ei. --Mikko Paananen 13. marraskuuta 2007 kello 13.50 (UTC)

Lisäsin kokeeksi malline:faan ja malline:maan pisteen. Nyt joillain sivuilla näkyy kaksi peräkkäistä. Voisihan niitä muutella jos vaikka virittäisi AutoWikiBrowserin. --Mikko Paananen 13. marraskuuta 2007 kello 13.53 (UTC)

Olisi hienoa jos hoitaisit homman--J.Haukela 13. marraskuuta 2007 kello 14.01 (UTC)

Voisitko työstää neutrit myös n. ! --J.Haukela 13. marraskuuta 2007 kello 22.35 (UTC)

Joo, huomasin jo niiden olemassaolon jossain ab-:n kohdalla. --Mikko Paananen 14. marraskuuta 2007 kello 09.19 (UTC)

delfín

Hei! Eihän se toinen "hakusana" kuulu tääle sivulle. Tarkoittamasi asia kuitenkin selvinnee etymologiasta, vai? --J.Haukela 14. marraskuuta 2007 kello 15.39 (UTC)

Miksei jo sitä käytetään tekstissä historiallisessa tekstissä[1]. Kai se silloin pitäisi kääntää suomenkielisessä tekstissä takaisin dauphiniksi eikä kruununperilliseksi. --Mikko Paananen

Linkit esimerkkilauseissa

Onko mielestäsi korrektia tehdä linkityksiä esimerkkilauseista ja onko asiasta sovittu jossakin? Kysyn siksi, että minua on moisesta huomauteltu useammankin kerran --J.Haukela 18. marraskuuta 2007 kello 19.59 (UTC)

Suosisin sitä tyyliä että määritelmistä linkattaisiin vain siihen kuuluvat sanat, ts. siten että kun katsoo "Tänne viittaavat sivut" -toiminnolla, saisi listan vain samaa sanaa tarkoittavista sanoista.

Vai tarkoitatko esimerkkilauseilla noita tekstinpätkiä, joissa on käyttöesimerkki. Niistä olen kyllä tehnyt joskus linkkauksia avainsanoista, jotta lukija voi tarkistaa merkityksen jos ei sitä tiedä. En tiedä onko siitä mitään ohjeistusta. Se kyllä sotkee edellisen kohdan päämäärän. --Mikko Paananen 18. marraskuuta 2007 kello 20.07 (UTC)

Espanjan kielen erisnimet

Eivätkö suurella alkavat espanjan kielen substantiivit olekaan erisnimiä? Esim. Iglesia --J.Haukela 5. joulukuuta 2007 kello 14.10 (UTC)

Joitain sanoja kuten Iglesia, Ejército, Gobierno, Marina tai Constitución voidaan kirjoittaa sanakirjan mukaan isolla eivätkä ne mielestäni muutu siitä erisnimiksi. --Mikko Paananen 6. joulukuuta 2007 kello 17.42 (UTC)

Venäjän kielen sanat

Mahtavaa että jaksat ahkerasti lisäillä venäjän kielen sanoja. Jatka samaan malliin. --Skorpion87 26. joulukuuta 2007 kello 12.17 (UTC)

Jup, jup. Menee oman opiskelun piiriin, ja kätevänä sijaistoimintona kun ei muuta viitsi tehdä, mutta toivottavasti tästä on jotain hyötyä sekä itselle että muille... :) --Mikko Paananen 26. joulukuuta 2007 kello 12.25 (UTC)

Ylläpitäjyys

Olet useasti löytänyt roska-artikkelit ja merkinnyt ne roskaksi sekä estänyt vandalismia, joka on hieno homma. Wikisanakirjassa on tällä hetkellä kaksi aktiivista ylläpitäjää ja niitä tarvittaisiin mielestäni lisää. Sinulla on muokkauksia jo 8477 ja olet yksi aktiivisimmista käyttäjistä, sekä ilmeisesti sinulla on ylläpitäjänä kokemusta Wikipedian puolella. Kuinka on, olisitko kiinnostunut? Laitammeko äänestyksen käyntiin ylläpitäjyydestäsi wikisanakirjassa?--Skorpion87 26. joulukuuta 2007 kello 12.34 (UTC)

Kyllähän tuosta voisi yllä hyötyä. Laitetaan vaan alulle. --Mikko Paananen 29. joulukuuta 2007 kello 17.34 (UTC)

Äänestys polkaistu käyntiin Wikisanakirja:Ylläpitäjät/Mikko Paananen. Kun ehdit niin käy vastaamassa noihin muutamiin kysymyksiin joita sivulta löytyy.--Skorpion87 29. joulukuuta 2007 kello 19.30 (UTC)

Ei tämä ole mikään pakollinen kuvio, mutta tuntuisi mukavalta, jos loisit käyttäjäsivun ja parilla lauseella kertoisit itsestäsi nyt, kun sinua on ehdotettu ylläpitäjäksikin. Ei mitään henkilökohtaisia asioita tarvitse kertoa, mutta näin sanakirja saisi vähän "kasvoja". --Aulis Eskola 30. joulukuuta 2007 kello 20.05 (UTC)

10 000

Palkinto:
10 000 muokkauksrajan rikkomisesta, sekä ahkerasta uusien artikkelien luomisesta. T:Skorpion87

Onneksi olkoon Paananen! Olet ylittänyt 10 000 muokkausrajan. Hienoa myös kun olet ahkerasti lisäillyt uusia sanoja sanakirjaan. Tässä ohessa sinulle pieni palkinto, jonka voit halutessasi kopioida omalle käyttäjäsivullesi. --Skorpion87 22. helmikuuta 2008 kello 13.32 (UTC)

MIKKOOO

Mitä mikkoo? xD taietaan olla kahestaan täällä! --Platoon2 6. maaliskuuta 2008 kello 17.18 (UTC)

VIITTIKS ESTÄÄ MUT KU EN JAKSAKKAAN VANDALISOIDA? VAIKKA PARI PÄIVÄä! KIITTI!!!

flesh

Miksi poistit flesh-sanasta keittiö-merkityksen? J.Haukela 9. maaliskuuta 2008 kello 22.01 (UTC)

Koska 'flesh' tarkoittanee nykyisin ensisijaisesti elävää lihaa. Sen syömistä harjoitetaan lähinnä Raamatussa ja zombi-elokuvissa. --Mikko Paananen 10. maaliskuuta 2008 kello 20.53 (UTC)

Onko venäjän кандидат jotenkin erilainen kandidaatti kuin suomen (oppiarvo, ym.) kandidaatti johon sana viittaa, jotta sitä täytyy selittää "(jatkotutkinto, joka vastaa lisensiaatin tutkintoa)". Jos selitys on tarpeen, eikö sen voisi lisätä täydennykseksi suomalaiseen sanaan? Vai oletko kenties vain muuten saanut jonkinlaisen vimman puuttua lähes jokaiseen tekemääni muokkaukseen. Ystävällisesti J.Haukela 15. maaliskuuta 2008 kello 11.49 (UTC)

Kandidaatti on Venäjällä ja Itä-Euroopassa maisterintutkinnon jälkeinen tutkinto, johon tehdään mm. väitöskirja. Suomessa kandidaatti on nykyisin maisterintutkintoa alempi välitutkinto, joten asia vaatii jonkinlaista selvitystä. --Mikko Paananen 15. maaliskuuta 2008 kello 11.55 (UTC)

Outoja synonyymejä

Selitähän vähän, kuinka mielestäsi alkoholijuoma ja keitto ovat synonyymejä, ei meillä ainakaan ole. Vai oletko kenties aina keittoa syötyäsi keitoissa, etkä pelkästään sopassa? Mitkä mahtavat samalla logiikalla olla vaikkapa äiti sanan synonyymit?

Viinan valmistusta nimitetään kyllä myös viinankeitoksi mutta tällä perusteella tämä synonyymeys ei varmaankaan synny. Onko kyse viinankokkaajien jalon ammattikunnan termistöä? Jos, niin kuinka se tarkoittaa samaa kuin yleiskielen sana keitto?

Kaikki jotenkin samaan aiheeseen liittyvät sanat eivät suomen kielessä ole synonyymejä. J.Haukela 15. maaliskuuta 2008 kello 13.31 (UTC)

keitto ja soppa ovat tarkoittavat slangissa alkoholijuomaa ja niiden slangius on mainittu[2]. Merkitys on jos mainittu artikkelissa keitto. Sopalla on sama merkitys mm. sanonnassa "kiskoa soppaa". Oletko sitä mieltä että slangivastineita ei saa merkitä sanoille?

Pitäisitkö myös kielenkäyttösi asiallisena. Vihjailu toisen käyttäjän olemisesta alkoholisti tai viinankeittäjä ei ole hyvää käytöstä. --Mikko Paananen 15. maaliskuuta 2008 kello 13.47 (UTC)

Slangisanat palautettu, koska ne ovat sangen yleisesti käytettyjä ja asiallisesti slangiksi merkittyjä. --Aulis Eskola 6. toukokuuta 2008 kello 19.07 (UTC)

En ole vihjannut mitenkään henkilökohtaisiin ominaisuuksiisi, vaan yrittänyt tuoda esille mahdottoman tilanteen, joka syntyy kun tällaisia sanojen rinnastuksia tehdään ja käytetään arkikielessä. Mielestäni tällaiset määrittelyt eivät todellakaan kuulu yleiskielen sanakirjaan. Tämä tapaus ei ole mikään poikkeus.

Jos sanat mainitaan aiheeseen liittyvissä sanoissa, myös tämä slangimerkitys voidaan kertoa ko. sanan kohdalla artikkelissa ja uskoakseni näin vältetään sanojen väärän lainen käyttö yleiskielessä esim. tilasnteessa, jossa kieltämmi opiskeleva yrittää välttää tautologiaa.

Sinänsä slangisanat voisivat olla omassa liitteessä, ja siellä voitaisiin myös kertoa mihin ko slangi perustuu. Nyt jonkun sanan slangimerkitys voi olla hyvin pienen piirin käytössä vailla minkäänlaista yleistä merkitystä ja käsitettävyyttä.

J.Haukela 15. maaliskuuta 2008 kello 14.42 (UTC)

Minä en ymmärrä lainkaan tätä intoa poistella arkikielisiä ja puhekielisiä merkityksiä jollain "epäsopivuuden" syyllä. Sanakirjan ideana on kai se, että se kertoo mitä mahdollisimman laajasti mitä sana tarkoittaa. Joistain syystä poistit merkityksen "miehen sukupuolielimet" sanasta vehje ja merkityksen "taituri jossain asiassa" sanasta velho. --Mikko Paananen 16. maaliskuuta 2008 kello 12.36 (UTC)

Kun tänne näyttää ilmestyvän entistä enemmän sanojen monikkomuotoja hakusanaksi merkityksessä "sen ja sen sanan monikko", niin eikö nyt "miehen sukupuolielimet" kuuluisi merkitykseksi hakusanaan vehkeet, jos jonkinlaista järjestelmällisyyttä noudatetaan? J.Haukela 16. maaliskuuta 2008 kello 12.45 (UTC)

Et kuitenkaan tehnyt sitä artikkelia vaikka poistit merkityksen olemassa olevasta artikkelista? --Mikko Paananen 16. maaliskuuta 2008 kello 13.18 (UTC)

Kysnpähän vain

Miksi sieluasi häiritsee sellaiset merkinnät kuin nnnn. ja mmmm! jne. ? Onko niissä jokin vika, ihmettelen, sillä meilestäni pisteet, huutomerkit eivätkä kysymysmekit kuulu sitaattien sisälle. Nämä esimerkit ovat luonteeltaan ja olemukseltaan suoria sitaatteja. J.Haukela 21. maaliskuuta 2008 kello 11.59 (UTC)

Pikaisesti kun netistä katsoin, joka lähde sanoi että välimerkit kuuluvat sitaattien sisälle, jos ne ovat osa lainausta. Sitä paitsi kursivoinnin laitto ennen välimerkkiä tekee siihen tietyissä tapauksissa välin, jolloin näyttää siltä, että koko välimerkki on erillään lauseesta. --Mikko Paananen 21. maaliskuuta 2008 kello 12.04 (UTC)

Kehoittaisin vielä vilkaisemaan jotakin luotettavaa lähdettä. Ns. suorassa esityksessä toki käytetään virkkeiden sisäisiä välimerkkejä. J.Haukela 21. maaliskuuta 2008 kello 12.31 (UTC)

Mitä jos katsoisit itse.[3] Pisteiden, huutomerkin tai kysymysmerkin eteen ei tule *ikinä* ainakaan välilyöntiä. Suoran lainauksen lopussa oleva merkki tulee tietenkin lainauksen sisään, koska se kuuluu lainaukseen. Ainoa tapaus jossa se ei tule on tällainen: Kuka kirjoitti: ”Alussa olivat suo, kuokka – ja Jussi”? --Mikko Paananen 21. maaliskuuta 2008 kello 13.22 (UTC)

Löytyy toisiakin esimerkkejä. Turhia välejä on turha jättää yleensäkin, vaikka yksi ylimääräinen väli ei näykään näytöllä. J.Haukela 21. maaliskuuta 2008 kello 13.41 (UTC)

Kerrohan lisää

[asia koskee uudelleenohjauksen totaliteetti -> kokonaisuus poistamista]

Kuinka niin totaliteetti on täysin eri sana kuin kokonaisuus? Kerrohan hieman lisää, jotta minäkin ymmärtäisin. Ystävällisesti J.Haukela 30. maaliskuuta 2008 kello 10.23 (UTC)

Koska mikään sanakirja ei näytä tuntevan ko. termiä tätä on hiukan hankala keksiä. Sanaa käytetään huuhaan alalla kuvaamassa mm. maailmankaikkeutta ja luultavasti synonyyminä 'kokonaisvaltaiselle.' Ainakin sen käyttöalue on täysin eri. --Mikko Paananen

Ajattelitko muuten laittaa sanan etymologian artikkeliin kokonaisuus vai mihin? --Mikko Paananen 30. maaliskuuta 2008 kello 10.43 (UTC)

Eiköhän sen joku latinisti pian selvitä, ainakin totaliteetti-sana on sinnepäin voimakkaasti kallellaan. Voisitko palauttaa sanaparit ennalleen, kunnes parempia ratkaisuja löytyy. J.Haukela 30. maaliskuuta 2008 kello 11.01 (UTC)

Ei liene järkevää määritellä sanaa kokonaisuus termillä 'totaliteetti' ja totaliteettia sanalla kokonaisuus. --Mikko Paananen 30. maaliskuuta 2008 kello 14.46 (UTC)

Yrittäisit edes vähän hillitä mahtailuasi! Kyseessä ei todellakaan ollut mitään poikkeavaa tämän sanakirjan toisten luomiin käytäntöihin. Kuinka se, että jokin sana ohjataan suuremmitta selittelyittä toiseen yleisempään samaa merkitsevään sanaan olisi edestakaista selittelyä. Toisaalta, ideasi saattaa toimiakin.

Toivoisin, ettet kuitenkaan tanssisi kokoaikaa liikavarpaillani. Niin kuin kreikan sanan υγιεινός kohdalla ja monien tekemieni artikkelien päivitysten mitätöimisessä. Jos et muista tapahtuneita, ole hyvä ja selaa lokeja.

J.Haukela 31. maaliskuuta 2008 kello 17.03 (UTC)

Sana 'υγιεινός' oli kirjoitettu väärin. Olisiko se pitänyt vain jättää silleen siirtämättä sitä oikeaan muotoon. Ikävä että otit tuon henkilökohtaisena loukkauksena. --Mikko Paananen 31. maaliskuuta 2008 kello 19.53 (UTC)

Höllää jo, äläkä anna väärää todistusta. Kreikan kielessä näyttää olevan kaksi samaa merkitsevää sanaa, joiden kirjoitusasussa on yhden kirjaimen ero. Ainakin ranskalaiset, lähteisiin vedoten, pitävät niitä eri sanoina. Tein artikkelit molemmista, ja Sinä sörssit ne. Jos intosi kampittaa minun tekemisiäni ei laannu, katsotaan mihin se vielä johtaa. Toki virheitä sattuu minullekin, mutta huomaa kuitenkin, etteivät kaikki asiat, joita Sinä et heti käsitä, ole välttämättä väärin. J.Haukela 1. huhtikuuta 2008 kello 01.50 (UTC)

Et tehnyt. Artikkeleita oli vain yksi. Fr.wiktionaryssa niitä on vain yksi. El.wiktionaryssa niitä on vain yksi. (fr:υγιενός, fr:υγιεινός, el:υγιεινός, el:υγιενός, jolle el.wiktionary muuten antaa käännöksen el:terveelinen [sic], ei "hygieeninen"). Mitä nämä ranskalaisten lähteet ovat joihin viittaat?. Selvittäisit asian nyt edes itsellesi ennen kuin alas syytellä muita "sössimisestä" ja esittää epämääräisiä uhkailuja. --Mikko Paananen 1. huhtikuuta 2008 kello 13.28 (UTC)

Mielestäni oli substantiivi ja kaksi samaan aiheeseen liittyvää adjektiivia. Siirsit tämän υγιενός -> υγιεινός kerrottuasi ettei el-linkki toimi. Korvasin sen fr-linkillä, mutta ilmeisesti et huomannut. Täältä löytyy myös linkkejä lähteisiin: [[4]] J.Haukela 1. huhtikuuta 2008 kello 17.21 (UTC)

Minulla ei ole nyt haavistustakaan mistä adjektiivista ja substantiivista puhut. Koska sanaa 'υγιενός' ei näy nyt yleensä käytettävän missään,[5] on hyvin perusteltua pitää sitä kirjoitusvirheenä. Koska artikkeli nyt oli merkitty tarkastettavaksi, voitko osoittaa jonkin luotettavan lähteen, kuten sanakirjan, jossa kirjoitusmuoto on. --Mikko Paananen 2. huhtikuuta 2008 kello 19.31 (UTC)

Mihin pyrit

Mihin pyrit lisäämällä artikkeleihin tyhjiä rivejä? Ne eivät tuo mitään lisäarvoa, mutta kasvattavat tiedostoja ainakin vähän. Jos näyttöruutu on rajattu pienelle, tyhjät rivit aiheuttavat lisävaivaa kun teksi ei mahdu kerralla näkyviin. Kaikilla ei edes ole suurta näyttöä.

Onko termi "instrumentti" sinulle jotenkin vastenmielinen ja "musiikki-instrumentti". Miksi poistelet sinänsä aivan asiallisia tekstejä? J.Haukela 13. huhtikuuta 2008 kello 22.44 (UTC)

Tyhjiä rivejä on ennen otsikkoja parantamassa luettavuutta. Varsinkin silloin jos teksti ei mahdu yhdelle ruudulliselle, ei sitä jeesuskaan lue yhdessä pötkössä.

Lainaus Wikisanakirja:Sana-artikkelin_mallista: "Selityksen eteen voi kirjoittaa sanan tyylin tai käyttöyhteyden, mikäli sana ei ole normaalia yleiskieltä (esimerkiksi ”(alatyylinen)” tai ”(kemiassa)”)."

musiikki-instrumentti ei ole tyyliä tai käyttöyhteyttä, eikä tuo tarvitse erityistä käyttöyhteyttäkään. Mitä muuta huilu voisi muka olla. En ymmärrä hirmuista innostusta tunkea vastaavia väkisin väännettyjä asia-yhteyksiä jokaisen sanan yhteyteen, joissa niitä ei edes tarvita. Sinulle on näköjään sanottu tuosta jo aiemmin (Keskustelu käyttäjästä:J.haukela#Sana-artikkelin_malli). Oletko muuten huomannut ettet varsinaisesti omista jokaista muokkaamaasi artikkeli. --Mikko Paananen 13. huhtikuuta 2008 kello 23.35 (UTC)

Tulipa tuosta korjauksestasi [6] tuli mieleen. Tyylin ja erityisen käyttöyhteyden kenttää on käytetty sanakirjassa laajasti rajusti väärin. Tätä yläkäsitteiden merkitsemistä tyylien tilalle ihan arkisissa perussanoissa pitäisi jaksaa perata pois jotta tapa ei laajenisi... --62.236.93.2 28. lokakuuta 2008 kello 14.47 (UTC)

Yläkäsitteitä ei minusta pitäisi merkitä ollenkaan. Lisäksi minua on ihmetyttänyt ovatko esim. eläinlajien nimet (cat) kaikki nimenomaan eläintieteen sanastoa. --Mikko Paananen 28. lokakuuta 2008 kello 15.04 (UTC)

Pois vaan tuollaiset harhaanjohtavat tyyli-ilmaisut arkisista sanoista. --62.236.93.2 28. lokakuuta 2008 kello 15.46 (UTC)

Tyhjiä rivejä tavataan käyttää Wikipedioissa "lähdekielisen" koodinkin välillä jäsentävinä elementteinä lukemisen helpottamiseksi. --Aulis Eskola 6. toukokuuta 2008 kello 19.13 (UTC)

Kyllä Sinä osaat!

Ne tyhjät rivit vain eivät näy missään. Pyritkö kasvattamaan muokkaustilastojasi tekemällä tyhjiä muokkauksia?

huilu?????????????

Mitähän se tarkoittaa kun joku haistattaa huilut? Jos Sinä luulet tietäväsi jonkin kästitteen, niin kaikkien pitää luulla samoin, vai?

Toivon hartaasti voivani pysyä kanssasi asiallisena

J.Haukela 13. huhtikuuta 2008 kello 23.48 (UTC)

No onpa sitä tuon otsikkotasojen säädön lisäksi jo 479 lisättyäkin sanaa kasassa tämän kuun alusta lukien. Kehottaisin kuitenkin katsomaan peliin ennen kuin alkaa muita arvostella turhista muokkauksista.[7] -- Peace&love&harmony -- Mikko Paananen 14. huhtikuuta 2008 kello 00.01 (UTC)

Jospa keskusteltais asiasta täällä Keskustelu Wikisanakirjasta:Tyyli ja käyttöyhteys. Minusta olisi palattava ohjeistettuun käyttöön tai sitten yhteisellä päätöksellä perustellusti muuttaa ohjeita. --Aulis Eskola 6. toukokuuta 2008 kello 19.49 (UTC)

Ystävällisesti

Voisitkohan joskus tyytyä korjaamaan pelkän kirjoitusvirheen laittamatta koko tekstiä sileäksi. Ystävällisesti J.Haukela 6. toukokuuta 2008 kello 18.07 (UTC)

→ Keskustelu käyttäjästä:J.haukela#.22Subtantiivi.22_ja_.22Liityv.C3.A4t_sanat.22. Mikähän tässä on "koko tekstin laittamista sileäksi." --Mikko Paananen 6. toukokuuta 2008 kello 18.10 (UTC)

Re:es-adj

Jooh. Totta olis hekä ollut parempi tehdä toinen malline. Ideana oli, että samalla mallineella olis voinu myös aakkostaa sanat oikeisiin luokkiin. -- Puisque 14. kesäkuuta 2008 kello 18.19 (UTC)

Tein ton es-adj2:n o-loppuisille (bueno, buena) semmoseks, et kaks ekaa saraketta aakkostaa sen, ja kolmannessa on vartalo ilman o:ta. -- Puisque 14. kesäkuuta 2008 kello 18.43 (UTC)

Vielä tosta mallineesta: voisko tota käyttää kaikille espanjan adjektiiveille joissa on maskuliinissa o-pääte ja feminiinissä a-pääte (ja monikossa niihin lisättävä s)? Ja voisko erikseen olla malline esim. -l-loppuisille adjektiiveille joiden suvut ei eora toisistaan mietnkään (natural m/f, naturales m/f)? -- Puisque 16. kesäkuuta 2008 kello 16.38 (UTC)

Öö-ööö, montakohan niitä mallineita tulee. Tapaukset ovat minusta konsonanttiin päättyvä, joka on sekä mask, & feminiinissa sama ja monikossa +es capaz, civil), sitten on jotkut vokaaliin päättyvät, joihin tulee monikossa +s (iraquí, chií, ultravioleta).

Malline:es-adj3:ssa nyt toimivat taivutus kaikille o-vokaalipäätteisille ja laitoin siihen ne muutamankymmentä sanaa inglés, inglesa, ingleses -tyyppistä sanaa jotka päättyvät painolliseen tavuun. Voisikohan tuota hyödyntää jotenkin. --Mikko Paananen 16. kesäkuuta 2008 kello 17.04 (UTC)

Siis ajattelin, että yksi malline olisi o-loppuisille (esmeks largo, larga, largos, largas), joka samalla aakkostaa sanan (tällä hetkellä Malline:es-adj2), toinen aakkostava malline kummassakin suvussa samannäköselle (esmeks nacional m/f, nacionales m/f) ja sitten kolmas aakkostava malline noille és- ja or-loppuisille (esmeks acelerador, aceleradora, aceleradores, aceleradoras). Järkeenkäypää? -- Puisque 17. kesäkuuta 2008 kello 19.35 (UTC)

Eli kävisikö niin, että jaetaan adjektiivit kolmelle mallineelle niin, että es-adj olisi largo/a/os/as-tyyppisille, es-adj2 nacional/es-tyyppisille ja es-adj3 inglés/s/es/as-tyyppisille? Ekaks vaan pitää tietty "tyhjentää" nykyiset mallineet niitä käyttävistä sivuista. -- Puisque 22. kesäkuuta 2008 kello 13.38 (UTC)

Hmmm, aloit varmaan tehdä noin. Olisi se varmaan onnistunut ilman erillisiäkin mallineita, es-adj3 teki jo tuon ja toimi -o/-a ja -és/-esa -päätteisille sanoille, jos siihen lisäsi ylimääräiseksi parametriksi feminiinin viimeisen tavun. Yksinkertaisinta olisi varmaan ollut erottaa siitä kaksi merkkiä alusta aakkostusvihjeeksi. --Mikko Paananen 24. kesäkuuta 2008 kello 22.13 (UTC)

Terve. Koska tätä mallinetta käytettäessähän on oletus, että adjektiivissa on päätteet -o(s) ja -a(s), niin tein väliaikaiseks yksinkertaisemmaks mallineeks noille adjektiiveille tämmösen, johon laitetaan kahteen ekaan parametriin koko sana ilman o-loppua, mikäli sanassa ei ole aakkostuksen kannalta kummallisia aksentteja sun muita (kts. esim. largo). Jos on (esim. bélico), niin kolmanteen parametriin laittaa sit sen aksentillisena ja ilman o-loppua. -- Puisque 1. elokuuta 2008 kello 13.14 (UTC)

Ja ajastukseni on, että aikaa myöten kaikki es-adj:ia käyttävät sivut siirrettäis tohon, joka sitten siirrettäis takas es-adj:iin joka sitten muokataan es-adj4:n mukaseks. Ei tietenkään mikään kiire. -- Puisque 1. elokuuta 2008 kello 21.32 (UTC)

Eikö tuo mene jo liian monimutkaiseksi? Nyt pitää tietää että o-adjektiivien kanssa joissa on aksenttimerkki ei voi käyttää es-adj4-mallinetta, vaan jotain muuta. Koska -í ja -l -päätteisten adjektiivien kanssa pitää käyttää es-adj-2-mallinetta, -le ja -te-päätteisten kanssa es-adj-2-mallinetta, johon lisätään lisäparametriksi 's', -és, -ín, -ón ja -r-päätteisten kanssa es-adj3-mallinetta. Kun en jaksa muistaa noita vaan tein ohjelman joka muotoilee noita artikkeleita. Nyt olisi jo parempi tehdä joku malline jota voi käyttää pysyvästi ja laittaa siihen sanojen muodot vaikka kokonaisina kun kirjoitusvaiva ei ole ongelma. --Mikko Paananen 3. elokuuta 2008 kello 19.41 (UTC)

Nyt soon muutettu tohon yksinkertaistettuun muottiin, eli jos ei oo aakkostuksen kannalta huomioitavia aksentteja sun muita riittää {{es-adj|la|rg}}, mutta jos on aksentteja tms. laitetaan {{es-adj|po|litic|polític}}. -- Puisque 16. syyskuuta 2008 kello 17.32 (UTC)

Pyyntö

Hei, voisitko poistaa tekemäni luokat: Luokka:Tšekin kielen substantiivit-rá, Luokka:Tšekin kielen substantiivit-zá, Luokka:Tšekin sanat-rá ja Luokka:Tšekin sanat-zá. Tshekin aakkostukseen eivät kuulu aksentit. --Dlevej 13. heinäkuuta 2008 kello 18.28 (UTC)

Kerkesin eka. Lällällää... --Skorpion87 13. heinäkuuta 2008 kello 18.58 (UTC)

Kiitos. --Dlevej 13. heinäkuuta 2008 kello 19.11 (UTC)

Saksan verbityypit

Moro. Saksan oppikirjoissa – ne mistä ainakin mä oon oppia ammentanu, unter anderem Mosaik 6 (tesktei ja harjotuksii; Gummerus 2004), Viel Erfolg (kielioppii ja harjotuksii; WSOY 2002) yms.äms.tems.moms. – saksan vahvoja verbejä (eli verbejä joiden imperfekti päättyy konsonanttiin ja part. perf. -en-päätteeseen; geben, gibt, gab, gegeben) kutsutaan vahvoiks eikä epäsäännöllisiks (varmaankin siks, koska ne muodostaa niin valtavan joukon), ja heikkoja ("säännöllisiä", esim. machen, macht, machte, gemacht) verbejä "heikoiks" ja heikkoja epäsäännöllisiä ylläri pylläri "heikoiks epäsäännöllisiks". Ja näin näyttää tekevän myös ainakin englannin Wikisanakirja [8] (tosin näin ei tee saksankielinen [9]...???). Mikä käsitys sul on, nimitetäänkö imperfektissä konsonanttiloppuisia ja part. perf.:ssä en-loppuisia vielä nykyään "vahvoiks" vai "epäsäännöllisiks"? Mul on se käsitys et noit kutsuttais yleisesti viel "vahvoiks", ja "säännöllisiä" "heikoiks" ja vielä denkenin kaltaisia imperfektissä vartaloaan muuttavia (denken, denkt, dachte, gedacht) "heikoiks epäsäännöllisiks".

Sitä paitsi, vartalo- ja vokaalimuutosten perusteella epäsäännöllisiks jäis vaan modaaliset apuverbit eli können, müssen, dürfen, mögen, wollen ja sitten kummajainen wissen (nää kaikki on muuten heikkoja epäsäännöllisii, paitsi että y3p:stä puuttuu t ja yksikön persoonissa on eri vokaalit ku monikossa, er muss/weiß/will/kann, wir müssen/wissen/wollen/können). Ja sittenhän vielä on tää suppletiivinen kummajainen sein (bin, bist, sind, ist, war...), [10], ja heikoiks muuttuneet sekasikiöt joista on olemassa vahvat part. perf.:t (salzen, salzte, geasalzt/gasalzen; melken, melkt, melkte, gemelkt/gemolken).

Joten, olisko kohdallaan heittää noi vahvat verbit omaan, vahvaan luokkaan, pois epäsäännöllisten luokista? Älä hemmetis, kauhee työ muuttaa käytäntöön eessuntaassun, :D mut mietin vaa et vastais mu mielest yleistä nykykäytäntöä ja olis siten järkevämpi. Nää ihan perusverbit eli heikot säännölliset (machen) vois jättää sikseen ilman omaa luokkaa "säännölliset verbit" ja denkenin kaltaisille vois olla luokka heikot epäsäännölliset verbit? Käykö ollenkaan järkeen? -- Puisque 1. elokuuta 2008 kello 21.49 (UTC) PS. laitoin saman skorpparille

keskustelkaamme asiasta täällä -- Puisque 3. elokuuta 2008 kello 17.17 (UTC)

Espanjan esimerkkilauseet

Moi, viitsisitkö kääntää esimerkkilauseen kun lisäät sellaisen. Näin me vähemmän espanjaa taitavatkin voidaan ymmärtää esimerkkilauseet ja oppia niistä. --Hartz 27. lokakuuta 2008 kello 20.32 (UTC)

OK. --Mikko Paananen 27. lokakuuta 2008 kello 20.34 (UTC)

otsikkomallineet

Moi, mitä tarkalleen ottaen meinasit kun sanoit "hitosti virheitä" [11]? Ainahan ne voi korjata... vai?? -- Puisque 17. joulukuuta 2008 kello 13.33 (UTC)

Ainakin sanoissa cuestión, nuera, suegro, suegra, cuñada oli otsikkona englanti. Virheprosentti vaikuttaa aika suurelta, kun mallineeseen =es= viittaa alle sata sivua, niistäkin osa muiden mallineiden kautta.

Onko näitä enemmänkin tarkoitus 'korjailla' käyttämään ko. mallineita. Ja onko tästä muutoksesta mainittu jossain. Nyt se vaikuttaa hiukan erään käyttäjän keksinnöiltä aiemmin. --Mikko Paananen 18. joulukuuta 2008 kello 09.08 (UTC)

Ach so. Juu, tekevälle sattuu. No siis en mä ensisijaisesti jaksais lähteä kaikkia muuttamaan vaikka niinkin oon monissa kohdin tehnyt, helpotan/nopeutan vaan omaa uusien sivujen luomista. Kun malline kuitenkin näyttää saman tekstin kuin mitä kokonaan käsin tekisi, niin ei kai se ole kovin paha rike käytäntöön nähden..vai? Alkuun ajatuksena oli kyllä ehdottaa Sumppilassa ranskan wikisanakirjan mallisia mallineilla tehtyjä kuvaotsikoita, ei nyt ehkä ihan täsmälleen samannäköisiä kuin täällä (etymologia, ääntäminen, jne.), mutta kuitenkin sellaisia että otsikot hieman paremmin erottelisi artikkeliosioita. -- Puisque 18. joulukuuta 2008 kello 16.56 (UTC)

Malline:fr-refl-s

Miksei refl. kelpaa? Sehän kun kuitenkin on refleksiivinen, ja tuo lyhenne nyt vielä aukeaa käyttäjälle edes jotenkin. Prnl. on kyllä musta aika vaikeesti aukeava lyhenne... -- Puisque 25. kesäkuuta 2009 kello 19.55 (UTC)

Jostain syystä ne ovat luopuneen romaanisissa kielissä niistä. Esim. fr.wiktionaryssa on "lamenter: pronominal 1er groupe (conjugaison)", samoin espanjan DRAE käyttää tuota lyhennettä prnl. ja sanoo että "verbo reflexivo" perinteinen muoto. Mietin muuten DRAE:a lukiessani pitkän aikaa mitä sen sanojen yhteydessä oleva lyhenne "U. t. c. prnl." tarkoittaa. Siksi olisi parempi käyttää muuallakin tuota lyhennettä, mieluiten selityksen kanssa, se auttaa ymmärtämään oikeitakin sanakirjoja. --Mikko Paananen 25. kesäkuuta 2009 kello 20.04 (UTC)

Ok, Laitoin noihin mallineisiin linkin kielioppiin, mikä vissii vähä selventää asiaa. -- Puisque 25. kesäkuuta 2009 kello 20.13 (UTC)

Mallineiden luokittelu

Moi, muistathan laittaa mallineet ainakin tähän luokkaan, jotta ne ei huku.[12] -- Puisque 27. kesäkuuta 2009 kello 13.55 (UTC)

Pikkumuistutus

Morjesta, aloin korjata noita mallineita ny takasin (sanaluokkaotsikot pois).[13] -- Puisque 11. heinäkuuta 2009 kello 20.33 (UTC)

Joo, muy bien. Voisikohan noita taivutusmuotoja tehdä sillain ettei siihen tarvitsisi joka kielelle ihan sataa mallinetta. Tarvitaanko esim. erikseen fi.ind.i.y1, fr.ind.i.y1, es.ind.i.y1? --Mikko Paananen 11. heinäkuuta 2009 kello 21.01 (UTC)

Njaa. Laittamalla ton switch-toiminnon vaikka kokeilumallineeseen v-taivm vois vaikka kokeilla, miten homma onnistuis. Tosin säännöllisten verbien tiettyihin muotoihin, jotka on aina samat ja monta muotoa (esim. ranskan 1-konjugaation -e; parle), vois säilyttää. -- Puisque 11. heinäkuuta 2009 kello 22.02 (UTC)

Teen siis ton mallineen v-taivm, mut olkoon se vielä kokeilumalline. -- Puisque 11. heinäkuuta 2009 kello 22.05 (UTC)

Tai toisaalta: onkohan loppujen lopuksi mielekästä edes kirjottaa, mikä muoto on kyseessä, jos se selviää perusmuodon sivulta tai ko. sanan taivutusliitteestä? -- Puisque 11. heinäkuuta 2009 kello 22.17 (UTC)

Tuossa on nyt suomea varten fi-v-taivm, siinä on switch-toiminnoissa indikatiivi, preesens ja imperfekti ja sit persoonat. (esim. valitan, {{fi-v-taivm|v|alitan|valittaa|ind|p|y|3}}) -- Puisque 13. heinäkuuta 2009 kello 03.39 (UTC)

Jeee. Pienen puurtamisen jälkeen sain siihen tungettua preesensin partisiipitkin ja -minen-loppuiset muodot (tekeminen). Eli näyttää siltä, että ohjeet mukaan, ni suomea varten vain yksi malline riittää. :) -- Puisque 13. heinäkuuta 2009 kello 03.39 (UTC)

Mallineella fr-v-taivm voi nyt tehdä sivuja sekä säännöllisisten että epäsäännöllisisten verbien taivutusmuodoista, siihen sisältyy kaikki muodot. -- Puisque 6. toukokuuta 2010 kello 19.08 (UTC)

Etymologiat

Moi! Noista lukusanojen etymologioista sen verran, että rekonstruoidut muodot olivat oikein ainakin noissa muutamassa mitä pystyin tässä tarkistamaan, kantakieli vain oli väärä. Uralilaiseksi oli väitetty sanoja, jotka on rekonstruoitu vain suomalais-ugrilaisen kantakielen tasolle. Itsekään en sitä tässä tajunnut heti, mutta voin vedota siihen, että minun pitäisi olla jo nukkumassa. :) Laitan itselleni nyt jonkun muistilapun, että käyn nuo lukusanat läpi, kunhan palaan opiskelujen pariin. --Hanna V 26. heinäkuuta 2009 kello 18.10 (UTC)

Vähän aikaa sitten oli lehdissä juttua suomen vanhimmista sanoista, kantauraliin asti on saatu johdettua vain ~150 suomen sanaa, luvuista mainittiin erikseen että vain 'kaksi' ja 'viisi'[14] Siksi tuo kaikkien lukusanojen merkintä kantauralilaiseksi on melkoisen epäilyttävää. --Mikko Paananen 27. heinäkuuta 2009 kello 21.14 (UTC)

No niin. Nyt on korjattu. Muodot olivat oikein, mutta kantakielet väärät. --Hanna V 15. syyskuuta 2009 kello 18.13 (UTC)

Löysin tuollaisen gradun jossa on lopussa liitteenä ilmeisesti kaikki kantauraliin johdetut sanat. --Mikko Paananen 15. syyskuuta 2009 kello 18.48 (UTC)

Malline:Linkous

NYT SAAT LUVAN PALAUTTAA MALLINEEN LINKOUS TAKAISIN TÄLLÄ SEKUNNILLA SENKIN AASI!!!!!!!!!!!!!--[[Käyttäjä:Sentree|Sentree]] '''[[Keskustelu käyttäjästä:Sentree|MARIZE]] 21. elokuuta 2009 kello 16.18 (UTC)

Menisitkö leikkimään johonkin muualle. Ktos. --Mikko Paananen 21. elokuuta 2009 kello 19.45 (UTC)

Käyttäjä:Sentree

Heippa! Wikipedian puolella päädyimme ratkaisuun, että käyttäjä Sentree estettiin ikuisesti häiriköinnin ja monen monen muun syyn takia. Varmaan tiedätkin tapauksen, kun sama henkilö riehunut täälläkin ajoittain. Joten varmaankin kantsii tuo [15] kolmen kuukauden esto laittaa myös ikuiseksi. Terv. --Ville Siliämaa 9. marraskuuta 2009 kello 22.46 (UTC)

Neuvoa kysymässä

Hei! Kokeilin muokata yhtä vähemmän tärkeää sivua eli sivua hevonkuusi, koska en vielä oikein osaa täällä kaikkia kikkoja enkä paljon muutakaan. Olisitko ystävällinen ja katsoisit tuota sivua ja korjaisit sen oikeanlaiseksi. Samoin kysyisin heteka-sivusta. Tuliko liikaa selityksiä? Ja miten kuvia voi tänne liittää? Saisin näistä oppia eteenpäin, jos ehdit jossain välissä minua valistaa ja minua ei nyt noiden muokkausten takia lähetetä vielä hevonkuuseen. :-) Kiitos! - Spektri 26. tammikuuta 2010 kello 21.25 (UTC)-- Kuvienlisäysmahdollisuus taisikin olla vain pois päältä. - Spektri 26. tammikuuta 2010 kello 21.39 (UTC)

Minusta tuossa hetekassa ei tarvitse noin yksityiskohtaista selvitystä, siitähän on artikkeli Wikipediassa.

Tuossa hevonkuusessa on aika erikoisia synonyymejä mukana. huitsin Nevada, hevon kuusi ja siellä missä pippuri kasvaa ovat mielestäni aika yleisiä, mutta käytetäänkö missään litaniaa "nimettömässä tavernassa jossain ei-missään keskellä Eurooppaa" (Google paljastaa yhden blogipostauksen). perähikiä ja susiraja voisivat olla ihan perusmuodoissa. Jos noita on kovin pitkä lista erikoisia, ne voisi siirtää liitteeksi, täällä on aikakin jo Liite:Vuonna miekka ja kirves. --Mikko Paananen 26. tammikuuta 2010 kello 21.53 (UTC)

Tikkari

Hei! Mikäs tuossa nyt on ongelmana? Tikkari kyllä tarkoittaa puhekielessä myös penistä. Vaaditko esimerkiksi luotettavampaa lähdettä? --Ville Siliämaa 14. helmikuuta 2010 kello 00.12 (UTC)

→ Wikisanakirja:Kahvihuone#Slangisanojen_lisäysperusteet Kommentin jätti Mikko Paananen (keskustelu - muokkaukset).

hh,,,h,hh,mhmhmh

älä bannaa mua --Hahhahheooo 15. helmikuuta 2010 kello 20.40 (UTC)

144 000. artikkeli

Tiedätkö mikä mahtoi olla 144 000. artikkeli, jotta sen voi lisätä Ajankohtaista-sivulle? Depressing November 5. huhtikuuta 2010 kello 17.12 (UTC)

chilometro oli näköjään 144 007., joten israeliano oli 144 000. --Mikko Paananen 5. huhtikuuta 2010 kello 17.16 (UTC)

Lisäsin listaan. --Mikko Paananen 5. huhtikuuta 2010 kello 17.17 (UTC)

Ranskan aakkostus

Moi! Kun käytät noita mallineita fr-verbi-1, -2, -3 tai -epäs, niin aksentillisien sanojen kohdalla tosiaan ei tarvitse käsin kirjoittaa luokkaa,[16] koska kun mallineeseen syötetään aksentiton kirjoitusasu, sana aakkostuu oikein. -- Puisque 26. huhtikuuta 2010 kello 23.48 (UTC)

takaliite vs. suffiksi

Kenen mukaan tuo takaliite on "kömpelö käännetty nimi" suffiksille? Kielitoimiston suositus tms.? Nimisana ja laatusana ehkä ovat paljon harvemmin käytössä kuin substantiivi ja adjektiivi, mutta en sanoisi samaa etu- ja takaliitteestä (omissa koulukirjoissa parin vuoden takaa noita ainakin käytetään). -- Puisque 29. toukokuuta 2010 kello 15.45 (UTC)

Samalla kyllä muuttaisin kaikki luokatkin suffiksi- prefiksiluokiksi (Suomen kielen etuliitteet --> Suomen kielen prefiksit), enkä jättäisi hommaa "kesken" tuon mallineen jälkeen. Myönnetään, itsellänikin on iha tuhottomasti keskeneräisiä projekteja, :D mutta eniveis... -- Puisque 29. toukokuuta 2010 kello 15.51 (UTC)

Kuulostaa itse väännetyltä termiltä. http://fi.wikipedia.org/wiki/Suffiksi lienee suomeksi "jälkiliite" tai "pääte". Ei Iso kielioppikaan tuollaista tunne. Suffiksi siellä kyllä on[17] --Mikko Paananen 29. toukokuuta 2010 kello 16.23 (UTC)

Ok, itse olen kyllä törmännyt siihen tuon tuosta. (Btw, pieni tarkennus: pääte ei ole sama kuin suffiksi, suffiksi on mikä tahansa perään lisättävä, pääte on sen alalaji, muita alalajeja ovat mm. johdin. Juu. Kunhan tarkensin.) :) -- Puisque 29. toukokuuta 2010 kello 17.22 (UTC)

Löytyykö tälle "Takaliitteelle" jostain yksikäsitteinen määritelmä? --Mikko Paananen 29. toukokuuta 2010 kello 17.27 (UTC)

En löydä mistään "virallisesta" lähteestä, muistan tosiaan vaan törmänneeni siihen koulukirjoissa. Juuh..voi sen muuttaa suuffiksiksi tai jälkiliitteeksi... Anyways, mie meen, mukavaa viikonloppua. :) -- Puisque 29. toukokuuta 2010 kello 17.33 (UTC)

No niin vähän ajattelinkin. Netissä sitä ei juuri näe kieliopillisissa yhteyksissä, lähinnä puhutaan jostain numerosarjojen tms. koodien osista. Joidenkin laitteiden kokoamisohjeita löytyy kanssa. --Mikko Paananen 29. toukokuuta 2010 kello 17.39 (UTC)

AO 1990?

Moi, en tajua tota lyhennettä. Jos kirjoittaisit auki, tai ainaki linkittäisit johonkin asianmukaiseen liitteeseen tai Wikipedia-artikkeliin. Kiitos. -- Puisque 19. elokuuta 2010 kello 07.25 (UTC)

w:pt:Acordo Ortográfico de 1990. Ei ole edes suomenkielisessä Wikipediassa. Pitäisi varmaan tehdä joku liite joka selittäisi asiaa. --Mikko Paananen 19. elokuuta 2010 kello 15.43 (UTC)

Tai tehdä artikkeli AO 1990 (Portugalin kielen lyhenteet) ja artikkeliin linkki, esim.: EKI --Pjr 16. joulukuuta 2010 kello 18.49 (UTC)

Valuutat ja rahayksiköt

Moikka taas. Täällä on ollu noita luokkia nimellä rahayksiköt jo aiemmin, joten pitäydyttäisiinkö siinä?

Tainno toisaalta...koherenssin nimessä valuutta kait olisi parempi, kun "rahayksikkötunnukset" tuntuu tosi kankealta. -- Puisque 21. elokuuta 2010 kello 13.10 (UTC)

Yhteys-mallineen muokkaus tähän suuntaan

Moikka. Eli oon luonut tommosen mallineen, johon voi syöttää minkä tahansa sanan mihin tahansa viidestä sarakkeesta. Kieli tulee siinä parametrista k=kieli ISO-tunnuksella tai isolla genetiivissä (k=fi, k=sv, k=pt TAI k=Suomen, k=Ruotsin, k=Portugalin jne.). Siihen saisi sisällytettyä mitä tahansa tekstiä, eli se toisi vähän valinnanvaraa sulkeissa olevaan erikoisala-, tyyli- tai ylipäätään käyttöyhteysrepertuaariin ilman että se automaattisesti aakkostaisi sanaa mihinkään luokkaan parametrin sisällön perusteella. K-parametrissa kun on se kielitunnusvaihtoehto, mikä hiukan nopeuttaa naputtelemista. Miltä vaikuttaa? -- Puisque 23. elokuuta 2010 kello 14.19 (UTC)

Heippa taas. Niin sää et tainnu aikonaan vastata mitään, mutta haluisin silti sun näkemyksen. Laitoin asian Kahvihuoneeseen.[18] (Tiedän, olis pitäny jo aiemmin...) -- Puisque (keskustelu) 18. maaliskuuta 2012 kello 05.18 (UTC)

заводиться

Hei, oletan sinun osaavan venäjää, koska olen huomannut sinun kääntävän paljon venäjänkielisiä sanoja. Siksi ajattelinkin pyytää sinulta apua. Sanalla заводиться on ilmeisesti useampi merkitys, mutten tiedä venäjästä yhtikäs mitään, joten joku toinen saa tarkistaa sen. Asiasta aloitettiin pienimuotoinen keskustelu. Depressing November 5. lokakuuta 2010 kello 13.56 (UTC)

sv-subs

Moi!

Jep, teen käyttöohjeet. -- Frous 5. joulukuuta 2010 kello 18.12 (UTC)

Otsikot sivumuokkausikkunassa

Moi!

Kun on näköjään tullut tämmöinen uutuus, niin miten sitä saisi ja kuka saisi muokattua niin, että otsikkotekstin ympärille ei jäisi välilyöntejä (===_otsikko_===)? Eihän tuosta kait mitään haittaa ole, mutta vähän turha, kun muokkauksessa otsikko näyttää aika selkeältä ilmankin välilyöntejä... -- Puisque 16. joulukuuta 2010 kello 15.19 (UTC)

Missäs tuollaiset saa? Saako jostain otsikot automaattisesti? Minulla ei ainakaan näy? --Mikko Paananen 18. joulukuuta 2010 kello 21.23 (UTC)

Nytkin kun kirjoitan tätä tekstiä tähän, tuossa kirjoitusboksin yläpuolella, "Muokataan osiota" -tekstin alla on tekstinmuokkaustyökaluja. Klikkaa "Laajennettu". -- Puisque 20. joulukuuta 2010 kello 21.15 (UTC)

Olin näköjään piilottanut koko palkin. Edit toolbar lienee ominaisuuden nimi. En kyllä tiedä voiko sitä muuttaa mitenkään, koska se minusta tulee tuolta [19]. Koodi näyttää sen verran sotketulta ettei siitä ota tarkemmin selvää. --Mikko Paananen 23. joulukuuta 2010 kello 14.48 (UTC)

Jumi koneessani?

Nyt kun osuin samaan aikaan koneelle, kun sinä teit paljon muutoksia, huomasin korostuneesti, että koneessani täytyy olle jotakin hämminkiä.

Minä näen toisesta ikkunasta, että sinä välillä tallentelet monia muutoksia sinä aikana, kun minä vain hakkaan tallennus-nappia eikä artikkelini tartu palvelimelle.

Heitän vielä pari sanaa testiksi tähän --- edeltävä viestini tallentui heti. --81.19.115.130 11. helmikuuta 2011 kello 20.58 (UTC)

Tulipas muuten mieleen että käytätkö mahdollisesti kaapelimodeemia tai HomePna-yhteyttä. Нiille pätkiminen on melkein ennemmin sääntö kuin poikkeus. Tässä tapauksessa valitus helpdeskiin voi auttaa, jos siellä on ketään viikonloppuna paikalla. --Mikko Paananen 11. helmikuuta 2011 kello 21.16 (UTC)

Täällä päässä on jäykkä kuituyhteys, jota käytän tällä hetkellä ilmeisesti täysin yksin. --81.19.115.130 11. helmikuuta 2011 kello 21.18 (UTC)

Ei auttanut proxyn poisto Firefoxissa. Nyt kokeessa vanha IE... --81.19.115.130 11. helmikuuta 2011 kello 21.35 (UTC)

Artikkelimuutos ei tallennu tällä IE:lläkään. Josko tämä keskustelukommentti. --81.19.115.130 11. helmikuuta 2011 kello 21.39 (UTC)

Toisella koneellakaan ei tahdo millään tallentua mitään. Voiko paikallinen palvelin tai palomuuri tehdä joteskin tällaisia temppuja juuri tässä käytössä?! Nyt palasin peruskoneelleni ja sain äsken taas viestiä takkuisesti tallennettua (IE). Tämä viesti tulee Firefoxilla. --81.19.115.130 11. helmikuuta 2011 kello 22.13 (UTC)

Artikkelin rakenne

Minulle on epäselvää artikkelin rakenteeseen liittyvä osioiden järjestys eli sijoitetaanko Liittyvät sanat ennen vai jälkeen Käännöksiä. Katselin Tarkkailulistaa ja huomasin että olet muuttanut artikkelissa toimitalo Liittyvät sanat Käännösten jälkeen. Sivulla Wikisanakirja:Sana-artikkelin malli osiossa Artikkelin syntaktinen kuvaus Liittyvät sanat ovat ennen käännöksiä. Minulle on aivan sama kumpaa tapaa käytetään, mutta kirjoittaisin omat tekeleeni mieluusti vakiintuneen tavan mukaisiksi. Siispä kumpi järjestys on vakiintunut ja pitäisikö ohjetta päivittää? Havaintojeni mukaan kumpaakin järjestystä näkyy käytettävän.Sanastaja 6. kesäkuuta 2011 kello 06.52 (UTC)

Huh, ohjeen järjestys on näköjään muuttunut tuollaiseksi Puisquen joulukuun 28. päivän muokkauksessa[20]. En pidä tätä järjestystä oikein järkevänä, jos sanaan liittyviä yhdyssanoja on paljon (esim. verkko) kuten olen niitä lisäillyt. Taidan muuttaa ohjeen järjestyksen vanhaksi koska tuosta ei ole ollut mitään keskustelua missään. En ollut muuten tietoinen tästäkään muutoksesta:[21]. Ohje näyttää elävän nopeammin kuin sitä ehtii perehtyä. --Mikko Paananen 6. kesäkuuta 2011 kello 07.32 (UTC)

Käyttäjä:Asian tuntiij

Moikka, viitsisitkö vilkaista otsikon käyttäjän muokkauksia. IMHO ne ovat melkoista sotkua ja kaipaisivat ylläpitäjän puuttumista. Sama käyttäjä on estettynä Wikipedian puolella väärän tiedon lisäämisestä ja pelleilymuokkauksista. --Otrfan 30. kesäkuuta 2011 kello 17.10 (UTC)

Syytös on epämalkallinen ja vastuuton, Wikisanakirjan etusivullakin mainitaan sen slangisanakirjallisuudesta, Wikipedian puolella esto tuli siitä, että ylläpitäjä ei huomannut oikeassa reunassa juttua huumesavukkeen vaarallisuudesta tupakkasavukkeisiin, joka ei siis lainsäädännöllisesti ole huumetta. Olen lisännyt kaikkien huumesanojen slangimerkitykset tänne, jopa vielä erään toisen käyttäjän (ei Otrfan itse) pyynnöstä, ja kirjannut slangimerkitykset eri huumeiden nimikkeistä ylös, tänne, eikä Otrfan ilmeisesti viitsinyt ilmoittaakaan syytöksimälleen käyttäjälle tästä valituksesta. Otrfanin kommentti on häiritsevä. -Asian tuntiij 30. kesäkuuta 2011 kello 17.18 (UTC)

Keskustellaan käyttäjästä käyttäjän omalla sivulla: Keskustelu käyttäjästä:Asian tuntiij --Aulis Eskola 1. heinäkuuta 2011 kello 21.30 (UTC)

Merkityksistä

Miksi sensuroit nisti-sanan monikon atessiivimuodon ja narkomanian esiintymismerkityksen? -Asian tuntiij 3. heinäkuuta 2011 kello 21.36 (UTC)

"Narkomaniassa oleva" ei ole suomea, vaikka siinä suomen sanoja onkin peräkkäin - sellaista ilmaisua ei käytetä. Taivutusmuotoja ei yleensä esitetä suomen sanoista kuin joissakin erikoistapauksissa. --Aulis Eskola 4. heinäkuuta 2011 kello 21.38 (UTC)

Mainitsin siitä täällä: Keskustelu_käyttäjästä:Asian_tuntiij#Sotkemista. Sana "nisteillä" määritelmänä oli siis "oleskella narkomaniaa, eli olla sitä pitemmän aikaa, tai harrastuksellisesti " ja nisti-sana monikon "atessiivimuoto". --Mikko Paananen 4. heinäkuuta 2011 kello 21.44 (UTC)

Poistelit sitä samaa kaikissa sanamuodoissa, joita tarjosin... taitaapi olla kyseessä merkityksen kerronnan estäminen, eikä lauseen huono sanajärjestys. -Asian tuntiij 4. heinäkuuta 2011 kello 22.10 (UTC)

Tässähän oli siitä samasta kysymys, joka on käsittelyssä sivullasi: "oleskella narkomaniaa" ei ole suomea. Tarkimmin asiasta keskustelusivullasi... --Aulis Eskola 4. heinäkuuta 2011 kello 22.23 (UTC)

Yhteys-mallineesta

Moi, niin miltä toi mun tekemä versio yhteys-mallineesta vaikuttaa? -- Puisque 17. elokuuta 2011 kello 03.08 (UTC)

Poistoäänestykset

Moi, niputin samankaltaisia sivuja yhteiseen äänestykseen. -- Puisque 17. elokuuta 2011 kello 18.10 (UTC)

X:n kielen sanat-qu

Moikka. Hei onko ihan mielekästä aakkostaa sanoja q-kirjainta pidemmälle, kun käytännössä kielessä kun kielessä 99,9999 % q-alkuisista näyttäis olevan nimenomaan qu-alkuisia? Viedäänkö asia Kahvihuoneeseen? Siellä siitä olikin keskusteluntynkää joku ikuisuus sitten, mutta asia tais tyssähtää. (Juu myönnetään, ei monessa munkaan tekeleessä tai muokkaustavassa oo aina mieltä.)

Ihan näin vaan tuli mieleen, kun oot roudannu kaikki espanjan ja italian adverbit samaan luokkaan, mutta 2009 loit espanjan q-luokan,[22] vuosi sitten portugalin qu-luokan[23] ja viime maaliskuussa loit ton italian qu-luokan uudestaan,[24] niin... niin ajattelin vaan että tästä johtuva looginen pääsääntö vois olla että sanat aakkostetaan tarkemmin jos luokat kasvaa kohtuuttoman suuriksi.

Esimerkkejä: Englannin sanat-q, Espanjan sanat-q, Italian sanat-q, Portugalin sanat-q, Ranskan sanat-q, Ruotsin sanat-q, Suomen sanat-q.

(Vai loitko noi qu-luokat epähuomiossa?) -- Puisque 23. elokuuta 2011 kello 21.15 (UTC)

Aika erikoista että yhden ainoan kirjaimen kohdalla pitää tehdä tuollainen poikkeus, kun kaikki muut sanat lajitellaan kahden alkukirjaimen mukaan. Noita luokkia olen luonut sitä mukaan kun on ollut tarpeen. --Mikko Paananen 24. elokuuta 2011 kello 05.41 (UTC)

Niin no ei prepositioitakaan ole aakkostettu pääluokkaa pidemmälle, koska kussakin luokassa olisi yksi tai max sanaa. Jos kerta olet englannin q-sanat sanat aakkostanut kirjaimen verran pidemmälle, niin mikset samoin aakkosta vaikkapa espanjan adverbeja edes yhden kirjaimen verran? Niitähän on ajan mittaan kertynyt aika mukava satsi. (adjektiivimallineen switch-toiminnollahan ab-, ac-, al-, an-, am-, jne. -alkuiset saa aakkostumaan täsmälleen oikein a-luokan sisälle, vaikka ekassa aakkostussarakkeessa olisi a ja jokin muu kirjain) Niin logiikkaa nyt vain koetan hakea takaa. :) Yst. terv. -- Puisque 25. elokuuta 2011 kello 23.08 (UTC)

En nyt ymmärrä miksi juuri tietyillä kirjaimilla alkavat sanat pitäisi lajitella erilailla kuin kaikki muut ja millä kriteereillä nuo kirjaimet valitaan. Näköjään kaikki espanjan äksällä alkavat sanat on laitettu samaan luokkaan ensimmäisen kirjaimen mukaan ja ranskan äksällä alkavat eri luokkiin. Ja pitäisikö englannin co-alkuiset sanat pitäisi lajitella jotenkin tarkemmin kun niitä on paljon. Miten tuollaiset arvotut säännöt voi muistaa uusia artikkeleita luotaessa.

En tiedä miten tuo adverbien lajittelu tuohon liittyy. Romaanisissa kielissä niitä ei kovin usein käytetä vaan sanoittaisiin esim. con sinceridad. Espanjan adverbejä on jotain 300. Normaalisti kahden ensimmäisen kirjaimen mukaan jaettuna luokkia pitäisi teoriassa tehdä 26*26 = 676, joten kovin moneen luokkaan ei tulisi enempää kuin 2-3 sanaa. Muutenkin vaikuttaa siltä että sanaluokkien mukaan lajiteltujen sanojen luokat jäävät lojumaan halutut luokat -sivulla kun kukaan ei viitsi niitä tehdä. --Mikko Paananen 27. elokuuta 2011 kello 13.05 (UTC)

Crosswiki spammer

Hi Mikko Paananen. I don't know where I need to ask this, so that's why I'm asking you. Could you please block user Parrishcartwright locally for infinity? This user is a crosswiki spammer; I globally locked many spam accounts yesterday (see m:Special:Log/Trijnstel). This one is a non-sul account (see here) and I'm therefore unable to lock it. Thanks in advance for your help! Kind regards, Trijnstel 21. lokakuuta 2011 kello 11.54 (UTC)

Never mind. Vituzzu already blocked it. Trijnstel 21. lokakuuta 2011 kello 12.02 (UTC)

Luokka:Baliledon kieli

Hi. Could you tell me what language is represented by Luokka:Baliledon kieli? What is its ISO code? Thanks a lot, Malafaya 29. marraskuuta 2011 kello 20.19 (UTC)

I have not idea if the language even has an ISO code. It's a Central Malayo-Polynesian language spoken on the Island of Sumba in Indonesia. There's only a one word, which seems to be the same on all Polynesian languages. --Mikko Paananen 29. marraskuuta 2011 kello 20.37 (UTC)

Thanks, Mikko. Malafaya 29. marraskuuta 2011 kello 21.56 (UTC)

Anatomia

Is Luokka:Koven kielen ruumiinosat supposed to be moved to Luokka:Koven kielen anatomian sanasto (because of what I guess to be written at Luokka:Ruumiinosat)? Thanks, Malafaya 12. tammikuuta 2012 kello 16.28 (UTC)

Yes, as well as other categories in Luokka:Ruumiinosat (body parts). Category name is ill-defined and no one exactly knows what organs are "parts of body" and are in example internal organs included. --Mikko Paananen 12. tammikuuta 2012 kello 17.00 (UTC)

Thanks. So what is wrong now at Luokka:Koven kielen anatomian sanasto? Some template is missing? Malafaya 12. tammikuuta 2012 kello 17.10 (UTC)

Not all language codes are listed in templates, I'll add it. --Mikko Paananen 12. tammikuuta 2012 kello 17.11 (UTC)

I'll take note of what you do, for future needs :). I see you removed the anatomy categories from mata. No use for the category I created now. Malafaya 12. tammikuuta 2012 kello 17.12 (UTC)

Well, I'm not sure which languages on page mata are real or relevant. It seems most of them are closely-related languages spoken on Polynesian islands, some of them by few thousand speakers. I doubt we'll ever find second word of those languages. --Mikko Paananen 12. tammikuuta 2012 kello 17.18 (UTC)

Yeap, we also have that problem in pt.wikt. A user of ours copied page mata from here and we have the same set of rare related languages there. Malafaya 12. tammikuuta 2012 kello 17.35 (UTC)

Hi again! Could you please add vo = Volapük to the language names cases template, please? BTW, why don't you guys add at least an interwiki link to categories here? It's usually difficult for non-Finnish speakers detect what categories are what and do that. With an interwiki link, it would be possible to add Finnish links to other Wiktionaries. Malafaya 13. tammikuuta 2012 kello 15.27 (UTC)

'vo' added. I have no idea why no one bothers to add interwiki to categories :) .. --Mikko Paananen 13. tammikuuta 2012 kello 15.32 (UTC)

OK, I'll do my best :). I just detected categories for days of the week. Malafaya 13. tammikuuta 2012 kello 15.35 (UTC)

Monikoista

Moro. En oo tsekannu, ootko noita monikkomallineita lisännyt enemmänkin suomen sanojen artikkeleihin, mutta eniveis.[25] Näkisin monikkomuodon ilmoittamisen sanarivillä järkeväksi vaan, jos sanalla on yksiköö ja monikko, kuten ranskassa ja englannissa. Suomen sivuilla on jo taivutustaulukotkin, josta näkyy kaikki muodot, niin toi on vähän turhaa toistoa. (Nojoo, busted, saksan substantiivienkin artikkeleissa sen monikon vois periaatteessa jättää vaan siihen taulukkoon.) Mutta kuitenkin, esteettisesti vähä rasittava lisä. -- Puisque (keskustelu) 8. maaliskuuta 2012 kello 06.01 (UTC)

Olen jaksanut laittaa niitä lähinnä sanoihin joissa on astevaihtelu. Monikostahan näkee suoraan sen, onkosenyt, heikkoasteisen vartalon, joka on yleisesti sama kaikilla umpitavuisilla muotoilla. Monikosta näkee siten samalla genetiivinkin ja paikallissijoista ainakin yksiköt, kun vaihtaa vain päätteen. --Mikko Paananen (keskustelu) 8. maaliskuuta 2012 kello 18.47 (UTC)

Mmmm. Tossa on järkeä, että heti kättelyssä näkyy muoto, jonka avulla pääsee jyvälle koko taivutusparadigmasta. Mutta suomen kohdalla toi nimenomainen monikkomalline ontuu aika pahasti, koska mun käsittääkseni taivutuskaavio aloitetaan suomen kohdalla nimenomaan yksikön genetiivistä. (Vrt.: saksan substantiivienkin taulukoiden järjestys on nimenomaan nom, akk, dat, gen, koska sitä käytetään kouluissa nykyään kaikkein eniten ja on tietääkseni yleistymässä kovaa vauhtia saksalaisessakin lingvistiikassa.)

Ja ömmm. Niin, miks niitä ekoja muotoja edes tarvitsee mainita heti otsikon kyljessä, jos vähän alempana näkyy helvetin iso ja selkee taivutustaulukko, astevaihteluineen kaikkineen? :) -- Puisque (keskustelu) 9. maaliskuuta 2012 kello 02.23 (UTC)

Italian kansalaisuussanat

Moi, miks poistit luokan? Heittäisin villin veikkauksen, että ajatuksesi oli, että "turha tehdä" erikseen kansalaisuussanaluokkaa, kun suurinta osaa ellei peräti kaikkia adjektiiveja käytetä substantiivisesti ilmaisemaan kansallisuutta, mutta mä näkisin, että erikseen substantiivi-otsikolle ja siten substantiiviluokalle olisi tilaus, koska kuitenkin on kyse eri sanaluokista. -- Puisque (keskustelu) 9. maaliskuuta 2012 kello 05.04 (UTC)

Joo. Luokka on 1:1 päällekkäinen adjektiivien kanssa, ja suurimmalta osin kielten nimien. Adjektiiveina ne on luokiteltu ja luokassa on nyt 83 sanaa, mutta substantiiveja on luokiteltu yksi. --Mikko Paananen (keskustelu) 9. maaliskuuta 2012 kello 11.57 (UTC)

mata

Moro, miks poistit aakkostusmallineet? Jos haluut saada luokituksen noille ruumiinosasanoille, ilman mitään dorkaa (anatomia)-tekstiä sanarivillä ja että sanan kielensisäiset luokat tulee epäjärjestykseen, se onnistuu +luokalla, sen laitat määritelmän perään (se ei siis luo mitään näkyvää tekstiä), helppoa ku heinänteko. :) -- Puisque (keskustelu) 11. maaliskuuta 2012 kello 11.46 (UTC)

Yksiköt vs. SI-yksiköt

Moro, viittaan tohon luokkaan. Kaikkien muiden kielten grammat, kandelat sun muut sisältävät luokat on nimetty yksiköt-nimellä. Kumpi on kielellisempi tai mututuntumalta parempi ilmaisu? -- Puisque (keskustelu) 18. maaliskuuta 2012 kello 10.32 (UTC)

Kai ne voisi suoraan "yksiköihin" laittaa. Muita kuin SI-yksiköitä on vähän, mutta luokkaa on tuskin tarve jakaa. --Mikko Paananen (keskustelu) 18. maaliskuuta 2012 kello 19.23 (UTC)

Diodi

Tuota noin Mikko... Mistä sanakirjasta sinä katsot noita taivutusmuotoja? Saisinko linkn? Minun mielestäni taivutusmuoto diodeita on oikeaoppista suomea.--Sentree (keskustelu) 17. huhtikuuta 2012 kello 16.28 (UTC)

Minulla on CD-Perussanakirja-ohjelma vuodelta 1997 (Windows 3.1:lle), jonka olen jokus yliopistolta kopioinut. Taivutukset löytää ainakin tuosta listasta: http://kaino.kotus.fi/sanat/nykysuomi/

Sitä en oikein saanut selville mitä ihme eroa noilla taivutuksilla on. Kuutosessa on kai enemmän sallittuja muotoja (banaanien, banaaneiden, banaaneitten) kuin vitosessa (ristien). Tuon mukaan *diodeiden ja *diodeitten eivät ole oikein, vain "diodien". --Mikko Paananen (keskustelu) 19. huhtikuuta 2012 kello 05.38 (UTC)

Mallineen ety muutosehdotus

Hei! Laitoin suojatun ety-mallineen keskustelusivulle parannusehdotuksen, lukaisisitko sieltä. terv. --Lentom (keskustelu) 19. huhtikuuta 2012 kello 11.45 (UTC)

Kiitokset mallineen muokkaamisesta ja keskustelusivuni poistosta. --Lentom (keskustelu) 5. toukokuuta 2012 kello 19.57 (UTC)

Uuden artikkelin luomisen yhteydessä näkyvä "Creating"-teksti

Moi! Tunnetko tätä systeemiä sen verran, että osaisit sanoa, missä on bugi, kun nyt uutta artikkelia luovassa ruudussa lukeekin enkuksi "Creating [artikkeli]", sen sijaan, että siinä lukisi suomeksi "Luo artikkeli [artikkeli]"? -- Puisque (keskustelu) 24. huhtikuuta 2012 kello 12.44 (UTC)

Löytyi tuolta: Toiminnot:Järjestelmäviestit, tarkemmin Järjestelmäviesti:Creating. --Mikko Paananen (keskustelu) 24. huhtikuuta 2012 kello 18.34 (UTC)

Hei, nyt sivun versioiden eroa vertaillessa näkyy teksi ”Difference between revisions of”, tämäkin suomennettakoon. terv. --Lentom (keskustelu) 16. toukokuuta 2012 kello 19.58 (UTC)

Järjestelmäviesti:Difference-title --Mikko Paananen (keskustelu) 19. toukokuuta 2012 kello 06.39 (UTC)

Kiitos. Seuraavaksi viestistä Luokan "x" sisältämät sivut ASCII-heittomerkit vaihdettakoon suomen mukaisiksi kaareviksi. Olisikohan vastaava järjestelmäviesti Category_header. --Lentom (keskustelu) 19. toukokuuta 2012 kello 20.36 (UTC)

Apua mallineen kanssa

Moi. Hei osaatko sanoa, millä tavalla saisin napattua silmänräpäyksessä kaikki sellaiset de-verbi- ja de-verbi-vahva-mallineita käyttävät verbit, joille ei oo viel tehty taivutusliitettä? Teksti {{#ifexist:Liite:Verbitaivutus/saksa/{{PAGENAME}}|[[Luokka:Saksan kielen verbit, joilta puuttuu taivutusliite]]}} nappaa kaikki, mutta ifnotexist-kohta noissa mallineissa ei ainakaa tota luokitusta saa aikaan. -- Puisque (keskustelu) 12. toukokuuta 2012 kello 21.27 (UTC)

Voisi varmaan ottaa de-verbi, de-verbi-vahva ja de-verbi-taiv-pohja -mallineita käyttävien sivujen listat ja katsoa niiden eroja. Voin tuon tehdä kun pääsen linuxin ääreen. --Mikko Paananen (keskustelu) 14. toukokuuta 2012 kello 19.31 (UTC)

Toimintosivujen päivitykset

Moi, tiedätkö kenen puoleen pitäis kääntyä? Ainakin nää olis kiva saada ajantasasina:

• Halutut sivut (olis kiva saada ajantasainen lista, niin näkee ainakin nopsasti kirjoitusvirheelliset punasivut)
• Kauan muokkaamattomat sivut

Kiitti! -- Puisque (keskustelu) 13. kesäkuuta 2012 kello 14.14 (UTC)

Hmmm, arvaisin että Bugzillasta voisi kysellä. --Mikko Paananen (keskustelu) 15. kesäkuuta 2012 kello 05.45 (UTC)

Tilastokuvasta?

Moi Mikko!

Ihmettelin tuota tallentamaasi kuvaajaa Wikisanakirjan kehityksestä. Hienoa että se on vihdoin saatu päivitettyä. Y-akselilla on artikkelien määrä ja X-akselilla (minun mielestäni) pitäisi olla aika? Aika-akselilla on luvut 38504, 39004, 39504, 4004, 40504. Mitä ihmettä nämä oikein ovat? --Skorpion87 (keskustelu) 4. heinäkuuta 2012 kello 18.56 (UTC)

OpenOfficen taulukkolaskennan tapa kuvata päiviä. Luulen että ne ovat päiviä ajankohdasta 1.1.1900 lähtien. En keksinyt miten ne saa muotoilluksi normaaliksi päivämääriksi. --Mikko Paananen (keskustelu) 7. heinäkuuta 2012 kello 20.30 (UTC)