Liite:Verbitaivutus/suomi/omia

Wikisanakirjasta
Vartalot
vokaalivartalo omi-
heikko vokaalivartalo -
vahva vokaalivartalo -
konsonanttivartalo -

Persoonamuodot[muokkaa]

Indikatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä omin en omi minä olen ominut en ole ominut
sinä omit et omi sinä olet ominut et ole ominut
hän omii ei omi hän on ominut ei ole ominut
me omimme emme omi me olemme omineet emme ole omineet
te
Te
omitte
-"-
ette omi
-"-
te
Te
olette omineet
olette ominut
ette ole omineet
ette ole ominut
he omivat eivät omi he ovat omineet eivät ole omineet
passiivi omitaan ei omita passiivi on omittu ei ole omittu
imperfekti pluskvamperfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä omin en ominut minä olin ominut en ollut ominut
sinä omit et ominut sinä olit ominut et ollut ominut
hän omi ei ominut hän oli ominut ei ollut ominut
me omimme emme omineet me olimme omineet emme olleet omineet
te
Te
omitte
-"-
ette omineet
ette ominut
te
Te
olitte omineet
olitte ominut
ette olleet omineet
ette olleet ominut
he omivat eivät omineet he olivat omineet eivät olleet omineet
passiivi omittiin ei omittu passiivi oli omittu ei ollut omittu
Konditionaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä omisin en omisi minä olisin ominut en olisi ominut
sinä omisit et omisi sinä olisit ominut et olisi ominut
hän omisi ei omisi hän olisi ominut ei olisi ominut
me omisimme emme omisi me olisimme omineet emme olisi omineet
te
Te
omisitte
-"-
ette omisi
-"-
te
Te
olisitte omineet
olisitte ominut
ette olisi omineet
ette olisi ominut
he omisivat eivät omisi he olisivat omineet eivät olisi omineet
passiivi omittaisiin ei omittaisi passiivi olisi omittu ei olisi omittu
Potentiaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä ominen en omine minä lienen ominut en liene ominut
sinä ominet et omine sinä lienet ominut et liene ominut
hän ominee ei omine hän lienee ominut ei liene ominut
me ominemme emme omine me lienemme omineet emme liene omineet
te
Te
ominette
-"-
ette omine
-"-
te
Te
lienette omineet
lienette ominut
ette liene omineet
ette liene ominut
he ominevat eivät omine he lienevät omineet eivät liene omineet
passiivi omittaneen ei omittane passiivi lienee omittu ei liene omittu
Imperatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä minä
sinä omi älä omi sinä
hän omikoon älköön omiko hän olkoon ominut älköön olko ominut
me omikaamme älkäämme omiko me
te
Te
omikaa
-"-
älkää omiko
-"-
te
Te
he omikoot älkööt omiko he olkoot omineet älkööt olko omineet
passiivi omittakoon älköön omittako passiivi olkoon omittu älköön olko omittu

Nominaalimuodot[muokkaa]

infinitiivit partisiipit
aktiivi passiivi aktiivi passiivi
1. omia preesens omiva omittava
pitkä 1. omiakseen1 perfekti ominut omittu
2. inessiivi omiessa2 omittaessa agentti omima4
instruktiivi omien kielteinen agentti omimaton
3. inessiivi omimassa 1) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto

2) voidaan käyttää omistusliitteen kanssa
3) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto
4) käytetään vain transitiiviverbeistä kuten "tehdä", esim. "äidin tekemä ruoka"; ei intransitiiviverbeistä kuten "kuolla"

elatiivi omimasta
illatiivi omimaan
adessiivi omimalla
abessiivi omimatta
instruktiivi omiman omittaman
4. omiminen
5 omimaisillaan3