kohtaus

Suomi

Substantiivi

kohtaus

1. ihmisille äkkinäisesti tuleva sairauteen tai sairastumiseen liittyvä oire

   Pekka sairastaa epilepsiaa ja oli saanut kaupungilla kohtauksen.

2. kohtuuton raivostuminen tai muu sopimaton reaktio johonkin tilanteeseen

   Hän järjesti asiasta kamalan kohtauksen.

3. näytelmän osa

Katso myös

yhdyssanat:

• epilepsiakohtaus
• raivokohtaus
• sydänkohtaus

Käännökset

• saksa: Anfall Malline:vieraslinkki