Rinnet
Suomi[muokkaa]
Erisnimi[muokkaa]
- suomalainen sukunimi
Taivutus[muokkaa]
Taivutetaan kuten sanaa rinne.[1]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | Rinnet | Rinteet |
| genetiivi | Rinteen | Rinteiden Rinteitten |
| partitiivi | Rinnettä | Rinteitä |
| akkusatiivi | Rinnet; Rinteen |
Rinteet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | Rinteessä | Rinteissä |
| elatiivi | Rinteestä | Rinteistä |
| illatiivi | Rinteeseen | Rinteisiin (Rinteihin) |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | Rinteellä | Rinteillä |
| ablatiivi | Rinteeltä | Rinteiltä |
| allatiivi | Rinteelle | Rinteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | Rinteenä | Rinteinä |
| translatiivi | Rinteeksi | Rinteiksi |
| abessiivi | Rinteettä | Rinteittä |
| instruktiivi | – | Rintein |
| komitatiivi | – | Rinteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | Rintee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
Rinnet- | |
Lähteet[muokkaa]
- Esko Kirjalainen. Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot. Sukunimitilasto 4.9.2017. Väestörekisterikeskus. (51 nimenhaltijaa.)
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Nimien taivutus: sukunimet Kielitoimiston ohjepankki. 2015. Kotimaisten kielten keskus. ”Jos paikannimilähtöisissä sukunimissä on säilynyt vanhoja, käytöstä jääneitä sanojen muotoja, nimiä taivutetaan kuten vastaavaa tai vastaavanrakenteista nykyistä yleissanaa” Viitattu 17.2.2017.