Liite:Verbitaivutus/suomi/toipua

Wikisanakirjasta
Vartalot
vokaalivartalo -
heikko vokaalivartalo toivu-
vahva vokaalivartalo toipu-
konsonanttivartalo -

Persoonamuodot[muokkaa]

Indikatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä toivun en toivu minä olen toipunut en ole toipunut
sinä toivut et toivu sinä olet toipunut et ole toipunut
hän toipuu ei toivu hän on toipunut ei ole toipunut
me toivumme emme toivu me olemme toipuneet emme ole toipuneet
te
Te
toivutte
-"-
ette toivu
-"-
te
Te
olette toipuneet
olette toipunut
ette ole toipuneet
ette ole toipunut
he toipuvat eivät toivu he ovat toipuneet eivät ole toipuneet
passiivi toivutaan ei toivuta passiivi on toivuttu ei ole toivuttu
imperfekti pluskvamperfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä toivuin en toipunut minä olin toipunut en ollut toipunut
sinä toivuit et toipunut sinä olit toipunut et ollut toipunut
hän toipui ei toipunut hän oli toipunut ei ollut toipunut
me toivuimme emme toipuneet me olimme toipuneet emme olleet toipuneet
te
Te
toivuitte
-"-
ette toipuneet
ette toipunut
te
Te
olitte toipuneet
olitte toipunut
ette olleet toipuneet
ette olleet toipunut
he toipuivat eivät toipuneet he olivat toipuneet eivät olleet toipuneet
passiivi toivuttiin ei toivuttu passiivi oli toivuttu ei ollut toivuttu
Konditionaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä toipuisin en toipuisi minä olisin toipunut en olisi toipunut
sinä toipuisit et toipuisi sinä olisit toipunut et olisi toipunut
hän toipuisi ei toipuisi hän olisi toipunut ei olisi toipunut
me toipuisimme emme toipuisi me olisimme toipuneet emme olisi toipuneet
te
Te
toipuisitte
-"-
ette toipuisi
-"-
te
Te
olisitte toipuneet
olisitte toipunut
ette olisi toipuneet
ette olisi toipunut
he toipuisivat eivät toipuisi he olisivat toipuneet eivät olisi toipuneet
passiivi toivuttaisiin ei toivuttaisi passiivi olisi toivuttu ei olisi toivuttu
Potentiaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä toipunen en toipune minä lienen toipunut en liene toipunut
sinä toipunet et toipune sinä lienet toipunut et liene toipunut
hän toipunee ei toipune hän lienee toipunut ei liene toipunut
me toipunemme emme toipune me lienemme toipuneet emme liene toipuneet
te
Te
toipunette
-"-
ette toipune
-"-
te
Te
lienette toipuneet
lienette toipunut
ette liene toipuneet
ette liene toipunut
he toipunevat eivät toipune he lienevät toipuneet eivät liene toipuneet
passiivi toivuttaneen ei toivuttane passiivi lienee toivuttu ei liene toivuttu
Imperatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä minä
sinä toivu älä toivu sinä
hän toipukoon älköön toipuko hän olkoon toipunut älköön olko toipunut
me toipukaamme älkäämme toipuko me
te
Te
toipukaa
-"-
älkää toipuko
-"-
te
Te
he toipukoot älkööt toipuko he olkoot toipuneet älkööt olko toipuneet
passiivi toivuttakoon älköön toivuttako passiivi olkoon toivuttu älköön olko toivuttu

Nominaalimuodot[muokkaa]

infinitiivit partisiipit
aktiivi passiivi aktiivi passiivi
1. toipua preesens toipuva toivuttava
pitkä 1. toipuakseen1 perfekti toipunut toivuttu
2. inessiivi toipuessa2 toivuttaessa agentti toipuma4
instruktiivi toipuen kielteinen agentti toipumaton
3. inessiivi toipumassa 1) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto

2) voidaan käyttää omistusliitteen kanssa
3) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto
4) käytetään vain transitiiviverbeistä kuten "tehdä", esim. "äidin tekemä ruoka"; ei intransitiiviverbeistä kuten "kuolla"

elatiivi toipumasta
illatiivi toipumaan
adessiivi toipumalla
abessiivi toipumatta
instruktiivi toipuman toivuttaman
4. toipuminen
5 toipumaisillaan3